Ainakin seuraavilla www-sivuilla on tietoa makkaranvalmistuksesta:
http://www.sci.fi/~srm/kotimakkara.html
http://www.finfood.fi/finfood/finnfoo1.nsf/769262256941503d422562c3006a…
http://www.cute.fi/~hilpo/General.food/makkara.html
http://www.nicehouse.fi/martat/keskustelu/nayta.php?id=563
http://www.reklaamikari.fi/musta/vanhat.html
http://www.mtv3.fi/varikasarki/makuja/reseptit/broilermakkara/
Makkaranvalmistusta käsitellään erityisesti Schmidt, Karl-Friedrich, Wurst aus eigener Küche, Hamburg, 1985, mutta teos löytyy vain saksankielellä. Muun muassa Uusivirta, Hilkka, Suomalaisen ruokaperinteen keittokirja WSOY 1982, käsittelee muun ruokatietouden lisäksi makkaranvalmistusta.
En löytänyt yhtä kokoavaa kirjaa, joka keskittyisi Saksan historiaan vuodesta 1919 näihin päiviin saakka.
1920-1940-lukujen Saksan historiasta on kirjoitettu luonnollisesti valtava määrä kirjoja. Näistä voisin nostaa esille erityisesti William L. Shirerin klassikkoteoksen "Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho", joka on julkaistu suomeksi kahdessa osassa. Molemmat löytyvät Riihimäen pääkirjastosta.
2. maailmansodan jälkeisestä historiasta on Suomessa julkaissut kirjoja mm. Seppo Hentilä. Hänen kirjansa "Jaettu Saksa, jaettu historia - Kylmä historiasota 1945-1990" löytyy myös Riihimäen kirjastosta.
Lähihistorian osalta kannattaa tutustua Euroopan historiaa käsitteleviin teoksiin. Näistä mm. Philipp Therin "Euroopan historia vuodesta…
Olisikohan kyseessä Vakoilijan käsikirja, josta on otettu uusia painoksiakin?
TEOS Vakoilijan käsikirja / kuvittanut Colin King ; [kirjoittaneet] Falcon Travis ... [et al.] ; [suomentanut Marvi Jalo]
PAINOS 8. uudistettu painos
Julkaisutiedot Helsinki : Tammi, 2008
ULKOASU 192 sivua : kuvitettu ; 21 cm
Hilma on alkujaan saksalainen lyhentymä nimistä Wilhelma ja Wilhelmine, joiden merkitys on ’altis suojelijatar’. Se liittyy myös muihin sanan helm ’kypärä’ sisältämiin nimiin kuten Helmgund, jonka merkitys on ’kypäräniekka’ tai ’taistelijatar’. Almanakkaan Hilma valittiin vuonna 1908.https://www.nimipaivat.fi/hilma.html
Reine Rimon: Variationes horatianae iazzicae / es. Reine Rimon Eiusque Papae Fervidissimi. Julkaisija YLE 1993. Saatavissa Helsingin kaupunginkirjastosta CD:nä ja kasettina.
Ammondt, Doctor: The legend lives forever in latin. Julkaisija K-tel International Finland (1995?).
Ammondt, Doctor: Tango triste finnicum. Julkaisija Musiikkilaiho Oy 1993.
Ammondtin levyt saatavissa CD:nä.
Levyt löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-haulla, kun vain muistat kirjoittaa esittäjät kohtaan "Tekijä tai esittäjä". Lisäksi on hyvä muistaa,
että Jukka Ammondtin taiteilijanimi, silloin kun hän esiintyy laulajana, on Doctor Ammondt. Tällä tekijällä löydät molemmat levyt, Jukka Ammondtilla vain toisen. Habeas horas bonas cum musica linguaque latina!
Haalistumista aiheuttaa auringosta tuleva ultraviolettisäteily. Värimuutosten kannalta materiaalia ratkaisevampi tekijä ovat käytetyt värit. Kaikki värit eivät ole yhtä herkkiä ultraviolettisäteilylle. Erityisen alttiita hajoamiselle ovat tehdasvalmisteiset orgaaniset molekyylit, joihin monet teollisuusvärit pohjautuvat.
Myös loisteputket säteilevät ultravioletin aallonpituusalueella. Taidemuseoissa havahduttiin uhkaavaan vaaraan, kun todettiin, että tauluista oli hävinnyt väriloistoa - tutkijat osoittivat, että syynä olivat juuri loisteputket.
Lähde:
Leif Wedøe, Miksi pilvet eivät putoa? : luonnollisia selityksiä arkipäivän ilmiöille
Taloustieteen palkinto on koko nimeltään Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi. Sitä kutsutaan usein lyhyesti "taloustieteen Nobelin palkinnoksi", mutta se ei siis kuulu Alfred Nobelin testamentissaan määrittelemiin palkintoihin, jotka jaetaan fysiikan, kemian, lääketieteen, kirjallisuuden ja rauhan alalla. Taloustieteen palkinto on perustettu vuonna 1968 ja se jaetaan samojen periaatteiden mukaan ja samassa tilaisuudessa kuin Nobelin palkinnot.
Lähde: The Nobel Prize -sivusto, https://www.nobelprize.org/prizes/economic-sciences/
Kysymyksestä ei käynyt ilmi, onko kyse suomenkielisistä kirjoista vai muunkielisistä kirjoista. Yleisesti voin sanoa, että voimme hankkia E-kirjastoon vain niitä kirjoja ja muita aineistoja, joita sopimustoimittajamme tarjoavat. Suomenkielisistä Fred Vargas -dekkareita ei sopimustoimittajamme valikoimassa tällä hetkellä ole. Kustantajat päättävät, mitä kirjoja E-kirjastolle voidaan tarjota ja millä ehdoilla. Emme voi valita kirjoja, joita valikoimassa ei ole. Tilanteet ja valikoimat tietenkin muuttuvat.E-kirjaston asiakkaat voivat lähettää hankintaehdotuksia E-kirjasto-sovelluksen kautta. Anna palautetta -valikosta vaihtoehto 'Aineiston hankintaehdotus'.
Uskallan väittää, että oli tällainen väite esitetty missä tahansa, siihen on syytä suhtautua epäillen. Jotta tällaisen väitteen totuudellisen voisi selvittää, täytyisi olla ensinnäkin käytettävissä yksiselitteinen määritelmä käsitteelle "huippumalli". Pitäisi siis olla kansainvälinen yksimielisyys siitä, milloin mallintöitä tekevä henkilö muuttuu "huippumalliksi" ja milloin tai millä ehdoilla hänestä sitten taas tulee tavallinen tai entinen malli.
Toiseksi tarvittaisiin vertailukelpoinen tilastotieto jokaisen vertailussa mukana olevan maan "huippumallien" lukumäärästä jonain tiettynä hetkenä. Tällaisen tilastotiedon saatavilla olo kuulostaa epätodennäköiseltä, kun kysymyksessä on niinkin paljon makuasioihin nojautuva ilmiö kuin muoti ja…
Vuonna 1952 valmistuneen lentoaseman virallinen nimi oli aluksi Helsingin lentoasema. Kun 1970-luvun alussa Helsingin maalaiskunnasta tuli ensin Vantaan kauppala ja sitten Vantaan kaupunki, oli myös lentoaseman nimimuutokselle tarvetta. Vuonna 2012 ilmestyneen Helsinki-Vantaan kuusi vuosikymmentä -näyttelyjulkaisun (V. Saltikoff ja T. Juutinen) mukaan Ilmailuhallitus teki vuonna 1972 ehdotuksen, että lentoaseman nimi muutettaisiin Helsinki-Vantaan lentoasemaksi. Nimi hyväksyttiin ja otettiin virallisesti käyttöön vuonna 1977.
Jo vuonna 1949 julkaistiin tšekkiläisen Karel Vaněkin jatkokertomus/päätösosa Hašekin kirjaan (julkaistu yhdessä tai kahdessa osassa). Vaněk oli jo aiemmin viimeistellyt Hašekilta kesken jääneen neljännen osan. Ilmeisesti jatkokertomuksen laatu ei kuitenkaan ollut kovin hyvä, eikä sitä ole monelle kielelle käännetty, ei myöskään suomeksi.Yleisesti ottaen kirjailijan kirjallisen työn jatkamiseen voi liittyä tekijänoikeudellisia ja eettisiä kysymyksiä, varsinkin jos ei ole selvää onko alkuperäinen kirjailija halunnut jonkun muun jatkavan työtään. Lisäksi toisen kirjailijan työn jatkamiseen liittyy usein lukijoiden odotuksia esimerkiksi alkuperäisen kirjailijan tyylin ja kirjoituksen sävyn jatkamisesta, mikä ei välttämättä ole helppoa.…
Autoilu yleisillä teillä on yksi niistä asioista, jotka Yhdysvaltain entisiltä presidenteiltä on kielletty - yksityisalueilla he kyllä saavat autoilla niin paljon kuin mieli tekee. Tätä koskeva säädös annettiin pian John F. Kennedyn salamurhan jälkeen. Viimeinen yleisessä liikenteessä itse autoaan ajanut Yhdysvaltain presidentti on Lyndon B. Johnson.
Lähde:
Elizabeth Yuko, 6 things former presidents aren't allowed to do after leaving office
Täsmällistä tietoa ei tähän valitettavasti löytynyt eikä nuottikuvaa, mutta kuitenkin suuntaa antavia viitteitä. Tarkempien tietojen saamiseksi kannattaisi varmaan kääntyä esimerkiksi Hymnologian ja liturgiikan seuran puoleen. Yhteystiedot.
Reijo Pajamon toimittamassa seuran vuoden 2009 vuosikirjassa on Tauno Väinölän artikkeli Kuka suomensi "korpin raato" -säkeistön. Siinä selvitetään laulun saksan- ja suomenkielisen säkeistön alkuperää. Lähdeviite.
Muista lähteistä selviää, että virttä veisataan mm. Thomas Mannin Buddenbrook-romaanissa (1901). "Ich bin ein rechtes Rabenaas, Ein wahrer Sündenkrüppel, Der seine Sünden in sich fraß, Als wie der Rost den Zwippel. Ach Herr, so nimm mich Hund beim Ohr, Wirf mir den Gnadenknochen vor Und nimm…
Tämä laaja Ylen artikkeli käsittelee kasvojentunnistusteknologiaa valvontakameroissa: https://yle.fi/uutiset/3-10135093. Tämän Time-lehden artikkelin mukaan kyseistä teknologiaa hyödyntävä valvontakamera auttoi nappaamaan huumekauppiaan Brasiliassa: https://time.com/5735411/china-surveillance-privacy-issues/.
Tekoälyn käyttöön valvontakameroissa liittyy syvällisiä lainsäädännöllisiä ja eettisiä kysymyksiä.
https://yle.fi/uutiset/3-10815487
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006380255.html
Kyse on luultavasti Tammen kultaiset kirjat -sarjan kuvakirjasta Pikkuveikko, jonka suomenkieliset tekstit on kirjoittanut Marjatta Kureniemi. Kirja on ilmestynyt suomeksi ensimmäisen kerran 1964 ja siitä on otettu uusia painoksia ainakin vuosina 1975 ja 1993.
Alkuperäistekstissä runon kolmas säe kuuluu "...Nyt minä lähden ajelulle ..."
Kirja on lainattavissa HelMet-kirjastosta:
Wilkin, Esther
Pikkuveikko
Tammi, 1993
Ainoa pisaran putoamisesta kertova runo, joka löytyi, on Eino Leinon runo Hiljaa- pisara putoaa.
Ei siis naisrunoilijan runo, ei susia eikä kuutamoa.
Runoa haettiin paisti googlesta niin Lahden kaupungnkirjaston runotietokannasta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ohje/ .
Eino Leinon runo kuuluu:
Hiljaa - pisara putoaa.
Kuuletko kaislan taipuvan...
Ja kaislojen vieno kahahdus,
kuin kuiskaus, kuin rakkaus...
Lampaat toimivat dekkareina Leonie Swannin kirjassa Murha laitumella : lammasdekkari (WSOY 2007).
Siihen on myös jatko-osa: Ihmissutta ken pelkäisi : lammasdekkari (WSOY 2011).
Merriam-Webster -sanakirja kertoo, että sana "kennel" tulee keskienglannin sanasta "kenel", joka tulee anglo-ranskan sanasta "kenil", joka puolestaan tulee vulgaarilatinan sanasta "canis", joka tarkoittaa koiraa. "Kennel" ei siis näytä perustuvan kenenkään henkilön nimeen, vaan koiraan viitanneisiin sanoihin englantiin vaikuttaneissa kielissä.Sukunimellä "Kennel" näyttää olevan erilainen historia: Ancestry.com -verkkosivu kertoo, että kyseisen sukunimen tausta on vesikanaviin viittaavissa sanoissa kuten "chännel" ja "känel". Lähteet:https://www.merriam-webster.com/dictionary/kennelhttps://www.ancestry.com/name-origin?surname=kennel
Näistä kirjoista löytyy runoja, joissa on mukana kettu ja karhu:
Kantola, Kaisa: Hiirenvilkkaa (1984) s. 44
Pohjanpää, Lauri: Lastenrunoja (1962) s. 11,13
Västäräkki vääräsääri ja yli 600 muuta suomalaista lastenlorua, kansanrunoa ja hokemaa (2004) s.61, 203
