Digi- ja väestötietoviraston Osoitepalvelusta voi hakea lähes kaikkien Suomessa vakinaisesti asuvien henkilöiden ajantasaiset osoitteet. Osoitetiedon haku tapahtuu henkilön etu- ja sukunimen perusteella. Nimet voivat olla entisiä tai nykyisiä.
https://dvv.fi/osoitepalvelu
Seura-lehti ilmestyi vuosina 1974-1979 nimellä Suur-Seura.
Varmin paikka löytää ko. lehti ja artikkeli pääkaupunkiseudulla voisi olla Kansalliskirjasto. Kansalliskirjasto on kaikille avoin kulttuuriperintöorganisaatio, joka palvelee valtakunnallisesti kansalaisia, tiedeyhteisöjä ja muita yhteiskunnan toimijoita, ja jonka kokoelma sisältää kattavasti suomalaiset julkaisut. Mahdollisesti myös Seura-lehteä julkaisevalla Otavamedialla voisi olla vanhoja Seura-lehtiä omissa arkistoissaan.
Helmet-kirjastoista Pasilan kirjaston varastossa näyttäisi olevan harmittavasti vain tuota vanhempia ja uudempia Seura-lehtiä, mutta ei ilmeisesti ko. vuosien lehtiä.
Elokuva on todennäköisesti Steven Spielbergin ohjaama Häivähdys purppuraa (1985). Elokuva perustuu Alice Walkerin samaa nimeä kantavaan, Pulitzer-palkittuun kirjaan vuodelta 1982.
Vaali.fi-sivuston tietoja alue- ja kuntavaaleista selkokielellä:https://vaalit.fi/tietoa-alue-ja-kuntavaaleista-selkokielellaTässä Selkokeskuksen materiaalia:https://selkokeskus.fi/selkojulkaisut/alue-ja-kuntavaalit-2025-selkokielella/Myös muita sivustoja löytyy ko. vaaleista selkokielellä:https://tinyurl.com/vaaleista-selkeasti
Kyseessä on varmaan laulunakin tunnettu Rakastin teitä (Ja vas ljubil) joka löytyy suomeksi esim. teoksesta Suuri toivelaulukirja 18 ja venäjäksi esim. teoksesta Zolotaja kollektsija russkogo romansa. Kyseisten teosten saatavuustiedot voi tarkistaa aineistotietokanta HelMetistä, www.helmet.fi.
Kyseessä voisi olla Eva Ibbotsonin tarina "Pelastakaa kummitukset". Siinä Rick-niminen koulupoika koettaa auttaa kodittomaksi joutuvaa kummitusperhettä, ja muun avun lisäksi hän antaa myös pienen, sairaan vampyyrin imeä verta ranteestaan.
Tarina löytyy Helsingin kirjastoista kolmen kasetin äänikirjana (http://www.helmet.fi/record=b1308796~S9*fin) ja kirjana Espoon, Helsingin ja Kauniaisten kirjastoista (http://www.helmet.fi/record=b1308795~S9*fin).
1) Laulun pätkän alkuperä ei selvinnyt. Jospa joku lukijoistamme tunnistaisi sen?
2) Vuonna 2003 Seppo Kolehmainen oli vieraana Petteri Väänäsen toimittamassa Hyvän päivän jatkot -ohjelmassa (20.7.2003) ja lausui siinä isänsä jäämistöstä löytämänsä, julkaisemattoman Kalle Väänäsen runon "Maalaiskylän idylli". Muuten runo meni kuten kysyjä sanoo, mutta ennen sitä alku kuului (kuuntelun perusteella): "Renki makkoo aitassa ja välliin kylykee kiäntää, illaks syöty kokkeljpiimä sillon tällö iäntää."
3) Tällainen elokuva on lähetetty 1980-luvun lopulla: CINTEC IN ZORI (Soitto aamunkoitteessa, A Song at Dawn). Lähetetty 9.12.1989 klo 22:08 TV2. Kesto 138 min 27 sek. Ohjaaja Dinu Tanase. Meidän tietojemme mukaan elokuva vuodelta 1987, IMDB sanoo…
Kielitoimiston sanakirja vuodelta 2006 antaa vain yhden merkityksen sanalle markiisitar ja se om markiisin puoliso.
Markiisillä on taas kolme merkitystä, eli arvoltaan herttuan ja kreivin välinen aatelismies ja kangaskaihdin jota on pingotettu ikkunan ulkopuolelle tai eräs jalokiven hiontamuoto.
Muissa kielissä, kuten ranskaksi ja englanniksi marquise eikä markquis tarkoittaa erästä jalokiven hiontaa.
Katso
Englanniksi marquise on myös eräs jälkiruoka.
http://www.merriam-webster.com/dictionary/marquise
http://shopping.rediff.com/shop/storeproductdisplay.jsp?prrfnbr=1010329…
Saduista Rudolf Koivun kirjoittamia ovat Kultavuori, Pitkänenäinen kuninkaantytär, Taikaharso, Poika ja kukkanen ja Pilvenukko. Kuninkaantytär kristallivuoressa ja Marjatytto ja peikko ovat kansantarinoita ja Peikko ja korppi kansansatu. Kaupin linna on keskiaikainen joulutarina.
Kaikki sadut ovat ilmestyneet Rudolf Koivun kuvittamina kirjassa Rudolf Koivun satukirja, ja monet myös muissa satukirjoissa. Useat saduista ovat ilmestyneet ensimmäisen kerran lastenlehdissä.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan kautta löytyvät tiedot Rudolf Koivun satukirja –kirjan saduista, ja siis myös kysymistäsi saduista:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=…
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastosta löytyy Turun Sanomat mikrofilminä kyseiseltä päivältä (v. 1905 alkaen). Voitte pyytää kyseisen filmin varastosta ja varata ajan mikrofilminlukulaitteelle (puh. 2620 629). Laitteesta saa myös maksullisia kopioita.
"Vain harvat näkevät eron suuren ja julman ja pienen ja leppoisan hulluuden välillä."
Näin päättyy Veikko Huovisen tarina "Hän salasi identiteettinsä", se löytyy Huovisen romaanista Ympäristöministeri - ekotarinoita.
Nykyisen Suomen alueelle ja alueella tehtiin varhaiskeskiajalla useita ristiretkiä, joista on runsaasti tietoa Suomen historian yleisteoksissa: esimerkiksi Suomen historian käsikirjan ensimmäisessä osassa. Suosittelen erityisesti Hilda Käkikosken kirjaa Suomen historia nuorisolle II, koska siinä on hyvä kuvaus ristiretkistä. Martti Haavion kirjasta Piispa Henrik ja Lalli löytyy lisätietoa piispa Henrikin tekemästä ristiretkestä. - Pyhän Henrikin sarkofagi -niminen kirja kannattaa myös käydä läpi. Kirjojen saatavuuden näet HelMet-aineistohaustamme http://www.helmet.fi.
Hei
Lyhyt vastaus on: Nauru on stressin, jännityksen ja helpotuksen refleksi, josta on kehittynyt myös sosiaalinen työkalu. Nauru alkaa Ventromedial prefrontal cortexissa ja limbisessä systeemistä ainakin hippocampus ja amygdala ovat mukana sen tuotannossa.
Suomeksi naurun biologiasta ei löydy kirjoja tai tutkimuksia. Englanniksi löytyy melko paljon. Tässä muutamia kirjoja.
Stearns, Frederic Rudolph (1972). Laughing: Physiology, Pathology, Psychology, Pathopsychology and Development. Springfield, Ill., Thomas. pp. 59–65. ISBN 978-0398024208.
Kawakami, Kiyobumi; Takai-Kawakami, Kiyoko; Tomonaga, Masaki; Suzuki, Juri; Kusaka, Tomiyo; Okai, Takashi (2006). "Origins of smile and laughter: A preliminary study" (PDF…
Hei !
Koulupuku on tsaarin ajan perinnettä, joka poistettiin käytöstä 1917 vallankumoksen takia. Stalin halusi tämän tradition uudelleen pakolliseksi 1948.
Alla on kolme englanninkielistä viitettä, joista saa hieman lisätietoa.
http://books.google.fi/books?id=yNpjjkTZiPAC&pg=PT57&lpg=PT57&dq=school…
http://en.wikipedia.org/wiki/School_uniform
http://countrystudies.us/russia/52.htm
Tarkkaa tietoa Hessun nimen käännöshistoriasta ei tunnu löytyvän. Jenny Hakala on kirjoittanut vuonna 2018 Aku Ankan suomennosten kehitystä käsittelevän opinnäytetyön. Hessu Hopoa siinä ei mainita, mutta teksti tarjoaa yleisempää tietoa lehden käännösperiaatteista:
1527669673.pdf (tuni.fi)
Hakalan mukaan Aku Ankka -lehti perustettiin vuonna 1951 ja sen päätoimittajaksi ryhtyi Sirkka Ruotsalainen. Ruotsalainen suomensi itse ensimmäiset tarinat tanskasta suomeen. Olisiko hän kääntänyt Goofynkin Hessu Hopoksi?
Tässä muutamia viitteitä:
MATSON, Alex: John Steinbeck, kirjailijakuvan luonnos. Tammi, 1948.
(sekä itse kirjailijasta että hänen teoksistaan)
OTAVAN suuri ensyklopedia, osa 8. Otava, 1978. s. 6453 - 6454
(John Steinbeckin elämäkerta tiiviisti esitettynä)
RUNNQUIST, Åke: Nykykirjailijoita. Tammi, 1964. s. 208 - 210
Ebsco - ja ALEKSI -tietokannoista löytyy kirjailijasta lehtiartikkeleita sekä suomen -että englanninkielellä.
Yleensä tietosanakirjat ova terinomaisia kirjailijaelämäkertojen tietolähteitä
WWW-osoitteita:http://users.dedot.com/mchs/steinbeck.html
http://www.sjsu.edu/depts/steinbec/srchome.html
http://www.educeth.ch/english/readinglist/steinbeckj/
Runot löytyvät Laura Latvalan runokirjasta Hulivili-kili ja muita lastenrunoja (WSOY, 1952). Kirjan ensimmäinen runo ei tosin ole Hulivili-kili, vaan Yksinäinen orava. Voit tilata kirjan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Tässä kollegan ehdotus, joka ei aivan ole muistamassasi muodossa, mutta lienee kuitenkin sama. Hän ehdottaa kansanlaulua nimeltä Älä itkelele, jossa lauletaan näin:
"Älä itkelele, mamma tullelelee, tuo pikku tossut Topille.
Silkkisaumaiset, nahkapohjaiset, kahdeksan markan arvoiset.
Älä itkelele, pappa tullelelee, tuo tossut pikku jullillele.
Pikipohjaiset, paksusaumaiset, kahdeksan markan arvoiset.”
Kuten monien kansanlaulujen, tämänkin tekijä on tuntematon. Laulu löytyy esim. Kiekkumaralla - kansanlauluja lapsille -nuotista.
Siinä kerrotaan myös: ”Kansanlauluja leimaa paikallisuus ja variaatio. Samasta laulusta on monia erilaisia toisintoja, kun laulu on kulkeutunut laulajalta toiselle ja maan toiselta laidalta toiselle…
Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Brallier, Max: Maailman viimeiset tyypit -sarja
Colfer, Eoin: Artemis Fowl -sarja
Gravel, Elise: Olga-sarja
Griffiths, Andy: Maailman paras puumaja -sarja
Lee, Bacon: Viimeinen ihminen
Parvela, Timo: Melkein mahdoton tehtävä -sarja
Taylor, Thomas: Aaveranta -sarja
