Rillit huurussa -sarjan (The Big Bang Theory) tuottanut Chuck Lorre Productions liittää kaikkien sarjojensa jaksojen loppuun lyhyesti ruudussa näkyvän, sisällöltään vaihtelevan tekstin, jota kutsutaan nimellä "vanity card". Televisiolähetyksestä sitä ei pysty lukemaan, mutta kaikki tekstit on julkaistu internetissä osoitteessa https://www.chucklorre.com/.
Perustuu lakeihin. Se että kirjastojen asiakkaita koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä määritellään julkisuus- ja salassapitolainsäädännössä, laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja siihen liittyvissä laeissa :
EU:n yleinen tietosuoja-asetus (2016/679)
Laki yleisistä kirjastoista (1492/2016)
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999)
Mietelauseen tekijä on Darwin P. Kingsley. Se kuuluu alkuperäiskielellään englanniksi näin: "You have powers you never dreamed of. You can do things you never thought you could do. there are no limitations in what you can do except the limitations of your own mind."
Aleksi-tietokanta on yhdistetty Arto-tietokantaan tämän vuoden alussa. Aleksi-tietokannan ylläpito lopetettiin vuoden 2017 lopussa ja tietokantaa tuottanut BTJ luovutti Aleksi-artikkeliviitetiedot Kansalliskirjastolle. Kansalliskirjasto on vienyt vanhat Aleksi-viitteet Arto-tietokantaan kevään aikana, josta ne ovat löydettävissä. Arton aineistoon pääsee käsiksi myös Finna-hakupalvelun kautta. Lista lehdistä, jotka yhä tallennetaan Artoon ja lehdistä, joiden tallentaminen on lopetettu 2017, mukaan lukien Aleksista siirretyt lehdet, löytyy osoitteesta https://finna.fi.
Arto-tietokannasta lisätietoa Kansalliskirjaston sivuilta: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/metatietovarantopalvelut/arto
Arto-tietokanta: https://finna.fi…
Toivo Silvosen säveltämä ja sanoittama "Kevätlaulu" alkaa: "Nytpä kevät on, nyt kukkii metsät, maat".
Laulu sisältyy esimerkiksi nuotteihin "Suuri kevät- ja kesälaulukirja" (toimittanut Elsa Kojo; WSOY, 1984), "Opistojen laulukirja" (2. painos; Fazer, 1968), Siukonen, Wilho: "Laulukirjan säestykset" (3. uusittu painos; Otava, 1952) ja "Kansakoulun laulukirja : liitteenä Musiikkioppi" ([toim.] Paavo Halme, Väinö Paavola; 11. painos; WSOY, 1942).
Asiasta löytyi hieman ristiriitaisia tietoja. Ilmeisesti kuollut ampiainen voi pistää, tai ainakin kuolleen ampiaisen piikki voi lävistää ihmisen ihon esimerkiksi päälle astuttaessa. Tällöin ihmiseen voi joutua myrkkyä ja siitä voi saada allergisen reaktion. YouTubesta löytyy video, joka havainnollistaa, mitä ampiaisen piikille voi tapahtua hyönteisen kuoleman jälkeen: https://www.youtube.com/watch?v=ATEDmguoWaw
Yksityiskohtaista tietoa Ranskan liljan (fleur-de-lis, fleur-de-lys, fleur-de-luce) käytöstä polttomerkkinä ei löytynyt, mutta mainittiin kyllä, että rikollisia polttomerkittiin olkapäähän liljamerkillä. Polttomerkeistä ja niiden historiasta löytyy tietoa seuraavilta sivuilta:
http://www.faqs.org/faqs/bodyart/alternative-faq/section-3.html
http://plaza.v-wave.com/paladin/workshops/branding.html
Kirjasta The Oxford history of the prison: the practice of punishment in western society (1998) löytyy yleistä tietoa polttomerkkien rangaistuskäytöstä Euroopassa hakusanalla "branding". Ranskasta mainitaan, että rikollisia polttomerkittiin " kuninkaan merkillä" (king's imprint). Liljahan on Ranskan kansallissymboli.
Liljasta on lukuisia erilaisia…
Vinkkejä arkkitehtoniseen kirjastomatkailuun kotimaassa voi koettaa etsiskellä esimerkiksi seuraavista lähteistä:
Alvar Aalto, Alvar Aalto libraries
Hanna Aaltonen, Kirjavarastosta olohuoneeksi : yleisten kirjastojen tilojen historiaa. - Teoksessa Suomen yleisten kirjastojen historia
Hanna Aaltonen, Suomalaista kirjastoarkkitehtuuria
Olli Pekka Jokela & Markku Erholtz, Terveystieteiden keskuskirjasto : Meilahti, Helsinki. - Arkkitehti 1998 : 6, s. 56-57
Lahdelma & Mahlamäki Architects : Works
Ilmari Lahdelma & Jussi Tiainen, Kanaalinvarren kirjatemppeli : Rauman pääkirjasto. - Arkkitehti 2004 : 6, s. 36-43
Mikko Lahtinen, Kirjastojen maa
Libraries in Finland & Sweden = Hakuya no kuni no toshokan
Juhani Maunula…
Jos kivirakennuksilla tarkoitetaan tässä asuinrakennuksia eikä esimerkiksi kirkkoja, niin muun muassa näitä rakennuksia pidetään vanhimpina kivitaloina:
Pariisin luultavasti vanhin kivitalo on Nicolas Flamelin rakennuttama talo, joka valmistui vuonna 1407.
https://www.pop.culture.gouv.fr/notice/merimee/PA00086213
https://en.wikipedia.org/wiki/House_of_Nicolas_Flamel
Tukholman Gamla Stanissa, osoitteessa Stora Gråmundgränd 5 sijaitsee Wibomska Huset 1400-luvulta. Talon tiedoissa ei korostettu rakennusmateriaalia, mutta kuvissa talo näyttää kivirakennukselta.
http://www.stockholmgamlastan.se/byggnader/index.php
Islannin vanhin kivitalo on Viðeyjarstofa, joka on rakennettu vuosina 1752-1755. Talo sijaitsee …
Rakennuspöly on erittäin hienojakoista pölyä, joka tunkeutuu helposti pienistäkin raoista sisään. Rakennuspölyn määrä riippuu kuitenkin esimerkiksi siitä täytyykö vanhojen ikkunakarmien ympärillä olevaa seinää piikata vai selvitäänkö remontissa ilman kyseistä työvaihetta.
Yleisohjeena on kuitenkin se, että verhot ja matot kannattaa siirtää tilasta kokonaan pois. Huonekalut puolestaan kannattaa siirtää noin 1,5 metrin päähän ikkunoista ja herkästi pölyä imevät huonekalut sekä laitteet kannattaa suojata suojamuovilla. Ehdottamasi makuualkovin teippaus on varmasti yksi hyvä keino suojautua tältä rakennuspölyltä, mutta kannattaa silti varmistaa, että myös kotivakuutukset ovat kunnossa.
Maalipintoihin ei yleensä suositella kiinnitettävän…
Sylvi Kekkosesta on kirjoitettu seuraavat elämäkerrat:
Mattsson, Anne: Sylvi Kekkosen elämäkerta, Helsinki, Art House, 2000, Juva, WS Bookwell
Vartio, Marja-Liisa : Sylvi Kekkosen muotokuva, Helsinki, Art House, 2000. 2. korj. painos.
Suhola, Aino: Luja ja urhoollinen sydän Sylvi Kekkosen elämä, Helsinki, Otava, 2000
Saure, Salme: Maamme ensimmäiset naiset, Jyväskylä, Gummerus, 1995
Pálmen, Aili (toim.)Sylvi Kekkosen muisto, Helsingissä, Otava, 1975
Seuraavissa teoksissa on myös tietoja Sylvi Kekkosesta:
Saure, Salme: Maamme ensimmäiset naiset, Jyväskylä, Gummerus, 1995
Maan äitejä--kirja Suomen tasavallan presidenttien puolisoista, Porvoo, WSOY, 1962
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastolla on kokoustiloja, joita asiakkaat voivat varata käyttöönsä maksua vastaan. Pienille ryhmille soveltuvat tilat Ideahuone (enintään seitsemän henkilöä) ja Kokoustila (enintään 20 henkilöä) sijaitsevat kirjaston uudisosassa, kahvila Siriuksen yläkerrassa. Näiden lisäksi uudisosan pääsisäänkäynnin vierestä löytyy suuremmille tapahtumille ja ryhmille (enintään 90 henkilöä) soveltuva Studio. Näiden tilojen varaukset tehdään pääkirjaston Uutistorin kautta. Varauksen voi tehdä joko paikan päällä neuvonnassa, puhelimitse tai verkossa menemällä osoitteeseen http://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto ja valitsemalla "Palvelut" > "…
Säkeet – joissa päivä tarkalleen ottaen ei vaihdu, vaan taipuu iltaan – eivät ole Leinoa, vaan kaiketikin Leidéniä. Ne kuuluvat Hannu Leidénin tilaustyönä Valion Voimariini-mainokseen vuonna 2000 tehtyyn musiikkikappaleeseen, jonka siinä tulkitsi laulaja Bablo. Mainoksen musiikki sai aikanaan jonkin verran mediahuomiota siksi, että sen katsottiin varsin läheisesti muistuttavan Bob Dylanin kappaletta Not dark yet.YouTubesta löytyy mainoksesta versio ilman säettä "Yön viileään huntuun kuu-ukko pukeutuu". Verkkojuttelusivustoilta löytyy kuitenkin tämän säkeen sisältäviä muisteloita kyseisestä mainoksesta, joten siitä lienee esitetty kahtena eri pituisena versiona.Juuso Kujala, Tänään ostetaan.. vuodet Pera Pirkolana mainonnan…
Kymenlaakson kirjastojen aineistotietokannassa
www.kouvola.fi/kirjasto/kyyti on noin 80 viittausta
vampyyrikirjoihin. Näistä viitteistä noin 60
viitettä Kouvolan kirjaston vampyyrikirjoihin, mukana ovat sekä aikuisten- että lastenkirjat, fiktiivisten teosten ohella myös tietokirjallisuutta kuten
rajatietoon luettavia teoksia.Viittauksia aikuisten
osaston vampyyrikirjoihin on noin 30 kpl
Heta Rytilän kokoamasta Kirjastopalvelu Oy:n
kustantamasta 20-sivuisessa Vampyyrikirjaluettelossa /
Vambyrbibliografissa on lueteltu vuoteen 1993 mennessä ilmestyineitä kirjoja.
Tietoa vampyyrikirjoista ja -elokuvista ja
liitteenä luettelot kauhusarjakuvista ja vampyyrielokuvista on Harto Hännisen ja
Marko Latvasen kirjassa VERIKEKKERIT. KAUHUN…
Pasilan kirjasto (Pääkirjasto) ja Myllypuron lehtisali eivät lainaa lehtiä. Sen sijaan kaikista muista Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä voi lainata lehtiä kotiin. Uusinta numeroa ei kuitenkaan saa lainaksi.
Tekijänoikeuslain 51 § kuuluu seuraavasti:"Kirjallista tai taiteellista teosta ei ole lupa saattaa yleisön saataviin käyttäen sellaista teoksen nimeä tahi tekijän salanimeä tai nimimerkkiä, että teos tai tekijä helposti voidaan sekoittaa aikaisemmin julkistettuun teokseen tai sen tekijään." Sen tuosta uskaltanee sanoa, että teoksen - myös kirjan - nimi on suojattu. Se milloin teosten välille syntyy esimerkiksi sekoittumisvaara, on jo juridiikkaa ja tapauskohtaista, eikä ole tässä arvioitavissa. Kuitenkin sillä on merkitystä, onko teoksen nimi niin erityinen, että se liitetään vääjäämättä juuri tiettyyn teokseen. Tai kenties yleismaailmallinen: Rakkaus teoksen nimenä ei oikein ole kenenkään omittavissa. Nimen suoja ei ole…
Huudahdus on Gabriele D'Annunzion lanseerama. Hän oli italialainen runoilija, näytelmäkirjailija ja journalisti, joka palveli myös Italian armeijassa ensimmäisessä maailmansodassa. Se liittyy erityisesti Fiumen (Rijeka) kaupungin luovutukseen, jota D'Annunzio vastusti. Hän julisti Fiumen itsenäiseksi vuonna 1919 ja käytti Eia, eia, eia Alala huudahdusta hip hip hurraan sijasta. "Eia" on siis "hip"-tyylinen apusana ja Alala kreikkalainen sotahuudon personifikaatio. Se on sotahuuto, jolle ei ole varsinaista käännöstä.D'Annunzion ajatuksien on sanottu vaikuttaneen Benito Mussoliniin ja hänen politiikkaansa.Lisää Gabriele D'Annunziosta ja Fiumesta löytyy esimerkiksi tästä Library of Congressin artikkelista sekä tästä artikkelista. Molemmat…
Hei,
Kyseessä on elokuvien luokittelussa kovinkin yleinen hybridi. Kyseessä on siis elokuva, jossa on sekä komediallisia, että draamallisia elementtejä. Kyseessä ei siis ole puhdas komedia, vaan vakavampiakin elementtejä. Vastaavasti käytetään termi tragikomedia, joissa tragediasta poiketen on onnellinen loppu. Draamatragediaa ei käytetä ehkäpä siksi, koska draaman on ajateltu sisältävän tragiikkaa, eikä näin ollen termissä ole kahden edellisen termin mukaista kontrastia.
Termin tarkoituksena on ehkä laajemman yleisön tavoittaminen eli myös niiden, jotka pitävät komediaa kevyenä (vaikka hyvä komedia on ehkäpä jopa vaikeampi laji kuin draama) ja sitä myöten heppoisempana elokuvana. Esimerkiksi Oscar-ehdokkaina on harvoin…
