Lahden kaupunginkirjaston runotietokannan mukaan runo on suomennettu ja se löytyy teoksesta: Autio maa : neljä kvartettia ja muita runoja. Kääntäjä on Yrjö Kaijärvi ja runon suomenkielinen nimi on "Tietäjien matka" Sen alkusäkeet kuuluvat "Kylmä retki se oli, vuoden kaikkein pahin aika ajatella matkaa..." Runotietokantaan "Linkki maailman runouteen" voi tutustua osoitteessa
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Helsingin Uutisissa vuonna 2015 julkaistun jutun mukaan espanjansiruetanoita voisi syödä. Niiden mainitaan olevan sitkeitä ja etanan limassa voi olla listeriaa. Wikipedian mukaan etana saattaa kantaa myös kolibakteeria sekä koirille vaarallisia keuhko- ja sydänmatoja.
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/308982-tappajaetanoista-saa-herkkua-nain-laitat-ne
https://fi.wikipedia.org/wiki/Espanjansiruetana
Ylen uutisissa 2016 olleessa jutussa kaupunkiekologi ei suosittele niitä ihmis- tai lemmikkiravinnoksi
https://yle.fi/uutiset/3-8913152
Substantiivi ja verbi train äännetään molemmat [treɪn]. Molemmat johtuvat latinan vetämistä tarkoittavasta sanasta trahere muinaisranskan verbin traïner ja substantiivin train(e) kautta. Jälkimmäinen tarkoitti jonkin vetämistä tai juhla-asun laahusta. Tässä merkityksessä se siirtyi keskienglantiin. Substantiivi train tarkoitti jonkin raahaamista tai vetämistä, haukan pyrstöä, hajujälkeä, ruutivanaa, liidulla vedettyä viivaa tai joukkoa toisiaan seuraavia asioita, eläimiä tai ihmisiä (esim. seuraajia), jonoa tai kulkuetta. 1800-luvulla veturista ja sen perään kytketyistä rautatievaunuista alettiin käyttää ilmausta train of carriages, joka sittemmin lyheni yleisessä kielenkäytössä.Verbillä tarkoitettiin 1500-luvulla vetämistä tai jonkin…
Yle on tietysti asiantuntija, joten voit melko hyvin luottaa heidän vastaukseensa. Kuitenkin YLE:n vuosikirjoissa kerrotaan tarkasti kaikista radio- ja tv-toimintaan liittyvistä tapahtumista. Vuosikirjasta 1978-1979 löytyy esimerkiksi seuraava maininta (s. 116):
"Television uutistoiminta siirtyi kertomusvuoden lopulla kokonaan väriin. Maanantaista 14.5.1979 ei enää ollut mustavalkoisia maanantaipäiviä, vaan uutiset ovat kaikkina viikonpäivinä väreissä - kuitenkin lukuunottamatta uutisten käytössä olevan väristudion huoltokausia."
Väritelevision kehityksestä kertoo myös Paavo Velanderin teos "Kidekoneesta väritelevisioon" (Kirjayhtymä 1986). Siinä sanotaan, että vuonna 1974 saatin käyttöön Tohlopin väristudiot, jolloin yli puolet tv-…
Etsitty novelli lienee Italo Calvinon Mies ja vaimo valikoimasta Maailmankirjallisuuden mestarinovelleja. 2 (WSOY, 1969). Se on kolmen ja puolen sivun mittainen tarina Arturosta ja Elidestä, jotka kumpainenkin ovat tehdastyöläisiä – Arturo tekee yövuoroa, Elide käy työssä päivisin, ja kummallakin on tilaisuus toisen lähdettyä työvuoroonsa nauttia puolison lämmittämästä vuoteesta:
"Vuode oli sillään kuin se oli Eliden noustessa jäänyt, mutta hänen, Arturon puoli oli melkein koskematon, aivan kuin se olisi juuri sijattu. Hän kävi pitkäkseen omalle puolelleen, mutta sitten hän ojensi toisen jalkansa sille puolen, johon oli jäänyt hänen vaimonsa lämpö, kohta hän ojensi toisenkin jalkansa, ja niin hän pikku hiljaa hivuttautui kokonaan…
Me kirjastolaiset emme ole lakiasioiden ammattilaisia, joten varminta on kysyä asiasta asiantuntijalta. Tässä kuitenkin vuokrasuhteen purkamiseen liittyvää lakitekstiä. Koko laki Asuinhuoneiston vuokrauksesta on luettavissa oikeusministeriön Finlex-palveluista:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950481
Lain 12 luvussa (95§ ) sanotaan näin:
”Jos vuokranantaja on irtisanonut työsuhdeasunnon vuokrasopimuksen työ- tai virkasuhteen päättymisen johdosta, muuttopäivää saadaan siirtää 69 ja 70 §:ssä säädetyillä edellytyksillä vain, jos työ- tai virkasuhteen päättymisen syynä on ollut vuokralaisen sairaus, työkyvyttömyys tai siirtyminen vanhuuseläkkeelle.”
Laissa puhutaan muuttopäivän mahdollisesta siirtämisestä tietyin edellytyksin.…
Kannaksen vapaaehtoisista linnoitustöistä 1939 löytyy tietoa WikipediastaKannaksen vapaaehtoiset linnoitustyöt – WikipediaRautu-seuran verkkosivuilla on myös luettavissa Veikko Vaikkisen artikkeli Karjalan kannaksen vapaehtoinen linnoittaminen 1939 vuodelta 2021https://www.rautu.fi/wp-content/uploads/2024/03/11-kannaksen-vapaaehtoinen-linnoittaminen.pdfArtikkelin lopussa on myös lähdeluettelo, josta voi löytyä lisätietoja asiasta.
Erwin Rommel oli natsi-Saksan Afrikakorps-armeijakunnan komentaja. Rommel osoitti tuolloin sotataktista taitavuutta, minkä vuoksi hän sai Wüstenfuchs-lempinimensä. Jo natsi-Saksan propagandakoneisto alkoi luoda kuvaa Rommelista elämää suurempana herrasmiessotilaana, joten hänestä on vaikeaa saada historiallisesti tarkkaa kuvaa.
Wikipedian artikkeli tietää kertoa, että ideaa on kokeiltu ensi kerran Tanskan Silkeborgissa 2004. Ruotsissa kokeilut alkoivat 2009. Suomen ensimmäinen omatoimikirjasto on ollut Hämeenlinnan Jukolan lähikirjasto, joka aloitti omatoimipalvelun 23.4.2012. Vuonna 2017 Suomessa oli omatoimikirjastopalvelua tarjoavia kuntia 114. Aktiivisimpia ovat määrällisesti olleet Espoo, Oulu ja Turku.
Tanska ja Suomi ovat kansainvälisesti tarkastellen yleensä yleisten kirjastojen innovaatiokokeilujen kärjessä, koska molemmissa maissa on koko maan kattava kirjastoverkko ja kirjastojen käyttöluvut ovat korkeita. Vaikka omatoimikokeilujen vahvin motiivi on ollut taloudellisten säästöjen etsiminen, on kehittyneen tekniikan ansiosta voitu monin paikoin tarjota…
Wiona-nimeä en lähteistä onnistunut löytämään aivan sellaisenaan, mutta samantyyppisiä nimiä löytyy jonkun verran. Winona on alkujaan intiaaninimi, joka merkitsee vanhinta tytärtä. Viona on Vianna-nimen muunnos, ja Vianna palautuu puolestaan pyhimysnimi Vivianaan. (lähteet: http://www.babynames.com/, http://www.thinkbabynames.com/)
Tässä muutamia kirjoja, joiden tarinat sivuavat aihepiiriltään mainitsemiasi teoksia. Tapahtumapaikkoina Pohjois-Afrikka, Lähi-itä ja Afganistan.
Yasmina Khadra: Kabulin pääskyset
Khaled Hosseini: Ja vuoret kaikuivat
Alaa al-Aswani: Yacoubian-talon tarinat ja Chicagolaisittain
Hanan al-Shaikh: Kaukana Lontoossa
Emily Nasrallah: Muistot
Naguib Mahfouz: Kairo-trilogia ( Palatsikatu, Intohimon palatsi, Sokerikuja)
Nawal El Saadawi: Nainen nollapisteessä
Nadeem Aslam: Sokean miehen puutarha
Francesca Marciano: Matka kuvien taakse.
Elena Ferranten romaanien tapahtumapaikoista löytyy etenkin englanniksi tietoa monilta nettisivuilta.
Visit Naples: https://www.visitnaples.eu/en/neapolitanity/discover-naples/the-places-…
Passion Passport: https://passionpassport.com/elena-ferrante-tour-naples/
Travel+Leisure: https://www.travelandleisure.com/culture-design/books/elena-ferrante-it…
Suomeksi löytyy ainakin Meriharakka-matkablogin kuvaus: https://meriharakka.net/2021/11/03/loistava-ystavani-sarjan-napoli-ja-i…
Tietoa TV-sarjan kuvauspaikoista:
AFAR.com: https://www.afar.com/magazine/how-to-experience-elena-ferrantes-naples-…
Vanhoja terveyteen liittyviä asiakirjoja säilytetään pääsääntöisesti siinä yksikössä, jossa ne ovat syntyneet. Neuvola- ja kouluterveydenhuollon paperit löytyvät luultavasti kunnan pääterveysaseman arkistosta - tosin yksiköiden lakkauttamisen myötä niitä on voinut siirtyä muualle ja kaikkia asiakirjoja ei välttämättä edes säilytetä.
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Karstulan terveysasemalle ja jos mahdollista, täsmentää mitä asiakirjoja erityisesti tarvitset.
Karstulan terveysasema: https://hyvaks.fi/asiointi/karstulan-terveysasema
Nimi Jasmin on peräisin lähi-idän suunnalta, muinaisesta Persiasta tai arabimaista, ja se esiintyy muun muassa Tuhannen ja yhden yön tarinoissa.
Eerika tai Erika on muinaisskandinaavisen Erik-nimen sisarnimi.
Tässä aikaisempia vastauksia samoista nimistä esitettyihin kysymyksiin:
Jasmin: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=f7e53e51-419…
Eerika: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=6edde270-dc9…
Sallittu yleinen ilotulitusaika on ainoastaan uusivuosi. Toinen yleinen aika on venetsialaiset, mikäli paikallinen pelastuslaitos on päättänyt sallia ilotulitukset. Itsenäisyyspäivä ei siis ole yleistä ilotulitusaikaa. Mikäli haluaa ampua raketteja itsenäisyyspäivänä, täytyy tehdä ilmoitus ilotulitteiden yksityisestä käytöstä kyseisen alueen pelastustoimelle viimeistään 5 vuorokautta ennen ilotulitteiden käyttämistä. Mikäli järjestää ilotulitusnäytöksen, on ilmoitus tehtävä poliisille viimeistään 14 vuorokautta ennen näytöstä. Vastaus kysymykseen siis on, että saa ampua raketteja, mikäli on tehnyt siitä ennakkoilmoituksen.Lähde ja lisätietoaPelastustoimi: Ilotulitus https://pelastustoimi.fi/koti-ja-arki/tulen-kasittely/ilotulitus
Melko vähäisesti löytyy tietoja. Helsingin kaupunginarkistota löytyy joitakin faktoja Kallion kansakoulusta. Hel.fi
Löysin myös Mira Kyllösen diplomityön Kallion ala-aste - jugentkoulusta 2000-luvun oppimisympäristöksi vuodelta 2015 . Aalto yliopisto
Työssä kerrotaan Kallion ala-asteen vaiheita ja mainitaa sivulla 45: "Kallion kansakoulun vieressä sijainnut Theodor Höijerin suunnittelema Porthaninkadun koulu oli valmistuessaan vuonna 1890 yksi ensimmäisistä kansakoulujen johtokunnan vuonna 1874 laatiman koulurakennusohjelman kouluista. Helsingin vanhin säilynyt kansakoulurakennus, nykyinen Annantalo vuodelta 1886, oli myös ohjelmassa, samoin kuin koulut - niin ikään työläiskaupunginosiin - Punavuoreen ja Töölöön." Somerkivi 1977
"…
Tarkistin nimen kahdesta teoksesta. Nancy Mitfordin kirjassa Aurinkokuningas (W+G, 1966) salin nimi on Sodan sali. Maailman nähtävyydet -kirjasarjan osassa 1 (WSOY 1979) kerrotaan Versaillesista, ja mainitaan Sodan ja Rauhan salit. Hall of Battles tunnettaneen siis suomeksi nimellä Sodan sali.
Helsingin kaupunginkirjaston Kallion kirjastossa on kolme lainattavaa ukulelea, jotka saa lainaan viikoksi. Niitä ei voi varata Helmetin kautta, vaan hyllyssä olevan ukulelen voi lainata tulemalla Kallion kirjastoon, kun se on paikalla kirjastossa, eli Helmetissä on soittimen kohdalla hyllyssä-merkintä. Kallion kirjastosta kerrottiin, että suuren kysynnän takia on mahdollista soittamalla varata hyllyssä oleva ukulele ja käydä hakemassa se kolmen päivän kuluessa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2138417__Sukulele__P0%2C1_…
Hei !
Savon Sanomat lehtiä 1970 – luvulta on mahdollista lukea mikrofilmeiltä
Kuopion pääkirjaston lehtisalissa. Mikrofilmin lukulaitteen käytössä opastetaan.
Lehden sivujen ja artikkeleiden kopioiminen on mahdollista mikrofilmeiltä.
Kopiot maksavat : A4 – kopio 0,20 €/ kpl ja A3 – kopio 0,40 €/kpl
Kopioiva mikrofilmin lukulaite kannattaa varata etukäteen ( max 4 h / päivä ).
Ystävällisin terveisin !
Kuopion kaupunginkirjaston lehtisali
Maaherrankatu 12
70100 KUOPIO
p. 017 182 323
Avoinna ma – pe 10 - 19
