Runo on varmaankin Zacharias Topeliuksen Lapseni. Se on julkaistu Topeliuksen Lukemisia lapsille -sarjan 8. osassa (6.p. 1947) ja saman sarjan kaksioisaisen laitoksen osassa 2 (1982). Meidän kokoelmassamme on kaksi koulun lukukirjaa, joihin runo sisältyy. Lasten lukukirja : oppikirja koulua ja kotia varten, toimittanut Alli Nissinen on vuodelta 1899 ja Linda Heiskasen Oma aapinen vuodelta 1980, joten kumpikaan näistä ei ole voinut olla koulukäytössä 1960-luvun alussa, mutta jossakin senaikaisessa lukukirjassa runo on hyvinkin voinut olla mukana.
Lapseni
Pikku Tuttu Luutanen, …
Journalistit kirjoittavat yhteiskunnallisista asioista. Journalistin ohjeissa sanotaan, että lukijoilla, kuulijoilla ja katsojilla on oikeus tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Journalistin tehtävänä on auttaa siinä. Lähtökohtaisesti journalistit siis välittävät tietoa, eivätkä kirjoita vain itseään kiinnostavista aiheista. Korona ja Ukrainan sota ovat ajankohtaisia aiheita, joista lehdistö on osaltaan tiedottanut lukijoita.
Lähde
Journalistin ohjeet | Journalistiliitto
Hei!Ehdottaisin näitä teoksia, jotka kukin käsittelevät ihmisen suhdetta luontoon ja terveyteenkin: Eeva Meltio: Pedot = animals (sarjakuvanovelleja)Monika Fagerholm: Meri: neljä lyyristä esseetäPeter Handke: Intohimoisesta sienestäjästä: kertomus sinänsä (pienoisromaani)Pipsa Lonka: Toinen luonto (näytelmä)Pauli Hautala: Katseen maanosat (runoja)Harri Hertell: Älä häiritse iltaa (runoja) Lisäksi kaksi ehdotusta hiukan yli 200 sivun:Aura Koivisto: HarhamatJohanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi Toivottavasti joku näistä teoksista resonoi!
Pellervo-lehdessä 8.10.1931 kerrotaan seuraavaa risuriukuojasta: "Hyvin tarkoituksenmukainen on insinööri Keson suosittelema risuriukuoja. Se tehdään niin, että ojanpohjaan ensin lidotaan hienompaa risua, lehdet tai neulaset ojanpohjaa vastaan ja tyvet ojan laskusuuntaan. Näiden päälle asetetaan kolme tukevaa riukua, kaksi alle rinnakkain ja yksi päälle. Näiden päälle tulee taas kerros hienoa risua, mieluimmin katajanrisuja, latvat peittomaata vastaan ja tyvet alaspäin."
Tyrnimarja sisältää useita happoja. THL:n Fineli-sivulla on lueteltu tyrnimarjan kaikki hapot1) Mm. orgaanisia happoja kyseisestä marjasta löytyy 11%.
1) https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/455
Turun yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassa on tutkittu, että marjan makuun vaikuttaa erityisesti omenahappo, https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/vaitos/vaittelija-tarkasteli-tyrnin…
Siviilihautajaisia voivat toivoa itselleen myös seurakunnan jäsenet. Oman hautaustoiveensa voi ohjeistaa tekemällä kirjallisen hautaustahdon. Aluehallintoviraston sivuilta löytyy tietoa viimeisen toiveen ilmaisemisesta:
https://www.avi.fi/web/avi/hautausjarjestelyista
Lisää tietoa uskonnottomista tilaisuuksista löytyy Pro-Seremoniat - ja siviilihautajaiset.fi -sivustoilta.
http://www.siviilihautajaiset.fi/
http://pro-seremoniat.fi/
Tämä on luultavasti Johanna Tuomolan Noora Nurkka -sarjasta. Rikosylikomissario Noora Nurkka muuttaa ensimmäisessä kirjassa Tummissa vesissä Lohjalle ja työhön Lohjan poliisilaitokselle. Tässä esitellään myös hänen esimiehensä vaimoineen. Myöhemmissä kirjoissa käsitellään aina eri rikosta, mutta myös yksityiskohtaisemmin sarjan päähenkilöiden elämää ja suhteita. Nooran esimiehen Pertti Litmasen vaimo on sairaanhoitaja, jonka huumeongelma ja lääkkeiden varastaminen tulee vähitellen esiin.
Sarjan kirjat ovat Tummissa vesissä, Sieppaus, Petoksen anatomia, Minkä taakseen jättää, Murhaaja vierelläsi ja Liekit yössä.
Ilmeisesti ranskalaiset 1400-luvulla luulivat mustalaisten tulevan juuri Böömistä ja boheemi kuvasi mustalaisten tapaa elää vakiintuneiden yhteiskunnallisten tapojen ulkopuolella ja muutenkin vähän epäsovinnaisesti. Boheemius on siis ollut synonyymi vaeltaville mustalaisille ja heidän elämäntyylilleen, ja samalla he ovat ranskalaisten mukaan olleet "bohemialaisia" eli Böömistä kotoisin. Todennäköistä on, että ranskalaiset ovat saaneet ensikosketuksen mustalaisista juuri Böömistä, jolloin virheellinen ajatus siitä, että he ovat Böömistä, on päässyt syntymään.
Boheemi – Wikipedia
bohemian | Etymology, origin and meaning of bohemian by etymonline
Kyllä Austenin Emma-romaani on kirjastoista saatavana myös suomenkielisenä kirjana. Helmet-kirjastoista sitä on lainattavissa kolmena versiona: vuosilta 1950, 1990 ja 1996.
Löydät tiedot kirjoista näin: mene Helmetin sanahakuun, kirjoita tyhjään ruutuun Austen Emma, valitse aineistoksi kirjat ja kieleksi suomi.
Kappaleen "Suuri päivä" on säveltänyt Benny Borg, alkuperäiseltä nimeltään "Den stora dagen". Tämä ruotsinkielinen (alkuperäisversio) löytyy nuottikokoelmasta "Dansbands hits" (1992) ja se on saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjastosta. Eino Grönin laulaman suomenkielisen version "Suuri päivä" on sanoittanut Juha Vainio, mutta siitä ei ole julkaistu nuottia. Kappale on kuultavissa mm. Eino Grönin CD-levyllä "Jokainen päiväni : kauneimmat lauluni" ja se on saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
Jyväskylän kaupunginteatteri perustettiin 1961.
Johtajat:
Matti Tapio 1961-65
Tauno Lehtihalmes 1965-72
Lauri Tarkiainen 1972-73
Jotarkka Pennanen 1973-77
Jarmo Inkinen 1977-78
Ari Kallio 1978-84
Aimo Hiltunen 1984-89
Kurt Nuotio 1989-92
Rauli Jokelin 1993-97
Vesa Raiskio 1997-2000
Aila Lavaste 2001-2006
Reino Bragge 2006-2010
Lähde: Teatteri on tässä - Jyväskylän kaupunginteatteri 1961-2001
Raamatun historiakirjoissa Abrahamin ajan sanotaan sijoittuvan patriarkkojen aikaan
n. 2000-1600 eaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Abraham
https://fi.wikipedia.org/wiki/Raamatun_aikajana
Kirjastojen yhteisestä Finna.fi-hakupalvelusta löytyy mm. seuraavia tuon ajan arkielämää kuvaavia teoksia, joista voisi olla sinulle hyötyä.
Pesonen, Anni.
Arkielämä Raamatun aikaan : Juudan kylistä roomalaisiin kaupunkeihin (Kirjapaja, 2010)
Saarisalo, Aapeli.
Pyhä maa Raamatun muinaistutkimuksen valossa (WSOY, 1970)
Suuri Raamattutieto (Perussanoma, 2009)
Montet, Pierre
Sellaista oli elämä faraoiden Egyptissä (WSOY, 1982)
Ervo, Marja-Liisa
Muinaisisraelilainen koti. (Tutkielma : Helsingin yliopisto, 1988…
Japanilainen puutarha on Anne Paalon ja Jari Jetsosen kirjan Japanilainen puutarha suomalaisittain mukaan luontoa kunnioittava taideteos tai jonkinlainen metafora, joka koostuu luonnosta, maisemasta, taivaasta maiseman yläpuolella, puutarhan ympärillä olevasta vesistöstä sekä kivien, kasvien ja kukkuloiden muodoista. Epäsymmetrisesti asetellut kivet ja puut heijastelevat villiä luontoa. Usein japanilaisessa puutarhassa on myös lyhtyjä, siltoja ja rakennettuja lammikoita, jotka toistavat tarkasti maisemaa, joka ympäröi puutarhaa. Puutarha kuvaa luonnon kestävyyttä, mutta myös ihmistä luonnon osana, sen luojana ja säilyttäjänä. Se muodostaa kokonaisuuden, jossa kaikki osat ovat tasapainossa ja heijastavat hiljaisuutta ja rauhaa. Puutarha on…
Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämällä Maailma-info sivulla on joitakin linkkejä. Internet-osoite on: http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm . Eilen julkistetun linkkikirjaston (http://linkkikirjasto.kirjastot.fi/) kautta löytyvät taas osoitteet http://www.mapquest.com/, http://www.lib.utexas.edu/Libs/PCL/Map_collection/Map_collection.html ja http://geography.miningco.com/library/maps/blindex.htm .
Kirjastossa on käytössä useita artikkelitietokantoja, jotka eivät valitettavasti sisällä artikkeleita 1970-luvulta. Paikallislehtien vanhoja vuosikertoja voi lukea kirjastossa. Satakunnan Kansan vuosikerrat ovat kirjastossa sekä sidottuina kirjoina että mikrofilmeinä. Lallin vuosikertoja on mikrofilminä vuoteen 1971 asti. Sidottuina vuosikertoina Kokemäen Sanomat löytyy vuosilta 1973-74 sekä Kokemäenjokilaakso ja sen jatkaja Teljän Viikkolehti löytyy vuosilta 1968-1974. Lisää aiheesta Porin kaupunginkirjaston sivuilta http://www.pori.fi/kirjasto/lehdet.html
Hei!
Mallasjuoman taidekokoelma on olemassa. Lahden taidemuseosta kerrottiin, että tiedot siitä ovat Lahden taidemuseon aluetaidemuseokokoelmasta vastaavalla amanuenssilla Ville-Matti Rautjoella.
http://www.lahdenmuseot.fi/main.php?id=98&yhteystiedot
Kirjaston aineistoista tietoa Mallasjuoma Oy:stä löytyi kyllä, valitettavasti mitään tietoja yhtiön taidekokoelmasta en materiaalista löytänyt.
Tarkasteltu materiaali:
Kirjat:
Niemi, Jalmari : Osakeyhtiö Mallasjuoma 1912 – 1937
Simonen, Seppo: Osakeyhtiö Mallasjuoma 1912 – 1962
Nuori 100-vuotias Lahti – tässä teoksessa Suvi Kuisman artikkeli Ei oo Lahden voittanutta – Mallasjuoma ja lahtelaisuus mainoselokuvan silmin 1950 – 1990.
Lehdet:
Jotain ERIKOISTA mallasjuoman ystäville 1966 -…
Vesikasveille ei näyttäisi olevan yksiselitteistä määritelmää. Biologian sanakirjan (Otava 2001, s. 766) mukaan vesikasvi on "laajan näkemyksen mukaan vedessä kasvava kasvi". Näihin lukeutuvat muun muassa ilmaveroiset kasvit, joiden varsi ja lehdet ovat pääosin vedenpinnan yläpuolella, kuten esimerkiksi järvikaisla.
Rantakasveillekaan ei näyttäisi olevan tarkkaa määritelmää. Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelun mukaan rantakasvit ovat kasveja jotka "viihtyvät vedessä ja vesirajassa, vaikka ne periaatteessa ovatkin kostean maan kasveja. Rantakasveja ovat mm. yleisimmin soilla kasvava kurjenjalka, ojanpenkkoja keväällä koristava rentukka ja erilaiset rantaviivassa kasvavat sarat" (Lähde: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=23152…
Kaikki nykymusiikki, bändit ja nykymuoti kelpaavat esitelmäsi aineistoon, koska aiheena 2000-luku. Lähikirjastoosi tulevista musiikki- ja muotilehdistä saat varmaankin parhaiten materiaalia esitelmääsi.
Ilmoitit asuinpaikaksesi Mäntsälän, joten katselin Mäntsälän kirjaston sivuilta hiukan tietoja,
http://www.mantsala.fi/sivistys/kirjasto/palvelut.htm . Lehdistä on lista Internet-sivuilla, http://www.mantsala.fi/sivistys/kirjasto/lehdet1.htm . Siinä näkyvät mm. Moda ja Anna-lehti, joista saattaisit löytää materiaalia. Lisäksi kirjastostasi löytyy Trendi, jossa näyttäisi maaliskuusssa ilmestyneen muotinumero. Musiikkilehtiä on useita, joista voisit valikoida itseäsi kiinnostavat bändit (Rumba, Rytmi, Soundi, Sue).
Sinun kannattaisi katsella…
Kaarina Maununtytärtä voi yrittää lähestyä häneen liittyneiden henkilöiden kautta. Ursula Pohjola-Pirhosen "Kuninkaan amiraali" kertoo Eerik XIV:stä. Pohjolan-Pirhosen romaani "Kuninkaan tytär" kertoo Kaarinan ja Eerikin tyttärestä Sigrid Vaasasta.
Pirjo Tuomisen "Kaarina Hannuntytär" sivuaa myös Kaarina Maununtytärtä Liuksialassa. Aili Somersalo on julkaissut romaanin Kaarina Hannuntyttärestä jo vuonna 1937.
Raine Raition, Kangasala-seuran julkaisema teos "Totta ja tarua Kangasalan Kaarinasta" on luokiteltu tietokirjaksi, mutta varmaan tutustumisen arvoinen.
