Viittauksia Reitalan omistamaan vaatekauppaan en löydä mistään, mutta samaisen suvun aloittama mattokauppa perustettiin Viipurissa jo vuonna 1935. Aikaisimman merkinnän Turun alueella sijaitsevasta Reitalan matto- ja kotiteollisuusliikkeestä löysin vuoden 1942–43 puhelinluettelosta. Tällöin liike sijaitsi Yliopistonkadulla, Turun keskustassa. Vuoden 1957 puhelinluettelosta yritys löytyy Reitalan kauppayhtiön (matto- ja vuodevaatteet) nimellä. Tällöin liikkeitä oli jo kaksi; Yliopiston-kadun lisäksi toinen löytyi Brahenkatu 14:sta. Puhelinluettelosta löytyy myös Reitala ja K:nit matto- ja patjavalmistamo, joka oli osa samaista yritystä. Viimeisin sijainti yritykselle oli Voimakatu 15 (Itäharju), johon löytyy viittauksia jo ainakin 1980-…
Rahojen arvo riippuu niiden kunnosta. Suomen rahat arviohintoineen 2008 -kirjan mukaan vuoden 1890 hopeamarkan hinta on noin 5-200 euroa, hopeisen 2 markan arvo vaihtelee 10-600 euron välillä.
Nettisivustolla http://www.e-coins.tv näyttävät hopeisen vuoden 1889 dollarin hinnat vaihtelevan muutamasta nykydollarista yli 250 dollariin.
Tarkempaa vastausta voi kysellä Suomen Numismaatikkoliitosta http://www.snynumis.fi
Simonkatu viittaa kaupungininsinööri Simon Grönlundiin (1788-1862). Kadun nimi on tunnettu vuodesta 1836 asti ruotsinkielisessä muodossa.
Annankatu Helsingissä vuodesta 1820 St. Annae Gatan kreikkalaiskatolisen pyhimyksen ja venäläisen ritarikunnan mukaan. Vuodesta 1836 Annae gatan. Nykyiset nimet vahvistettu 1909.
Fredrikinkatu on tunnettu vuodesta 1820 asti. Se on todennäköisesti nimetty Uudenmaan läänin maaherran Gustaf Fredrik Stjernvallin (1768-1815) mukaan. Hän ajoi aktiivisesti Helsingin nimeämistä pääkaupungiksi. Nimi saattaa viitata myös kreivi Johan Fredrik Aminoffiin (1756-1842), joka kuului asemakaavan suunnittelijan Albert Ehrenströmin hyviin ystäviin. Kadun suomen- ja ruotsinkieliset…
Nimien Tiistenjoki ja Tiisijärvi alkuperästä ei olla yksimielisiä, vaan selityksiä on useita. Lapuan historia I-teoksesta sekä Tuomo Paavolan kylähistoriikista Komia kyläksi - piäni pitäjäksi. Tiistenjoen seudun historia (2001) löytyy tietoa Tiistenjoki- ja Tiisijärvi-nimistä:
Yksi selitys liittyy sukunimeen Tiisa. Sukunimenä Tiisa on esiintynyt 1500-luvulla Satakunnassa. Satakunnasta on tehty Etelä-Pohjanmaalle suuntautuneita eräretkiä, joten on mahdollista, että nimi on kulkeutunut mukana esimerkiksi siten, että metsästäjät ovat nimenneet omistamansa riistamaat sukunimensä mukaan.
Erään selityksen mukaan tiisa on tarkoittanut eläintä tai paikkaa, joka on ollut metsänhaltija Tapion erityisessä suojeluksessa.
Nykysuomen sanakirjan mukaan…
Olen selannut toistakymmentä nimikirjaa, mutta valitettavasti niissä ei ollut näistä nimistä edes mainintaa.
Nimi Meera näyttää viittaavan Aasiaan päin, internetistä löytyi mainintoja esim. Meera-nimisistä näyttelijöistä. Vastaan tuli myös Äiti Meera, jonka hänen hindulaiset seuraajansa uskovat olevan pyhän äidin ruumiillistuma.
Internetistä löytyi myös tieto, että Karjalan murteissa venna l. venni merkitsee niinipuuta eli lehmusta. Nimi tunnetaan myös harvinaisena ainakin Ruotsissa ja Italiassa. Suomessa se tuntui olevan yleisempi sukunimenä kuin etunimenä.
Sanonnan taustalla lienee runoilija William Cowperin 1700-luvulla kirjoittama virsiruno, joka alkaa sanoin "God moves in a mysterious way, his wonders to perform". Raamatusta tällaisia lauseita ei löydy, paljon tätä ajatusta ilmentäviä säkeitä kyllä, kuten esimerkiksi "Yhtä vähän kuin tiedät, minne tuuli kääntyy / tai miten luut rakentuvat raskaana olevan kohdussa, / yhtä vähän tiedät Jumalan teoista, / hänen, joka kaiken luo." (Saarnaaja 11:5, KR92).
Cowperin säkeet on espanjaksi käännetty esimerkiksi näin: "Dios se mueve de una manera misteriosa para realizar sus maravillas". Kysymyksen sanontaa näkee espanjaksi käännettynä tavallisimmin muodossa "Los caminos de Dios son misteriosos".
https://www.christianity.com/wiki/god/…
Varis varkaissa on merkitty lastenloruksi Pohjanmaalta - sen tekijää ei tunneta.
Varis se lähti ruunun kylästä viljaa varastamaan / mies tuli tiellä vastahan / koppasi kiven kouraansa / löi sillä varista jalkaan
Kipiti kopiti, kipiti kopiti / kipiti, kopiti, kipiti, kopiti / varis oli jalatonna
Sika juoksi tietä pitkin / kaukalo sian perässä / ämmä istui kaukalossa / pitkä pussi selässä
Kipiti kopiti, kipiti kopiti / kipiti kopiti, kipiti, kopiti / varis meni possun kyytiin.
Yleisesti ottaen voisi sanoa, että kirjastot maksavat kirjoista vähemmän kuin kuluttajat. Tämä johtuu siitä, että tavallisesti kirjastot kilpailuttavat yrityksen, jonka kanssa tehdään hankintasopimus. Hankintasopimuksen perusteella kirjasto saa tavallisesti tietyn prosenttimääräisen alennuksen kirjavälittäjän hinnoista. Se on tavallisesti edullisempi kuin kuluttajien maksama hinta. Kirjavälittäjälle toiminta taas on kannattavaa pienemmälläkin voitto-osuudella, kun kirjastojen hankinnat ovat suuria. Kirjastot voivat toki ottaa vastaan kirjoja myös lahjoituksina, jolloin kirjasto ei kirjoista maksa mitään.
Hinnasta, jolla kustantaja kirjan myy, neuvottelevat kustantaja ja kirjavälittäjä keskenään. Kirjasto ei siis yleensä neuvottele suoraan…
Syysaikaan myös Itäkeskuksen kirjasto, Kallion kirjasto, Rikhardinkadun kirjasto ja Töölön kirjasto ovat auki sunnuntaisin, mutta kesäaikaan tosiaan vain Kirjasto 10 pitää ovensa avoimena sunnuntaisin. Kesällä lienee kirjastojen sunnuntain aukiololle vähemmän tarvetta kuin muulloin, ja koska henkilökunta pitää kesälomia, olisi työntekijöiden saaminen sunnuntaivuoroihin ongelmallista isoissa kirjastoissa. Kesällä arkisinkin töitä tehdään usein pienemmällä väellä kuin yleensä, vaikka jonkin verran kesäsijaisia onkin apuna. Osaksi kyse on varmasti myös rahasta, sillä sunnuntaina tehty työ maksaa enemmän kuin arkena tehty työ.
Jos olet kuitenkin sitä mieltä, että kesällä pitäisi olla enemmänkin kirjastoja sunnuntaisin auki, voit antaa siitä…
Valko-Venäjän (englanniksi Belarus) ajoneuvojen kansallistunnus BY tuli Neuvostoliiton SU-tunnuksen tilalle vähitellen 1990-luvun alusta, virallisesti tosin vasta vuonna 2004. Ilmeisempi vaihtoehto BR oli jo käytössä Brasilialla.
Ilman varmaa tietoa voisi päätellä, että BY tulee maan venäjänkielisestä nimestä (Белоруссия). Nimen ensimmäinen vokaali lausutaan "je". Englanniksi tämä ääntötapa litteroitaisiin "Byelorussia" eli nimen alkukirjaimet ovat siten BY.
https://www.worldstandards.eu/cars/oval-stickers/
https://en.wikipedia.org/wiki/International_vehicle_registration_code
Sana riite on johdettu verbistä riittää. Suomen murteissa riittää-verbin merkityksenä on jääriitteeseen saattaminen. Tämän oletetaan olevan verbin alkuperäinen merkitys. Myöhemmin verbin merkitys on laajentunut muunkinlaiseen peittämiseen ja katteeksi ulottumiseen. Sukukielistä sanalla on vastine vain inkeroisen ja karjalan kielissä. Karjalan muoto riitteä merkitsee sekä riitteeseen jäätymistä että kylliksi olemista.
Suomen kirjakielessä riittää on ensi kertaa mainittu Kristfrid Gananderin sanakirjassa 1787. Gananderin kirjassa on mainittu myös ohutta jääkuorta merkitsevä sana riite.
Lähde: Häkkinen, Kaisa. Nykysuomen Etymologinen Sanakirja (2004).
Laulun ovat levyttäneet myös Marica (1977), Satu ja Vaahtopäät (1994), Arja Havakka (2002) ja Sinitaivas (2014).[
Laulusta on kaksi muuta suomenkielistä versiota: Tuula Amberlan esittämä ”Korppi” (1992) ja Emma Salokosken ”Miksi sä meet” (2005). Wikipedia
Jussi Talvi tuomitsee kirjassaan Gastronomian historia (Otava, 1989) lihan pehmittämisen satulan alla epähistoriaksi, joka perustuu Mongolian tataarien sotaretken eurooppalaisen kronikoitsijan väärinymmärrykseen. Tataarit kyllä laittoivat pihvejä satuloidensa alle, mutta eivät pehmittääkseen ravinnoksi tarkoitettua lihaa, vaan lääkitäkseen ratsujensa selkiin tulleita haavaumia:
"Tuosta mongolien sotaretkestä kerrottiin kaikenlaista. Spalatossa, nykyisessä Splitissä, kirjoitti munkki Tuomas (Thomas) kronikkaansa: 'He (mongolivaltiaat) ovat pienikokoisia miehiä, mutta leveähartiaisia. Heidän parrattomat kasvonsa ovat aivan sileät, nenä tylppä ja leveä, ja säihkyvät silmät seistä harittavat kaukana toisistaan... He eivät syö lainkaan leipää,…
Timo Kopomaan ja Rikhard Mannisen julkaisussa Malmi - No logo? pohditaan mm. tätä asiaa. Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisu on myös verkossa, tässä muutama suora lainaus siitä:
"Eräs huomautus siitä, miksi mustalaiset on pitkään liitetty kiinteästi Malmiin on, että sanapari “Malmin mustalaiset“ yksinkertaisesti sointuu yhteen sujuvasti. Kuva romaniasutuksesta
leijuu yhä Malmin yllä. Käsitys juontaa sotien jälkeiseltä ajalta, jolloin romaniheimon vaellus näytti päättyvän Malmille. Malmilla on asunut suurehko romaniyhteisö aina viime vuosikymmeniin
saakka. Malmin-Puistolan-Alppikylän alue toimi romanien leirialueena vuoteen 1953. Helsingin romanit oli asutettu silloisen kaupungin laidalle ja siellä heidät pyrittiin myös pitämään. Kaupunki…
Sen verran selvisi, että puhekielinen ilmaisu tsakatekkas tarkoittaa meksikolaista tanssia Zacatecas. Liittyisikö tuo pampa sitten tähän
tanssiin olennaisesti kuuluvaan äänekkääseen jalan polkemiseen...
Zacatecas-niminen kappale löytyy joiltakin tanssimusiikkiäänitteiltä. Mutta pampa-sanaa en varmuudella pysty selvittämään tässä yhteydessä.
Kysymykseen ei ole olemassa sellaista vastausta, jota kysyjä todennäköisesti ajaa takaa. Kirjastoissa on aina ollut hävikkiä, josta osa johtuu varastamisesta, osa muista syistä. Monessakaan tapauksessa ei kuitenkaan ole varmaa tietoa siitä, mihin jokin aineisto on kadonnut, se ei vaan löydy sieltä mistä sen pitäisi löytyä. Suinkaan aina tällainen löytymättömyys ei tarkoita varkautta, vaan aineisto on yksinkertaisesti hyllytetty väärään kohtaan. Oma karkea arvioni on, että ilman suojausmenetelmiä tai muuten hyvää valvontaa olevissa kirjastoissa kohdistuu erityisesti uutuusaineistoon ehkä noin 5 % suuruinen varkaushävikki vuodessa.
Kirjastoilla ei myöskään ole mitään täsmällistä tietoa siitä, mistä eri syistä kirjastonkin aineistoja…
Iskelmälaulaja ja lauluntekijä Saana (oik. Sari Matala) on syntynyt Simossa ( http://www.simo.fi/yleistietoa/kartta.html ) 17.6.1973. Ammatiltaan hän on matkailualan tutkija ja työskennellyt mm. Lapin yliopistossa sekä Pirkanmaan Ammattikorkeakoulussa. Haastatteluja hänestä on julkaistu mm. Anna-lehdessä 2003 (nro 38, s. 106-108), Aamulehdessä 6.1.2006, Lapin Kansassa 20.10.2001 ja Kodin Kuvalehdessä 1996 (nro 18 sivut 50-53, 134).
Saanalta on julkaistu CD-levyn Elämä hymyilee (2001). Alkuperäiseen julkaisuun ei sisältynyt kappaletta "Muistatko", joka kuultiin Syksyn sävel 2001 loppukilpailussa, vaan levy-yhtiö (Sony) julkaisi CD:stä uuden version Syksyn sävel -kilpailun jälkeen. "Muistatko"-kappaletta on kysytty tässä palvelussa…
Elias Lönnrotin sanakirjassa taina esiintyi merkityksessä taimi tai värttinä, mutta etunimenä sitä ei ole pidetty Taimin rinnakkaismuiotona vaan kyseessä on Inkerinmaalla ja Karjalassa käytetty lyhentymä Tatjanasta.
