R.L. Stinen teos Syvyyksien syylä (WSOY, 2009) on toinen osa Goosebumps Kauhumaa –sarjaa. Sarjasta on Syvyyksien syylän jälkeen ilmestynyt vielä kymmenen osaa. Kolmas osa on nimeltään Monsterinverta aamiaiseksi. Syvyyksien syylää edeltävä osa on nimeltään Nukkeni mun (2008).
Seuraavat osat ovat ilmestymisjärjestyksessä:
Noidutun naamion nauru (2009)
Tohtori Mielipuoli (2010)
Mitä mielessä, muumio? (2010)
Haukkuvat Hirviöksi (2010)
Sano muikku… niin käy köpelösti (2011)
Luikeroleiri (2011)
Oho, mitkä voimat! (2011)
Pako Kauhumaasta (2012)
Paniikkipuiston kadut (2012)
Osat löytyvät HelMet-tietokannasta esimerkiksi sanoilla ”Goosebumps Kauhumaa”.
Nimi esiintyy satakuntalaisissa lähteissä jo keski-ajalta lähtien: Olavi Sorri 1440-luvulla Messukylässä, henric Sorila 1481 Tyrväässä, nimismies Juho Sorri 1571 Vesilahdella, Heikki Sorri 1546 Karkussa, Lauri Sorri 1553 Pirkkalassa.
Teiskossa Sorri mainitaan talonnimenä 1566...
Aitolahdella nimi on kiteytynyt kylännimeen Sorrila eli Sorila.
Nykyisin sukunimi on yleisin Keski-Suomessa, mutta on säilynyt myös muualla Länsi-Suomessa. Sukunimiä ovat myös Sorila ja Sorrela.
Nimiin sisältynee vanha etunimi, vrt. Sorri peep Tarton alueella 1600-luvulla.
Lähde: Pirjo Mikkonen: Sukunimet. Uudistettu laitos 2000.
Sorri-suvusta on tehty sukukirja Suur-Rautalammin Sorrit, josta voisi selvitä tarkemmin, mitä nimi tarkoittaa. Suomen kielen…
Tätä aihetta on käsitelty mm. seuraavassa artikkelissa, josta alla otteita:
Kun ristit kätesi, kumpi peukalo on päällimmäisenä?
Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim
2002;118(23):2367-2371
Pertti Mustajoki ja Sami Mustajoki
Vain kädellisillä eläimillä esiintyvää lateralisaatiota eli toisen aivopuoliskon ja motoristen toimintojen toisen puolen dominanssia on tutkittu paljon. Kuitenkaan ei tiedetä, miksi toinen puoli on vallitsevampi, eikä myöskään sitä, miksi useimmat meistä ovat oikeakätisiä. Kätisyyden mittarina pidetään yleisesti kirjoituskättä, ja sen mukaan ihmisistä on oikeakätisiä eri tutkimusten perusteella noin 90 %.
Kätisyyden lisäksi lateralisaatiota esiintyy myös jalkaisuudessa, silmäisyydessä…
Raavaan sanakirjamerkitykseen ei suoranaisesti sisälly ajatusta kovuudesta tai tunteettomuudesta – sikäli kuin nämä siihen liittyvät, on yhteys korkeintaan implisiittinen. Kielitoimiston sanakirja antaa raavaalle merkityksen 'voimakas, roteva, riuska; täysikasvuinen' ja huomauttaa, että sitä käytetään erityisesti miehestä. Näistä sanan merkityksistä alkuperäisin on 'täysikasvuinen'.Raavaan toinen sanakirjamerkitys on 'täysikasvuinen nauta'. Raavaanliha on täysikasvuisen naudan (lehmän tai sonnin) lihaa. Kotieläintemme nimityksiä tutkinut Veikko Ruoppila selittää sanan nauta-merkityksenkin johtuvan sen alkuperäisestä merkityksestä. Alkuaan raavasta on käytetty eläinten yhteydessä 'täysikasvuista' merkitsemässä lähinnä teuraseläimistä…
Tällä hetkellä henkilöt, jotka voisivat antaa juridisesti pätevän virallisluontoisen lausunnon asiasta, ovat lomalla.
Epävirallisesti kerrottakoon, että kirjastojen poistokirjoja näkee usein kirppu- ja kierrätystoreilla myynnissä. Kirjasto ei asiaan reagoi, koska kirjojen omistusoikeus on siirtynyt niiden ostajalle tai saajalle. Ne eivät siis kuulu kirjastolle enää. Kirjan iällä tai hankinta-ajankohdalla ei ole väliä. Näin maallikkona en näe estettä ostettujen tai saatujen kirjaston poistokirjojen eteenpäin myymiselle.
Ramona on feminiininen muoto nimestä Ramón, joka on Raimund-nimen espanjalainen muunnos. Nimi tulee muinaissaksalaisesta nimestä Ragimund. Tätä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta. Ragin tarkoittaa neuvoa ja mund suojelijaa. Vastauksen kokonaisuudessaan löydät osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/lapsille/kysy/vastauksia/kysymys.aspx?c=1…
Matti Vainion kirjoittanan elämäkerran mukaan Kajanuksen sovitus on vuodelta 1900. Kajanus oli tuolloin lähdössä orkesterinsa kanssa matkalla Pariisin maailmannäyttelyyn. Matkaa varten hän oli pyytänyt Jean Sibeliusta sovittamaan Porilaisten marssin orkesterille. Tämän Sibelius tekikin, mutta koska Kajanus ei ollut tyytyväinen sovitukseen, hän teki matkan alussa, Helsingin ja Tukholman välisellä laivamatkalla, teoksesta oman sovituksensa.
Lähde:
Vainio, Matti : Nouskaa aatteet : Robert Kajanus : elämä ja taide
Helsinki, 2002
Hipeistä kertovaa kirjallisuutta on suomenkielellä saatavana varsin rajoitetusti. Tässä lista hipeistä kertovasta kaunokirjallisuudesta:
Melonin mehu / Richard Brautigan
Koti maailman laidalla / Michael Cunningham
Miehet elämässäni / Beverly Donofrio
Aquariuksen aika / James Herlihy
Underground : antologia / toimittanut ja suomentanut Jarkko Laine
Pikkuhippi / Patricia Welles
Hipeistä kertovaa tietokirjallisuutta:
Tajunnan alkemistit : kuusikymmenluvun mystiikka ja Vesimiehen ajan pimeä puoli / Gary Valentine Lachman
Hippejä, jippejä, beatnikkejä : Amerikan 1960-luvun vastakulttuuriliikkeiden historiaa / Marja Ala-Ketola
1960-luvusta kertovaa kirjallisuutta on runsaasti, mutta tässä joitakin poimintoja:
1960-luvusta kertovaa…
”Guinness suuri ennätyskirja. 2002” (Helsinki Media, 2001) kertoo sivulla 17, että saman äidin synnyttämien lasten välinen suurin ikäero olisi 41 vuotta. Äiti on brittiläinen Elizabeth Ann Buttle, joka synnytti tyttären vuonna 1956 ja pojan 20.11.1997, kun oli 60-vuotias.
Saman isän siittämistä sisaruksista en löytänyt tietoa tutkimistani kirjoista. ”Guinness world records 2013” (Sanoma Magazines Finland, 2012) mainitsee vanhimmaksi isäksi 92-vuotiaan australialaisen Les Colleyn, mutta hänen muiden lastensa syntymäajankohtia ei kerrota. Muutenkaan miesten kohdalla ei voitane olla aina kovinkaan varmoja, onko miehen lapseksi merkitty todella myös miehen siittämä.
Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastoissa ei peritä lainkaan varausmaksuja. Helsingissä peritään aikuisten kortille varatusta aikuisten aineistosta varausmaksu 50 senttiä / varaus. Poikkeuksena Helsingissä ovat kirjastot, joissa kokeillaan varausten itsepalvelunoutoa (Kirjasto 10 sekä Kallion, Pukinmäen ja Pitäjänmäen kirjastot). Niistä noudettavista varauksista ei peritä varausmaksua.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Oxford English Dictionaryn mukaan kyseinen termi tulee latinan "par"-sanasta, joka tarkoittaa esimerkiksi "samanlaista" tai "yhtäsuurta". Golfissa termiä on käytetty 1800-luvun loppupuolelta alkaen.
Simo on Simonin ja Simeonin kansanomainen muoto. Simeon on peräisin Vanhasta Testamentista ja Simon Uudesta Testamentista. Kumpikin merkitsee 'rukouksen kuulemista'. Simo on ollut kansanvalistusseuran kalenterissa jo vuonna 1882.
Helmitauluja on kovin monenlaisia.
Wikipedia määrittelee kolme erilaista helmitaulumallia: venäläisen, kiinalaisen ja japanilaisen helmitaulun.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Helmitaulu
Oulun yliopiston Luma-keskus kertoo vielä laajemmin erilaisista laskentatauluista. https://ouluma.fi/2012/10/milla-ennen-laskettiin/
Erilaisilla helmitauluilla myös lasketaan hieman eri tavoilla. Wikipedian artikkelissa on hieman ensiapua siihenkin.
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi palvelu on myös vastannut laskemiskysymykseen:
"05.03.200721:19 Venäläisessä helmitaulussa puiseen kehikkoon on kiinnitetty metallitangot, joissa kussakin on kymmenen helmeä - paitsi neljännessä tangossa alhaalta laskettuna on neljä helmeä. Tämä on…
TET-harjoitteluun otamme alaikäisiä. Joskus myös vanhempien työpaikalle.Voit kuitenkin tulla tekemään palkatonta vapaaehtoistyötä, jos haluat. https://helmet.finna.fi/Content/vapaaehtoiseksi-kirjastoon#espoo
Peruskoulun historian, maantiedon ja yhteiskuntaopin kirjat ovat parhaimpia lähteitä 10-vuotiaalle, mutta kyllä muutakin aineistoa on olemassa. Suosittelisin Suomen historiaan ja yhteiskuntaan liittyvissä asioissa tänä vuonna ilmestynyttä kirjaa "Suomen historia : koululaisen pikkujättiläinen" (Readme.fi, 2020):
https://kirjtuo1.helmet.fi/record=b2413956~S1*fin
Maailmansodista on olemassa runsaasti kuvitetut Simon Adamsin teokset "Ensimmäinen maailmansota" ja "Toinen maailmansota" (Sanoma Magazines, 2002):
https://kirjtuo1.helmet.fi/record=b1127545~S1*fin
https://kirjtuo1.helmet.fi/record=b1625966~S1*fin
Neuvostoliitosta on hankalampi löytää koululaisille suunnattua kirjaa, mutta historian oppikirjojen tueksi voi ottaa aikuisille…
Talo-nimistä kappaletta en löytänyt Hectorin tuotannosta, voisiko kyseessä olla kappale "Jäi talo tyhjilleen"? Tämä löytyy Hectorin levyltä Lapsuuden loppu (1991), sekä kokoelmalevyltä "14 iskelmää" (1970, vinyyli). Toinen talo-aiheinen Hectorin kappale löytyy levyltä Salaisuuksien talo (1994). En saanut varmennettua Riisuminen-elokuvan tunnusmusiikkia mistään (kansallisfilmografia päättyy jo vuoteen 1970). Sinun kannattaisi ottaa yhteys Suomen elokuva-arkiston kirjastoon (sähköposti: kirjasto@sea.fi, ja kysyä heiltä varmistus tunnusmusiikista.
Hyvä lähdeteos nimien alkuperän selvittämiseen on esim. Pentti Lempiäisen "Suuri etunimikirja".
Heini-nimestä siellä kerrotaan mm. seuraavaa:
Nimi on ollut Suomen almanakassa 28.11. v:sta 1950. Se voi olla lyhentymä almanakkaan v.1864 ehdotetusta Heinikistä, jolloin sitä voidaan pitää luontoaiheisena (= heinä), mutta myös rinnakkaismuoto miehennimelle Heino.
Juhani-nimestä kerrotaan:
Rinnakkaisnimiä ovat Juha, Juhana, Juho, Jukka eli suomalaisia lyhentymiä ja muunnoksia Johanneksesta ja sen ruotsalaisesta lyhentymästä Johan. Suomen almanakassa kaikki Johannes Kastajan päivänä 24.6.
Lisää tietoja nimistä löytyy mm. kirjasta "Kutsu vaikka kukkaseksi : nimitiedon vuosikirja".
Ensimmäinen sitaatti on Nummen Portaikko pilvissä -kokoelmaan sisältyvän sikermän 'Kun ihminen on' neljännen runon lopusta.
Tuskin kukaan suomalainen lyyrikko on runoillut männyistä niin paljon kuin Nummi. Kysymyksen toista runositaattia en kuitenkaan pystynyt Nummen tuotantoon paikantamaan. "Männyt talon ympärillä" esiintyvät hänellä esimerkiksi runossa 'Toinen sarabande' (kokoelmassa Matkalla niityn yli), mutta muuta yhteistä kuin nämä sanat sillä ei kysymyksen säkeiden kanssa ole. Huokaavia mäntyjä on Heti, melkein heti -kokoelman sikermän 'Hopealanka, kultamalja' viimeisessä runossa, mutta tässäkin tapauksessa yhteydet kysymyksen sitaatin säkeiden kanssa jäävät tähän.
Sitaatin alkuosassa voi havaita etäisiä kaikuja Kirsi…
Pääkaupunkiseudun verkkokirjastosta Helmetistä ei löydy mainintaa Haimi Oy:stä. Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Linda kertoo, että Haimi Oy –niminen teos löytyy Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta, tällä hetkellä lainattavissa, laina-aika 28 vrk. Kirjasto sijaitsee Arabiassa
Aralis-kirjastokeskus on kaikille avoin julkinen kirjasto, joka kokoaa saman katon alle Helsingin kaupunginkirjaston Arabianrannan kirjaston
sekä kolme taidekirjastoa:
- Taideteollisen korkeakoulun kirjaston
- Stadian kulttuurialan kirjastopalvelut
- Pop & Jazz Konservatorion kirjaston.
Aralis-kirjastokeskus: www.aralis.fi
Käyntiosoite:
Hämeentie 135 A,
00560 Helsinki
Postiosoite:
Hämeentie 135 C,
00560 Helsinki
