Kellon käyttäminen suunnan ilmoittamiseen perustuu kellotauluun. Kun jokin sijaitsee kello kymmenessä, se tarkoittaa, että se on esimerkiksi ajoneuvon kulkusuuntaan nähden viistosti etuvasemmalla. Tällöin suoraan kulkusuuntaan nähden olisi klo 12 ja klo 3 olisi suoraan oikealla. Sama juttu, vaikka seisoisit paikoillasi. jos puhujat seisovat kasvot eri suuntiin, asiasta tulee monitulkintaisempi.
En ole varma, mutta yhdistän suunnan ilmoittamisen kellonaikana armeijaan ja erityisesti lentämiseen.
Vötjistellä-sanalle ei löytynyt vastinetta Kainuun alueen murrekirjoista. Lähimmäksi päästään sanalla "vötkistellä", joka tarkoittaa viivyttelyä laiskuuden takia (Seppänen, Markku: Van tul[l]ook[k]oon siitä kal[l]uo? : rikasta ja ronskia Kainuun murretta. 2021).Savon murteesta puolestaan löytyy vötjälehtee, vötjälehtöö, joka tarkoittaa lorvailla, vetelehtiä, laiskotella (Eskelinen, Unto: Tavvoo savvoo : savon kielen sanakirja. 2018.)Useammalta kainuulaiselta henkilökunnan jäseneltä kysyttäessä sana vötjistellä yhdistettiin vötkistelyyn ja laiskuuteen.
Tavallisimmin kotelo repeää ja sen sisällä kehittynyt aikuinen yksinkertaisesti ryömii esiin. Poikkeuksiakin tästä toki on: esimerkiksi isohangokkaan kotelokoppa on niin luja, että kuoriutuvan perhosen on liuotettava siihen syljellään ulospääsyreikä.Lähteet: Eläinten maailma : Otavan iso eläintietosanakirja. [3], Lepakot – perhosetPerhosten lumo : suomalainen perhostieto
Suomen Kuvalehden numerossa 49 vuodelta 1928 kerrotaan puolankalaisesta Antti Hiltusesta, jonka mielestä on tullut "kuivaksi astella tasaisella lattialla. Hän on halunnut astella vähän vaikeampia teitä, esim. viikatteen terällä". Hiltusesta on myös kuva. Juttu on lehden Ajanvietesivulla ja kyseinen lehti ilmestyi 1.12.1929.
Olisikohan tämä etsimäsi juttu ja kuva.
Lehden voi lukea Kansallisarkiston digitoimista aineistoista:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/888883?term=viikatt…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/889614?term=viikatt…
Тёмные алле́и on kokoelma Ivan Buninin vuosina 1937 – 1944 kirjoittamia kertomuksia. Kertomuskokoelmaa ei ole käännetty kokonaisuudessaan, mutta osa sen kertomuksista mm. niminovelli Puiston pimeät käytävät sisältyy Juhani Konkan suomentamaan Buninin Valittuihin kertomuksiin. Тёмные алле́и –teoksesta on mukana myös esimerkiksi kertomukset Muusa, Rusja ja Natali, Pariisissa ja Yömajassa.
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175921832087
https://finna.fi/
https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A2%D1%91%D0%BC%D0%BD%D1%8B%D0%B5_%D0%…
Ei ole olemassa mitään mallia, jonka perusteella voisi tietää, mistä onnettomuuksista lehdet kirjoittavat, mistä eivät. Muille kuin ehkä paikalliselle lehdelle bussionnettomuus on yksi mahdollinen uutinen tuhansien joukossa. Siihen, tuleeko se ylipäätään välitetyksi jonkun uutispalvelun myötä laajemmalla, vaikuttaa turman mittaluokka ja mahdolliset erikoisolosuhteet. Valitettavasti näyttää hyvin keskeinen tekijä olevan kuolleiden lukumäärä.
Uutisrunsauden keskellä tulee helposti sellainen illuusio, että kaikki julkaisevat "kaikki" uutiset. Näin ei kuitenkaan ole, vaan jokaisessa lehdessä uutistoimitus karsii suurimman osan tarjolla olevista uutisista jollain perusteella. Lehti pyrkii valitsemaan uutisen, joiden se uskoo kiinnostavan…
Juttu "Miltä näyttää naapurissa?" löytyy 6.1. ilmestyneestä lehdestä sivuilta C2-6: "Helsingin Maunulassa taloyhtiön asukkaat järjestivät toisilleen matalan kynnyksen 'asuntomessut', joilla he pääsivät tutustumaan erilaisiin sisustusratkaisuihin ja ihmisiin."
Koska toivoit aiheesta aineistoa vain suomeksi, et voi valitettavasti hyödyntää Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulta aukeavaa monikulttuurisen kirjaston (MCL) Maailma Infoa. Sieltä löytyy ajankohtaista ja monipuolista tietoa eri maista, mm. Kiinasta.
Kai-Veikko Vuoriston Talousalueiden Kaukoitä (1997), Juha Remeksen Tunne Aasia (1997)ja Linda Jakobsonin Miljoona Totuutta (1997) löytyvät pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi) haettassa asiasanoilla Kiina ja talous.
Jos haetaan sanoilla Kiina ja yhteiskunta# saadaan yhteensä 29 viitettä, mm. Wong: Punaisen Kiinan pitkä blues ja Repo: Olympian Kiina. Ajankohtaisia artikkeleita löytyy lähikirjastosi artikkelitietokantojen (Aleksi /…
30-luvun lama-aikaa käsitellään ainakin seuraavissa romaaneissa :
Hämäläinen, Helvi : Katuojan vettä
Joenpelto, Eeva : Lohja-sarja
Jotuni, Maria : Huojuva talo
Linna, Väinö : Täällä Pohjantähden alla 3
Pekkanen, Toivo : Isänmaan ranta
Päätalo, Kalle : Koillismaa, Kunnan jauhot
Waltari, Mika : Palava nuoruus
Viita, Lauri : Moreeni
Kymmenluokitusjärjestelmät ovat tekniseltä rakenteeltaan jäykkiä, koska niissä teoreettisesti on aina kymmenen alaryhmää. Todelliset ilmiöt ja asiat eivät kuitenkaan jakaudu yhtä nätisti, vaan joskus niitä on paljon enemmän ja joskus taas vähemmän. Pääryhmä 1 (Filosofia. Psykologia. Rajatieto) sattuu olemaan sellainen, ettei sen alle ole löydetty kymmentä saman tason ilmiötä. Siksi numerot 18 ja 19 on jätetty ainakin tässä vaiheessa käyttämättä. Itse asiassa myös numero 13 on jäänyt käyttämättä eli pääryhmässä on vain seitsemän alaryhmää. Myös numerot 07, 08 ja 09 ovat käyttämättä, mutta muissa pääryhmissä on pikemminkin tungosta kuin näin väljää.
Heikki Poroila
Kaikki poliisin partiokoirat saavat ensin peruskoulutuksen ja sen jälkeen koulutuksen yhteen erikoisalaan (huumausaine- tai räjähdysaine-etsintöihin, ruumisetsintään tai palavien nesteiden etsintään). Peruskoulutuksen osa-alueita ovat hallittavuus, voimankäyttö, jäljestäminen, henkilöetsintä sekä esine- ja rikospaikkaetsintä.
Poliisiammattikorkeakoulun sivuilla kerrotaan seuraavaa: "Voimankäyttökoulutuksen tarkoituksena on antaa valmiudet käyttää koiraa voimankäyttövälineenä. Koiran tulee olla ohjaajansa hallinnassa, käydä kiinni käskystä ja irrottaa käskystä. Perusteiden kouluttamisen jälkeen harjoituksissa jäljitellään oikeita työtehtäviä sisä- ja ulkotiloissa."
Tässä on siis kyseessä voimankäyttö, jossa koira toimii ohjaajan käskyjen…
Makupalat.fi on Suomen yleisten kirjastojen tuottama valikoitujen tiedonlähteiden paketti tiedonhakuun verkosta. Kokoelmaan on kerätty rajattu määrä laadukkaita verkkosivuja luotettavan tiedon etsijöille. Aineistosta on suuri osa kotimaista, muunkielisen aineiston arvioinnissa käyttäjää auttavat suomenkieliset kuvaukset.
https://www.makupalat.fi/fi
Makupaloista ei tällä hetkellä löydy Krakovasta kuin englanniksi, mutta Pieni matkaopas -sarjaa on viety sivustolle joidenkin muiden kaupunkien osalta. Itse olen myös useasti käyttänyt sitä tutustuessani joihinkin Euroopan kaupunkeihin. Ohessa Krakovaa koskeva sivusto
https://www.pienimatkaopas.com/krakova/
Sivun yläpalkista löytyy helposti ja kompaktisti Tekemistä, Nähtävää,…
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä! Valitettavasti vastaus jää korkeintaan suuntaa antavaksi, sillä Eduskunnan kirjaston painetut kokoelmat eivät ole etätyöläisen hyödynnettävissä. Vastaus ehkä täydentyy myöhemmin.
Säännöllinen valtiopäivätyö käynnistyi Suomessa vuonna 1863. Valtiopäiville kokoonnuttiin säädyittäin, mutta valiokuntatyötä säädyt tekivät yhdessä. Valtiopäivillä kokoontui aluksi seitsemän eri valiokuntaa: laki-, talous-, valtiovarain-, suostunta-, pankki-, valitus- ja toimitusvaliokunta. Suomen kieltä käytettiin talonpoikais- ja pappissäädyssä.
Valiokunta-sana valtiopäivien yhteydessä esiintyi suomenkielisissä sanomalehdissä 1860-luvun alusta alkaen. Aikaisemmilta vuosilta löytyy joitakin mainintoja valiokunnista…
Esimerkiksi ingången till biblioteket är tillgänglig, https://www.turku.fi/sv/nyhet/2023-03-30_krakkarrets-bibliotek-oppnas-e…
tai tillgänglig ingång, https://vaasankirjasto.finna.fi/Content/tilat-ja-laitteet?lng=sv
Helmet.fi-sivustosta esteettömyystiedot löytyvät yksittäisen kirjaston tiedoista ruotsin kielellä kohdasta tillgänglighet, https://www.helmet.fi/sv-FI/Bibliotek_och_tjanster/Tolo_bibliotek/Tillg…
Leo Vuosalon ja Steven Stonen englanninnos After You Aila Meriluodon runosta Jälkeenpäin on luettavissa teoksesta The stone god and other poems (1953).
https://finna.fi/Record/piki.23786?sid=3724763195
Kirjaston omenakirjoista ei löytynyt mitään tietoa, että Valkea kuulas / Valkeakuulas / Transparente Blanche -lajikkeesta normaalisti puuttuisi siemeniä. Myöskään verkkohaku ei tuottanut tietoa lajikkeen siementen puuttumisesta.Ilmiötä, jossa hedelmästä puuttuu siemenet, kutsutaan partenokarpiaksi, ks. https://en.wikipedia.org/wiki/Parthenocarpy. Verkosta löytyy ihmisten havaintoja siemenettömistä omenoista ja arvailuja siitä, että ilmiön taustalla ehkä on geeniteknologia tai luonnonvalinta, mutta täysin luotettavan oloista tietoa ilmiöstä ei löytynyt. Ilmiö lienee harvinainen, mutta ei aivan tavaton - muistan itsekin syöneeni kotimaisia omenoita, joissa oli joko aivan alikehittyneet siemenet tai ei siemeniä ollenkaan.
Kun kirjoittaa korttia, voi toivotuksen jälkeen päättää tekstin kirjetyypillisesti allekirjoitettuna. Toisin sanottuna siis voit kirjoittaa esimerkiksi With love, [nimi] With best regards, [nimi] Warm regards,[nimi] Sincerely, [nimi] Tältä sivulta voit nähdä muita vaihtoehtoja: How to end a letter with love, With love meaning (handwrytten.com) Kokonainen esimerkki olisi tällainen:Happy Mother's Day, Janine! With love,Margaret
Runon sanat löytyvät kahdesta eri teoksesta:
1)Runotallenteelta "Vie sinne mun kaihoni", joka sisältää
Liisa Mäkelän lausumia karjalaisia runoja.
2)Eino Haukan teoksesta "Unessa lensi kiviperhonen" s.11-14.
