Syysaikaan myös Itäkeskuksen kirjasto, Kallion kirjasto, Rikhardinkadun kirjasto ja Töölön kirjasto ovat auki sunnuntaisin, mutta kesäaikaan tosiaan vain Kirjasto 10 pitää ovensa avoimena sunnuntaisin. Kesällä lienee kirjastojen sunnuntain aukiololle vähemmän tarvetta kuin muulloin, ja koska henkilökunta pitää kesälomia, olisi työntekijöiden saaminen sunnuntaivuoroihin ongelmallista isoissa kirjastoissa. Kesällä arkisinkin töitä tehdään usein pienemmällä väellä kuin yleensä, vaikka jonkin verran kesäsijaisia onkin apuna. Osaksi kyse on varmasti myös rahasta, sillä sunnuntaina tehty työ maksaa enemmän kuin arkena tehty työ.
Jos olet kuitenkin sitä mieltä, että kesällä pitäisi olla enemmänkin kirjastoja sunnuntaisin auki, voit antaa siitä…
Jean M. Untinen-Auelin Maan lapset -sarjassa on ilmestynyt tähän mennessä viisi osaa: Luolakarhun klaani, 1981 (The Clan of the Cave Bear); Hevosten laakso, 1982 (The Valley of Horses); Mammutin metsästäjät, 1988 (The Mammoth Hunters); Tasangon vaeltajat, 1990 (The Plains of Passage); Luolien suojatit, 2002 (The Shelters of Stone). Seuraavan osan ilmestymisestä ei ole vielä tietoa.
Kiltin ohje ja kaavat ovat ainakin vuoden 2000 Suuri käsityö -nimisessä lehdessä, numerossa 8, sivuilla 10-11. Tässä lehdessä on muitakin skotlantilaisklassikoita. Lehden nimi on vaihtunut useampaan kertaan: vuonna 2000 sen nimi oli Suuri käsityölehti.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista se löytyy Tikkurilan kirjastosta Vantaalta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/Yh…
Suomen sanojen etymologisen sanakirjan mukaan täkkä tarkoittaa (riista)linnun rintalihaa. Sanaa on käytetty Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Keski-Pohjanmaan alueilla. Norjanlapissa on vastaava sana dæk`ke, mikä tarkoittaa luutonta, paksua lihaa tai lihasta. Raimo Jussilan Vanhat sanat -kirjan mukaan sanan täkkä vanhin kirjallinen esiintymä on vuodelta 1770 muodossa Linnuntäckä. Se esiintyy Salomon Kreanderin ja Juhana Canstrénin teoksessa Lisäyksiä Jusleniuksen Sana-Lugun Coetukseen.
Tarkempia tietoja voi kysyä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta, minkä yhteystiedot löytyvät WWW-osoitteesta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=114.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja / [Ulla-Maija Kulonen ... et al.]. Helsinki…
Laulaja Carola Standertskjöld-Liemolan hautapaikasta on kysytty aiemminkin Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa. Vastauksessa kerrotaan, että Carola on haudattu kotikartanon puistoon Hirsalaan. Lähteenä on käytetty Tuija Wuori-Tabermannin teosta Carola - sydämeen jäi soimaan blues (2004).
http://www.kysy.fi/kysymys/heihyvaa-uuden-vuoden-jatkoatiedustelisin-mi…
Työministeriö on laatinut maahanmuuttajille terveys- ja äitiysneuvolapalveluita käsittelevän vihkosen Vauva syntyy Suomessa. Julkaisu on saatavana albanian, arabian, englannin, kurdin, persian, ranskan, serbokroatian, ruotsin, somalian, suomen ja vietnamin kielellä. Sitä voi tilata maksutta Terveyden edistämiskeskuksesta (www.health.fi ). Opasvihkoset viedään myös Internetiin, jolloin ne voi tulostaa Terveyden edistämiskeskuksen sivuilta. Tämän palvelun on tarkoitus toimia vuoden 2002 alusta.
Kirjallisuutta raskaudenajan ongelmista löytyy kirjastoista, esimerkiksi Naistentaudit ja synnytykset, toim. Ylikorkala ja Kauppila (Duodecim 2001). Suomenkielisiä aikakauslehtiartikkeleita löytyy hakulauseella ”raskaus ja diabetes”,…
Jussi Talvi tuomitsee kirjassaan Gastronomian historia (Otava, 1989) lihan pehmittämisen satulan alla epähistoriaksi, joka perustuu Mongolian tataarien sotaretken eurooppalaisen kronikoitsijan väärinymmärrykseen. Tataarit kyllä laittoivat pihvejä satuloidensa alle, mutta eivät pehmittääkseen ravinnoksi tarkoitettua lihaa, vaan lääkitäkseen ratsujensa selkiin tulleita haavaumia:
"Tuosta mongolien sotaretkestä kerrottiin kaikenlaista. Spalatossa, nykyisessä Splitissä, kirjoitti munkki Tuomas (Thomas) kronikkaansa: 'He (mongolivaltiaat) ovat pienikokoisia miehiä, mutta leveähartiaisia. Heidän parrattomat kasvonsa ovat aivan sileät, nenä tylppä ja leveä, ja säihkyvät silmät seistä harittavat kaukana toisistaan... He eivät syö lainkaan leipää,…
Timo Kopomaan ja Rikhard Mannisen julkaisussa Malmi - No logo? pohditaan mm. tätä asiaa. Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisu on myös verkossa, tässä muutama suora lainaus siitä:
"Eräs huomautus siitä, miksi mustalaiset on pitkään liitetty kiinteästi Malmiin on, että sanapari “Malmin mustalaiset“ yksinkertaisesti sointuu yhteen sujuvasti. Kuva romaniasutuksesta
leijuu yhä Malmin yllä. Käsitys juontaa sotien jälkeiseltä ajalta, jolloin romaniheimon vaellus näytti päättyvän Malmille. Malmilla on asunut suurehko romaniyhteisö aina viime vuosikymmeniin
saakka. Malmin-Puistolan-Alppikylän alue toimi romanien leirialueena vuoteen 1953. Helsingin romanit oli asutettu silloisen kaupungin laidalle ja siellä heidät pyrittiin myös pitämään. Kaupunki…
Informaatikoksi voi pätevöityä kahta tietä. TKK Dipoli kouluttaa informaatiosuunnittelijoita Espoon Otaniemessä. Aiemmin tutkinnon nimi oli informaatikon tutkinto. Koulutus on pääosin tarkoitettu jo työelämässä oleville, erilaisten tieto- ja viestintätuotteiden, -sisältöjen ja -palvelujen suunnittelusta, hallinnasta ja kehittämisestä vastaaville. Seuraava koulutus alkaa marraskuussa tänä vuonna. Lisätietoa täältä:
http://www.dipoli.tkk.fi/tietokoulutus/infosuunnittelu/index.html
Toinen reitti on hankkia kirjastoalan koulutus opiskelemalla yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Opetusministeriön Kirjastoalan koulutus –sivustolla sanotaan, että ”työhönottaja päättää, mihin tehtäviin, mille tasolle, millä kelpoisuudella ja millä nimikkeellä…
Venäjänkielisestä kvaterka-sanasta johdettu vaterkka on vanha tilavuusmitta (1/4 kannua). Kvaterkan taustalla on latinan neljännestä tarkoittava sana quartarius, johon perustuu esimerkiksi myös englannin quarter. Etelä-Karjalassa vaterkka on tarkoittanut myös mukia.
Lähde:
Toivo Vuorela, Kansanperinteen sanakirja (WSOY, 1979)
Haut tehtiin kahdesta tietokannasta: http://www.helmet.fi/fi-FI (pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastot) ja https://finna.fi (Helsingin yliopiston aineistohaku).
Hakutulosten joukossa on enemmän tietyn taitelijan/kirjailijan tuotantoa ja tiettyjä taidesuuntia koskevia tutkimuksia kuin kirjallisuuden ja kuvataiteen symboliikkaa käsitteleviä yleisteoksia.
Helmet-haussa haku rajattiin koskemaan suomenkielistä tietokirjallisuutta (rajoittimet vasemman laidan palkissa).
Helka-haussa käytettiin seuraavia hakusanoja ja komentotyyppejä: symbolism? (katkaistu sanahakua) ja symboliikka ja kirjallisuus (komentohaku). Haun rajaus: suomi (painike hakusivun alareunassa).
Seuraavassa poimintoja hakutuloksista. Osa teoksia käsittelee sekä kirjallisuutta…
Sanonta "Viisas ymmärtää vähemmälläkin" on lähtöisin Plautukselta peräisin olevasta latinankielisestä ilmauksesta Sapienti sat, 'kylliksi viisaalle; viisas ymmärtää mistä on kysymys, viisalle ei tarvitse selittää enempää'. (Arto Kivimäki, Summa summarum : latinankielisiä termejä)
Lähtisin purkamaan kysymystäsi suomalaisten heimojen kautta - vaikka ne eivät olekaan nykyisin enää niin selkeästi erotettavissa, kuin aiemmin historiassa. Perustietoa suomalaisista heimoista löytyy ihan Wikipedian Suomalaiset heimot -artikkelista. Artikkelin mukaan suomalaiset heimot ovat muinaisia etnisiä ryhmiä - siis enemmän ja vähemmän erillään toisistaan eläneitä porukoita. Etninen ryhmä -Wikipedia-artikkeli määrittelee ne näin:
"Etnisellä ryhmällä tarkoitetaan ihmisjoukkoa, jonka katsotaan muodostavan erillisen ryhmän, joka perustuu sen jäsenten yhteiseen kulttuuriperintöön, uskontoon, kieleen, alkuperään tai ulkonäköön. Etniset ryhmä korreloivat kielialueiden kanssa ja ryhmien väliset etniset ja kielelliset rajat ovat usein…
Suomen sanojen alkuperä (osa 2; SKS ja Kotus, 1995) kertoo, että polku liittyy verbiin polkea. Se on esiintynyt suomen kirjakielessä sen alusta lähtien, ja sanalla on vastineita lukuisissa sukukielissä, joskin merkitys voi hiukan vaihdella. Koska tietoa sanan lainautumisesta ei ole, sitä voidaan pitää omaperäisenä sanana.
Kirjastossa sähköisenä käytössä oleva MOT Synonyymisanakirja antaa sanalle polku synonyymit ura ja tie. Suomen sanojen alkuperä (osa 3; SKS ja Kotus, 2000) kertoo, että myös nämä sanat ovat esiintyneet suomen kirjakielessä alusta lähtien. Siten nekin voidaan laskea omaperäiseksi, koska tiedossa ei ole lainaustumista muista kielistä.
Luultavasti sanoilla on ollut hiukan erilaisia merkityksiä, ja nykykielessähän tie…
Vaski-kirjastojen kirjoja voi palauttaa toisiin Vaski-kirjastoihin. Kannattaa kuitenkin huomata, että mikäli palautat kirjan eri kunnan kirjastoon kuin mistä olet sen lainannut, kuljetusmaksu on 2 €. Jos palautus tapahtuu samaan kirjastoon mistä kirja on lainattukin, kuljetusmaksua ei peritä.
Aleksille taikinaa -laulun sanat ja nuotit ovat ainakin Olli Heikkilän ja Virpi Lehikoisen toimittamassa Suuressa lastenlaulukirjassa s. 169 (Musiikki Fazer 1984, ISBN 951-757-123-2). Kirjan mukaan laulu on suomalainen kansanlaulu. Suuri lastenlaulukirja on lainattavissa Hämeenlinnan kirjastossa.
Suoraa käännöstä en löytänyt mistään latinan fraasi- tai sitaattisanakirjoista enkä liioin internetistä, joten ilmeisesti kyseinen lause ei ole kuitenkaan muodostunut varsinaiseksi lentäväksi lauseeksi. Ei siis auta muu kuin itse suomentaa se. Nec - nec merkitsee 'ei - eikä'. Petita on partisiipin perfektin monikkomuoto verbistä peto, petivi, petitum, joka merkitsee 'hakea, etsiä, pyytää, vaatia, anoa, tavoitella'. Spreta taas on partisiipin perfektin monikkomuoto verbistä sperno, sprevi, spretum 'poistaa, hylätä, olla välittämättä, ylenkatsoa, halveksia'. Lause kääntyy siis suomeksi suunnilleen seuraavasti: 'Ei tavoiteltuja eikä ylenkatsottuja asioita.' tai 'Ei mitään vaadittua eikä mitään hylättyä.' Vielä vapaammin, seuraten vain…
Heinäkuun 26. päivä Annan päivänä on vanha perinne, joka on lähtöisin itäisestä kristikunnasta. Tiedetään, että keisari Justinianus rakennutti ja vihki v. 550 pyhälle Annalle, neitsyt Marian äidille, Konstantinopoliin kirkon. Annan kunnioitus siirtyi myöhemmin myös länteen, vaikka täällä siihen suhtauduttiinkin välistä epäluuloisesti, koska Anna ei ole Raamatun henkilöitä, vaan hänet tunnetaan vain myöhemmistä legendoista. Ristiretkiaika ja sen avaamat itäyhteydet ovat suuresti edistäneet Annan kulttia. Eri puolilla Eurooppaa käytetyt 1200- ja 1300-luvun kirkolliset kalenterit ja jumalanpalveluskirjat mainitsevat ensisijaiseksi Annan muistopäiväksi 26.7. Paavin hovin messukirjaan Anna 26.7. pääsi ensimmäisen kerran v. 1474. Keskiajalla…
