Pitkän tiedonhaun jälkeen olemme päätyneet seuraavaan: mitä ilmeisimmin kyseessä on Spede Show'ssa vuonna 1971
esitetty sketsikappale ja sovitus kappaleesta Kesäillan valssi, jonka esittäjäksi on merkitty Okko Tani. Tämä taltiointi on julkaistu DVD-levynä. "Spede Show 1 - pääasia että on kivvaa 1965-1972" -DVD:tä ei valitettavasti löydy
Turun kaupunginkirjastosta, mutta esimerkiksi Helsingistä löytyy.
Lisätietoja DVD-levystä:
http://www.dvdkotelo.com/content/view/266/37/
Suomalainen tietosanakirja 8, Espoo 1993, määrittelee s.86 hakusanaa "tiede" seuraavasti:
Tiede, järjestelmällinen ja yhtenäinen yleispätevien ja varmojen tietojen kokonaisuus; myös tietyn alan ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällinen ja kriittinen tutkiminen. Tiedon laadun perusteella tieteet voidaan jakaa muodollisiin eli formaalisiin tieteisiin, jotka käsittelevät ainoastaan käsitteiden muodollisia, kokemuksesta riippumattomia ominaisuuksia (matematiikka ja logiikka) sekä todellisuuteen kohdistuviin reaalitieteisiin. Viimeksi mainitut jaetaan usein kahteen pääryhmään: luonnontieteisiin ja humanistisiin eli hengentieteisiin.----Tieteen yleisinä tuntomerkkeinä esitetään usein objektiivisuus, autonomisuus, kriittisyys ja…
Yle Arkistosta löytyi tieto, että Heikki ja Kaija –sarjassa on kaksikin tunnussävelmää. Duurista molliksi muuttuvan, ilmeisesti juuri tuo puhallinkvintetoksi kuvailemasi kappale on Leonid Bashmakovin säveltämä. Toinen, iloisempi kappale on Juhani Raiskisen sävellys.
Yle Arkistosta arveltiin, että kappaleet on sävelletty kyseistä sarjaa varten. Kappaleista ei löytynyt mitään tarkempia tietoja, esimerkiksi nimeä tai opusnumeroa.
Veteen päästetty virtsa liukenee ja hajoaa. Noin 95% virtsasta on joka tapauksessa vettä, ja loppu koostuu ureasta, kivennäisaineista ja suoloista. Samoja kivennäisiä ja suoloja vedessä on jo valmiiksi - merivedessä enemmän, järvivedessäkin jonkin verran maaperästä liuenneina. Urea eli virtsa-aine on puolestaan aineenvaihdunnassa syntyvä orgaaninen yhdiste, jota vesikasvit voivat käyttää ravinteena. Ureaa valmistetaan myös teollisesti, sillä sitä tarvitaan lannoiteteollisuuden tuotteisiin, kuten esimerkiksi typpilannoitteisiin, rehuraaka-aineisiin sekä torjunta-aineisiin.
Kalojen juominen vaihtelee niiden elinympäristön mukaan. Makeanveden kalojen kudosten suolapitoisuus on suurempi kuin ympäröivän veden, joten ne saavat…
Suomen evankelisluterilaisen kirkon mukaan:"Ehtoollinen on toinen luterilaisen kirkon pyhistä toimituksista eli sakramenteista. Jeesus itse on käskenyt seuraajiaan nauttimaan leipää ja viiniä hänen muistokseen."https://evl.fi/kirkossa/messu-eli-jumalanpalvelus/ehtoollinen
Raamatussa sanotaan: "Herramme Jeesus Kristus, sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, kiitti ja mursi ja antoi opetuslapsilleen ja sanoi: 'Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan. Tehkää se minun muistokseni. '
Samoin hän otti myös maljan aterian jälkeen ja sanoi: 'Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi. Niin usein kuin te siitä juotte, tehkää se minun…
Marikki-nimellä ei ole almanakassa omaa päivää. Almanakkatoimiston sivuilla osiossa Nimiuudistusarkisto löytyy tietoa niistä perusteista, millä nimet ovat almanakassa, ks. http://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/ .
Marikki-nimi on Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan muunnos nimestä Marika, joka on taas muunnos Mariasta. Marian ja Marikan nimipäivä on 2.7., jolloin voisi myös Marikin nimipäivää viettää.
Karl Fazer oli sukujuuriltaan sveitsiläinen, ja saanut oppinsa Pietarissa ja Pariisissa.
Ks. Fazerin sivuilta yrityksen historiaa
http://www.fazer.fi
Kirjavinkkejä:
Donner, Jörn
Fazer 100 [vuotta]
[Helsinki]: Karl Fazer, 1991
Hoving, Viktor
Karl Fazer 1891 - 1951
Helsinki: O.Y. Karl Fazer A.B., 1951
Meidän käsityksemme mukaan on kyllä oikein käyttää ensin mainitsemassanne tilanteessa myös konditionaalimuotoa "lähettäisin". Konditionaaliahan käytetään usein, jos halutaan ilmaista jokin asia kohteliaasti. (Ks. esim. Fred Karlsson: Suomen peruskielioppi, 4. uud. p., s. 210).
Kysymyksenne toiseen osaan meillä ei ole täysin yksiselitteistä vastausta. Puhekielessä ja lehtiteksteissä on todellakin täysin yleistä sanoa, että joku katkaisi jalkansa. Nykysuomen sanakirjassa on katkaista-sanan kohdalla seuraava esimerkki: "Kaaduin ja katkaisin jalkani, käteni (tarkoittamassa luun katkeamista, tav. par. jalkani, käteni katkesi, minulta katkesi jalka, käsi)". Tämän perusteella ilmaisu katkaisin jalkani ei siis olisi välttämättä virheellinen. Jos…
Kirjastokorvaus on puhekielen ilmaisu apurahoille, joita maksetaan erillisen lain nojalla kirjailijoille, kääntäjille ja nykyään myös säveltäjille ja sovittajille korvauksena siitä, että heidän teoksiaan on yleisissä kirjastoissa lainattavana. Kirjastokorvaukset eivät ole varsinaisia tekijänoikeusmaksuja, sillä niitä ei makseta automaattisesti eikä täsmälleen käytön mukaan, vaan anomuksesta yleisen harkinnan perusteella. Ohessa tarkempaa tietoa ja tärkeitä yhteystietoja:
"Säveltaiteen kirjastoapurahat- ja avustukset
Käyttötarkoitus:
Apuraha tai avustus säveltäjille, sanoittajille ja sovittajille joiden teoksia on julkaistu nuotteina tai äänitteinä sekä esittäville taiteilijoille, joiden esityksiä on tallennettu äänitteille.
Hakijan tulee…
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa selviteltiin asiaa. Tässä tietoa:
Lönnrot, August Ahlqvist ja muuta runonkerääjät eivät vielä tuohon aikaan merkinneet runomuistiinpanoihinsa runonlaulajien nimiä. Siksi ei ole aivan täyttä varmuutta, mitkä kaikki Suomen Kansan Vanhat Runot -teossarjassa julkaistuista runoista ovat häneltä. Tässä kuitenkin (epätäydellinen) luettelo Mateli Kuivalattaren runoista, jotka voi hakea luettavaksi SKVR-tietokannasta (http://skvr.fi) (rajaa haku osan ja numeron mukaan, ks. valikot hakulomakkeessa vasemmalla alhaalla):
SKVR VII1, 221
SKVR VII2, 221a
SKVR VII2, 933
SKVR VII2, 1030
SKVR VII2, 1177
SKVR VII2, 1300
SKVR VII2, 1314
SKVR VII2, 1321
SKVR VII2, 1367
SKVR VII2, 1370
SKVR VII2, 1466
SKVR VII2,…
James Pattersonin tuotannosta on kysytty myös Kysy.fi-vastauspalstalla. Kustantaja vastasi näin silloin esitettyyn
kysymykseen.
Kiitän yhteydentotostasi koskien James Pattersonin tuotantoa. WSOY ei ole näillä näkymin suomentamassa lisää James Pattersonin tuotantoa. Hänen kirjansa ovat huippusuosittuja USA:ssa ja ovat nousseet Euroopassa bestsellereiksi lähinnä vain Britanniassa. Suomen myyntitilastot ovat olleet kovin vaatimattomia. Patterson on edelleen tavattoman tuottelias kirjailija ja julkaiseekin avustajineen yhä useita kirjoja vuodessa
Kaikista kotimaisista painotuotteista, ääntä, kuvaa tai tekstiä sisältävistä tallenteista sekä verkkoaineistoista lähetetään maksuttomat kappaleet Kansalliskirjastolle. Kansalliskirjaston oikeus vapaakappaleisiin perustuu Lakiin kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä. Kirjoja Kansalliskirjastoon lähetetään kuusi kappaletta, samoin jäsenlehtiä. Suomessa vapaakappaleiden lähettämisestä Kansalliskirjastolle vastaa tuotteen valmistaja, kuten kirjapaino. Ulkomailla valmistettujen kotimaiseen levitykseen tarkoitettujen painotuotteiden ja tallenteiden luovutusvelvollisuus kuuluu julkaisijalle tai maahantuojalle.
Lisätietoja:
http://www.kansalliskirjasto.fi/julkaisuala/vapaakappaleet.html
Paras suomenkielisen kirjallisuuden luettelo on tietokanta Fennica eli Suomen kansallisbibliografia. Siihen tallennetaan tieto kaikista suomeksi julkaistuista kirjoista, myös kirjoista, jotka on käännetty suomeen jostain muusta kielestä. Fennica sisältää myös ennakkotietoja kirjoista, jotka eivät ole ilmestyneet vielä. Fennican osoite on
http://fennica.csc.fi
Kotimaisista uutuuskirjoista on tietoa myös kustantajien kotisivuilla. Hyvä luettelo kotisivuista on osoitteessa Kirjastot.fi-sivustosta (kirjallisuus, kustantajat)
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjallisuus/kustantajat/
Jos haluaa löytää tietoa käännöksistä muihin kieliin, voi käyttää muiden maiden keskeisiä kirjastotietokantoja. Esim. italiankielisen kirjan käännöstä englannin…
Marketta on muuntuma Margaretasta (kreikan kielessä 'helmi'). Margareta oli marttyyrineito, joka surmattiin keisari Diocletianuksen toimeenpanemissa vainoissa 300-luvulla Vähässä-Aasiassa.
Marjatta on Kalevalan loppurunossa esiintyvä nimi. Nimi on sekamuoto Marketasta ja Mariasta. Maria-nimen alkuperästä löydät tietoa tämän palvelun arkistosta kirjoittamalla hakulaatikkoon esimerkiksi Maria ja etunimet. Arkiston osoite on http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Milka on Emilian ja Ludmilan muunnos, mutta myös itsenäinen raamatullinen nimi (heprean kielessä 'kuningatar'). Vanha testamentti tuntee kaksi Milkaa.
Lähde:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
Aristoteles tarkoittaa parasta ja tulee kreikan kielen sanoista "aristos totalis". Englanninkielisissä maissa on käytössä yleensä muoto Aristotle.
Alex on lyhentymä Alexanderista. Nimi on kreikkaa ja tarkoittaa puolustajaa, suojelijaa ja auttajaa.
Samuel tulee heprean sanasta "schemuel", "Jumalan nimeen" tai "hänen nimensä on Jumala", kansanomainen tulkinta "jumalalta pyydetty".
Sofia on kreikkaa ja tarkoittaa viisautta - filosofia-sanan alkuperäinen merkitys onkin "viisauden rakastaminen".
Ida on etenkin Saksassa ja Ranskassa suosittu pyhimysnimi, joka on ilmeisesti lyhentymä Id(a)berga-, Iduberga- ja Edburga -pyhimysten nimistä.
Maria on alkujaan heprealais-aramenialainen nimi, jonka merkityksestä ei ole varmaa tietoa: on arveltu, että…
Kunnan saa valita sen mukaan, kenen haluaa vastaavan. Jos valittu kunta ei ole mukana vastaajakirjastojen joukossa tai siellä on muita syitä, jotka estävät vastaamisen, vastaus tulee jostakin muusta kirjastosta. Pääsääntöisesti kuitenkin kunnat vastaavat niiden alueelta tulleisiin kysymyksiin.
Kysy kirjastonhoitajalta ei ole oikea kanava antaa palautetta kirjastojen henkilökunnasta. Henkilökunnan käytöstä ja myös yksittäisen kirjaston toimintatapoja koskeva palaute on aina lähetettävä suoraan kirjastoon kirjastonjohtajalle. Valtakunnallisen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun toimitus vastaa vastaamisesta ja valvoo, että kysymyksiin vastataan asiallisesti, mutta mihinkään muuhun henkilökunnan käytökseen meidän…
Kysymyksessä mainitulla tavalla näyteltyjä ja animoituja osuuksia yhdistävistä elokuvista aiheensa puolesta vahvin ehdokas etsityksi lastenelokuvaksi on Lionel Jeffriesin ohjaama Veden lapset (The water babies) vuodelta 1978, jossa elokuvan keskellä olevaa vedenalaiseen maailmaan sijoittuvaa piirrettyä osiota "kehystävät" alun ja lopun näyttelijöin toteutetut jaksot.
Kirjassa Suomen rahat arviohintoineen vuodelta 2002 annetaan vuoden 1907 5 pennin arviohinnaksi 50 senttiä. Arviohinta on kolikolle, joka on sellaisessa kunnossa, jossa se yleisimmin esiintyy. Kolikkoa on aikanaan ollut jakelussa 766 889 kpl. Esimerkiksi vuoden 1910 5 pennin kolikkoa tehtiin vain 66 000 kappaletta ja sen arvo onkin tänä päivänä 25 euroa.
Latinankielisistä sanonnoista ajatuksellisesti lähinnä lienee "Fiat justitia". (Koko sanonta kuuluu: "Fiat justitia, pereat mundus", eli "tapahtukoot oikeus vaikka maailma tuhoutuisi"). Latinankielisiä fraaseja löytyy monista Arto Kivimäen teoksista.
Liivate eli gelatiini on eläinperäisestä proteiinista koostuva sidosaine. Sitä käytetään lisäaineena elintarvikkeissa kuten
makeisissa, vanukkaissa ja jäätelöissä.
Kollageeni on eläinperäinen lihasproteiini, jota käytetään erityisesti kosmeettisissa valmisteissa.
Kollageenia esiintyy kehon tukikudoksessa, esimerkiksi esim. rustossa, luussa, jänteissä, verisuonten seinämissä, limakalvoissa ja ihossa.
Vegaanista ruokavalioita noudatettaessa gelatiini ja kollageeni korvautuvat kasvisperäisellä ainesosilla.
Liivatteen kasvisperäisiä korvaajia on mainittu muun muassa Vegaanituotteet.net –sivustolla (www.vegaanituotteet.net ).
Kasvisperäisistä ruoka-aineista hyvin kollageenipitoisia ovat muun muassa punaiset hedelmät ja kasvikset, C-…
