Hei! Keski-Suomen Puhelin Oyj:n omistamia puhelinlinjoja hallinnoin nykyisin Keski-Suomen alueella Elisa Oyj.
Asiasta voi ottaa yhteyttä Elisan asiakaspalveluun puh. 01019 0240, josta puhelu yhdistetään Elisan tekniseen hallintoon. Sinne ei suoraan puhelinnumeroa ole. Varmistin asian Elisan asiakaspalvelusta.
Tässä vielä linkki Elisan asiakaspalvelun sivulle: http://asiakastuki.elisa.fi/#otayhteytta
Kryptauksesta löytyy melko runsaasti aineistoa. Aurora -aineistotietokannasta http://intro.rovaniemi.fi:8001/Intro?formid=form1 löytyy asiasanalla kryptografia 26 teosta. Aiheesta kirjallisuutta salakirjoituksen historiasta aina lukuteorioihin.
Esimerkiksi näistä voisi aloittaa:
Esa Kerttula: Tietoverkkojen tietoturva : tarpeet ja teknologiat, internet-tietoturva, suljettujen IP-verkkojen tietoturva, julkisen avaimen infrastruktuuri
Simon Singh: Koodikirja : salakirjoituksen historia muinaisesta Egyptistä kvanttikryptografiaan
Jon C. Graff: Cryptography and e-commerce
Charlie Kaufman: Network security : private communication in a public world
Parhaiten aiheeseen liittyvää kirjallisuutta löytyy Rovaniemeltä ammattikorkeakoulun tekniikan…
Jeane Dixon lienee oikea henkilö, hän oli kuuluisa amerikkalainen astrologi ja meedio, joka oli erityisesti tunnettu siitä, että hän olisi ennustanut John F. Kennedyn murhan. Hänen myös kerrotaan ennustaneen Robert F. Kennedyn murhan. Suomeksi hänestä ei juuri internetistä löydy tietoja, mutta englanniksi kyllä paljonkin.
Jeane Dixonin muistokirjoitus New York Timesissa 27.1.1997: https://www.nytimes.com/1997/01/27/us/jeane-dixon-79-astrologer-claiming-psychic-power-dies.html
Artikkeli Jeane Dixonista New World Encyclopediassa: http://www.newworldencyclopedia.org/entry/Jeane_Dixon
Hänen kirjansa My Life and Prophecies ilmestyi suomeksi 1971 Weilin& Göösin kustantamana nimellä Ennustukseni kävivät toteen. Kirjaa löytyy…
Kuinka paljon sähköauto kuluttaa kokonaisvaltaisesti verrattuna bensiinikäyttöinen auto. Sähköautothan eivät suoranaisesti saastuta luontoa, mutta jotenkin… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Täydennykseksi aiempaan vastaukseen pari tuoretta vertailua ja sähköautolaskuri:
Loppuraportti: käytetyn Ford Mondeon polttoainekuluilla lyhentäisi hyvin sähköauton rahoitusta (moottori.fi)
Energia kallistuu – tuleeko sähköautoilusta kalliimpaa kuin bensa-autoilusta? - Autoliitto
Onko sähköauto oikeasti polttomoottoriautoa puhtaampi? Volvon elinkaaritutkimus paljastaa erot XC40-mallien kokonaispäästöissä - Tekniikan Maailma
Onko sähköauto taloudellisesti kannattava vaihtoehto? | VertaaEnsin.fi
Omistamisen…
Etsin aiheesta kirjoja ja artikkeleita kirjastossa käytössä olevista viitetietokannoista. Aiheesta löytyy lähinnä vain muutama muistelmateos ja joitakin aihetta sivuavia tutkimuksia. Alla on esiteltynä myös teoksia, joista lisäksi voisi olla hyötyä tähän aiheeseen.
KUOPPALA, Pertti. Aren pieni pikkurilli. Seinäjoki, 2007.
- muistelmateos, joka käsittelee lapsen menetystä Kaakkois-Aasian tsunamissa
KARF, Gösta. Kun elämä pysähtyi : lapseni on poissa. Helsinki, 2005.
- muistelmateos, joka kertoo lapsen menetyksestä tulipalon uhrina
IHMISEN lähellä : hengellisyys hoitotyössä / Kirsti Aalto, Raili Gothoni (toim.). Helsinki, 2009.
- yhtenä aiheena on myös suuronnettomuudet
Nieminen, Kirsti, Mäyry, Heikki. Lasten liikenneonnettomuudet…
Valitettavasti ei ainakaan vielä.
Asta Scheib on kirjoittanut teoksen Eine Zierde In Ihrem Hause: Die Geschichte Der Ottilie Von Faber Castell, johon varmaan TV-sarjakin perustuu. Sitä ei ole vielä suomennettu.
Suvusta ja Ottiliasta on myös verkkosivuja, mutta nekin saksaksi tai englanniksi. https://www.faber-castell.com/corporate/history/familiy/ottilie-alexander
https://www.graf-von-faber-castell.co.uk/company/tradition-perfection/history/countess-ottilie-and-count-alexander-von-faber-castell/
https://www.faber-castell.com/corporate/history
Varmin paikka etsiä luotettavaa tietoa ilmeistyneistä lastenlevyistä on Viola-tietokanta (https://finna.fi), joka sisältää tiedot kaikista Suomessa julkaistuista äänitteistä. Siellä voi tehdä äänitteisiin kohdistuvan sanahaun "lastenlaulut 1970-luku", joka tuottaa 53 viitettä. Jatkohaut vuosiin 1980-1983 tuottavat paljon lisää viitteitä, mutta ongelmana on, että hakija joutuu poimimaan levykokonaisuudet yksittäisten laulujen joukosta.
Samantyyppiset haut esimerkiksi HelMet-tietokannassa tuottavat enemmän osumia, koska hakusanaa "lastenlaulut" on käytetty myös sellaisten levyjen yhteydessä, jotka eivät ole puhtaasti lastenlevyjä. Tämä määrittelykysymys onkin melkoinen ongelma, sillä käsite "lastenlevy" ei ole millään tavalla yksiselitteinen…
Mahdoton tietää, mitä sanoittaja tarkalleen on tekstillä tarkoittanut, mutta sanoituksen voisi tulkita vain kuvailevan Baloo-karhun rentoa elämänasennetta ja uskoa luontoäidin huolenpitoon.
Kuvailusta päätelleen kyseessä voisi olla lyömäsoitin, josta suomeksi käytetään nimeä piiska. Siinä on kaksi toisiinsa saranalla kiinnitettyä litteää puukappaletta. Kun niitä lyö lujaa yhteen, kuuluu paukahtava ääni, joka muistuttaa ruoskanlähjähdystä.
Saksaksi soittimen nimi on die Peitsche. Englanniksi siitä käytetään nimeä whip tai slapstick.
Lähde: Otavan iso musiikkitietosanakirja, osa 4.
Kuva ja tietoa englanniksi soitinmuseon sivustolta
Sanat ovat tšekkiläisestä kansanlaulusta, joka löytyy muutamasta nuotista Kohassa nimellä Syksy saapuu kaupunkiin. Esim. Musica-sarjan oppilaan kirjassa 5–6 laulussa mainittu sanoittaja on "Sauvo Puhtilan mukaan Sointu Annala". Lauluun on kyseisessä nuotissa myös toinen säkeistö.
Joissakin muissa lähteissä, esim. fono.fi:ssä (palvelun päivitys loppunut 1/2022; korvaava palvelu tekeillä) sanoittajaksi mainitaan vain Sauvo Puhtila.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=kaupunkiin&ID=826b1c1b-f479-4e13-a42f-4716562ed9b8
(Puhtila tunnistetaan ehkä paremmin taiteilijanimellään Saukki. Muitakin taiteilija-/salanimiä hänellä oli useita.)
Tässä joitakin ideoita kirjastojen aineistosta.
Luettavaksi voisi kokeilla runoja. Ellei suosikkirunoja tai -runoilijoita ole mielessä, esim. kokoelmat Tämän runon haluaisin kuulla (uusin laitos Tammi 2014), Pieni runokirja : 150 suomalaista klassikkoa (Gummerus 2011) ja Sydämeni laulut : kauneimmat suomalaiset runot (Gummerus 2014) sisältävät tunnetuimpia ja rakastetuimpia runoja.
Kirjastoista löytyy myös mietelauseita ja vitsikirjoja. Lasten hauskoja tokaisuja on koottu mm. kirjoihin Vanhat tädit eivät muni (Schildts 2007) ja Krokotiilit eivät puhu suomea (Schildts 2007).
Vanhemmat lastenrunot ja -lorut voivat olla tuttuja vuosikymmenten takaa. Eläinrunojen kirja (Kirjayhtymä 1997) sekä Tunteellinen siili ja muita suomalaisia…
Kotimaisten kielten keskuksesta vastataan näin:
Kyseessä ei ole pelkästään myöhäisimpiin lainasanoihin liittyvä ilmiö vaan varhaisimmat esimerkit lainanominien mukauttamisesta sananloppuisen i:n avulla ovat viimeistään balttilaislainojen kaudelta (tästä ks. Laalo 1982 https://journal.fi/virittaja/article/view/37664/32554), eli tuhansien vuosien takaa. Vanhoja i-loppuisia lainoja ovat esimerkiksi vuohi, pappi, risti ja helvetti. Ison suomen kieliopin mukaan sananloppuisen i:n käyttö on yleinen mukauttamiskeino, joka koskee hyvin eri ikäistä lainasanastoa ja on edelleen produktiivinen eli käytössä uusien lainasanojen mukauttamiseen ( https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=151).
Vieraskielisten nimien taivutuksesta on ohje…
Hei!
Hyvä kysymys. Periaatteessa tällaisessa asiassa kädet ovat vapaat, koska usein graafisen asun vuoksi halutaan diplomin nimi jakaa, tavuttaa tai muuten muotoilla ulkonäköön sopivaksi. Mikäli kuitenkin halutaan noudattaa kielioppisääntöjä, niin oikeaksi muodoksi on vakiintunut yhteen kirjoitettu muoto, kuten esimerkiksi Lukudiplomi tai Saimaannorppadiplomi, eli tässä tapauksessa Kepparidiplomi.
Tiedot Karl Fazerista perustuvat yleensä kahteen teokseen:
Donner, Jörn: Fazer 100 [vuotta]. Karl Fazer, 1991
Hoving, Viktor: Karl Fazer 1891-1951. O.Y.Karl Fazer A.B., 1951
Elämäkertatietoja löytyy yrityksen historiasivuilta:
http://www.fazergroup.com/templates/Fazer_Information.aspx?id=1230&epsl…
sekä Kansallisbiografian artikkelista:
http://www.kansallisbiografia.fi/
Emäntäkouluista ja kotitalousoppilaitoksista löytyy kyllä hakupalvelu Finnan mukaan historiikkeja ja aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, mutta ei juurikaan luovutetun Karjalan puolelle jääneistä.
Kansalliskirjaston digitoimaa aineistoa tutkimalla löytää alueelta ainakin kaksi 1920-luvulla toiminutta emäntäkoulua. Sortavalaan perustettiin emäntäkoulu v. 1909 ja Sakkolan Petäjärvelle 1924.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=pet%C3%A4j%C3%A4rven%20e…
Voisikohan tuo isoäitisi mäntykuvioinen merkki viitata nimenomaan Petäjärven emäntäkouluun? Oheisen artikkelin mukaan paikallisen nuorisoseurankin nimi oli "Mänty" ja seuralehden nimi "Männynkäpy". http://www.sakkola.fi/kylat/Petajarvi.htm
Petäjärvi-kirjallisuutta: https://www.…
Tehdasvalmisteisiin CD-levyihin luodaan aluksi niin sanottu lasimaster. Tämä on lasinen kiekko, jonka pinta käsitellään valoherkällä päällysteellä. Päällyste reagoi laservaloon kovettumalla. Lasersäteellä päällystepintaan poltetaan spiraaliuria, jotka muodostuvat pienistä kuopista ja niiden välisistä tasangoista. Niihin on koodattu binäärimuodossa äänisignaalin sisältämä data. Ammattimaisessa tuotannossa käytettävän lasertoimisen tallennusjärjestelmän (laser beam recorder) voi nähdä toiminnassa tässä videossa.Valmis lasimaster päällystetään metallilla ja siitä tehdään metallisia kopioita. Näitä kopioita käytetään leimasimina, joilla varsinaiset CD-levyt valetaan polykarbonaatista. Tämä video näyttää yhden musiikki-CD:n tuotantoprosessin.…
Mikkelin kaupunki perustettiin vuonna 1838 läänin pääkaupungiksi ja hallinnon keskukseksi. Kaupungin asemakaavan suunnitteli C.L. Engel. Siinä torin etelälaitaan varattiin paikka kaupungintalolle, eli raatihuoneelle ja sen editse kulkeva katu nimettiin Raatihuoneenkaduksi (Rådhusgatan). Raatihuoneelle varattu tontti oli pitkään tyhjänä, sillä kaupungintalo sille valmistui vasta 1912. Kaupungintalon on piirtänyt arkkitehti Selim A. Lindqvist.Jaatinen, Martti I.: Mikkelin asemakaavan taustoja. Teoksessa: Porrassalmi VI s.87–99 (2013).Kuujo, Erkki: Entisajan Mikkeli – Mikkelin kaupungin vaiheita 1838–1917 (1971).
Satakirjastojen -aineistotietokannasta näyttäisi löytyvän, ainakin seuraavista nuottijulkaisusta:
Suomalaista toiveohjelmistoa pianolle (Warner/Chappell Music Finland, 1996)
Suomalaista toiveohjelmistoa pianolle (Warner/Chappell Music, c2003)
Mikäli nämä eivät ole tarkoituksiisi sopivia, voit aina tiedustella lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuutta muista kirjastoista.
Satakirjastojen aineistotietokanta:
http://www.satakirjastot.fi/
Sadun nimi on Ruumiinosat, ja se löytyy kirjasta Aisopoksen sadut (ilmestynyt v. 1976).
Kädet, jalat ja hampaat päättävät lopettaa vatsan palvelemisen, koska pitävät itseänsä tärkeämpinä. Sadun opetus on, että kukaan ei tule toimeen omin voimin - yhteistyötä on tehtävä.
Tieto löytyy Kirjasammosta hakusanoilla "ruumiinosat" ja "sadut".
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi…
Tässä vastauksia kysymyksiisi:
Tärkeä rikosoikeuden periaate on, että rangaistukseen tuomitaan ainoastaan tahallisesta ja tuottamuksellisesta rikoksesta, ei vahingosta tai huolimattomuudesta. Tämän periaatteen tarkoituksena on kohdistaa vastuu henkilöön, joka on tarkoituksellisesti ja tietoisesti tehnyt väärin.
Jos vahinko on sellainen, että sen aiheuttaja ei ole toiminut tahallisesti tai tuottamuksellisesti, vaan ainoastaan huolimattomasti tai sattuman seurauksena, se ei yleensä täytä rikosoikeudellisen vastuun edellytyksiä, koska sitä ei ole tehty tarkoituksellisesti rikollisena toimintana. Tällaiset teot kuuluvat siviilioikeuden piiriin, jolloin vahingon kärsinyt osapuoli voi …
