Tekstistä päätellen laulu on Emmanuelle-elokuvan tunnussävelmä, alkup. nimeltään Emmanuelle, suom. nimeltään Rakkaus jää (säv. P. Bachelet, H.Roy, H. Blaikley, suom. san. R. Reiman). En kylläkään muista sitä Heinosen laulamana vaan Anneli Pasasen, löytyy ainakin Pasasen levyltä CBS-klassikot. Teksti on muistaakseni näin: Rakkaus jää/ jäljelle vain/ muu häviää/ maailmastain/ rakkaus jää/ muu pysy ei/ rakkaus jäi/ hän jäänyt ei./ Olimme niin erilaiset silti kuitenkin/ pian sen mä ymmärsin/ itse olin yö ja hän kuin päivä valoisin/ erosimme tietenkin. Suomenkieliset sanat ja nuotit löytyvät Emmanuelle-nimisenä mm. Suuri toivelaulukirja 14:sta.
Adelia ja Adeliina ovat molemmat Adélen ja sen kantanimen Adelheidin kansanomaisia muunnoksia, ja kaikkien näiden taustalta löytyy merkitys 'aatelinen', 'jalosukuinen'.
Nimeä Hellin pidetään lappalaisena, vaikka luultavasti kyseessä on alkuaan suomalais-karjalainen naisennimi, joka on muodostettu nimestä Hellä venäläisellä in-johtimella. Hellä taas on suomalainen muunnos nimestä Helena, joka on kreikkalaista alkuperää ja merkitsee 'loistavaa'. Nimellä on myös yleiskielinen merkitys 'lempeä, herkkä', minkä perusteella Hellä yhdistyy useisiin 1900-luvun alussa suosituimmillaan olleisiin nimiin, joiden aiheena oli jokin hyvä ja toivottu luonteenpiirre.
Vilpas on suomalainen muunnelma nimestä Filippus, joka tarkoittaa 'hevosten ystävää'.…
Vielä 1200-luvulla Suomenlahden latinankielinen nimi oli Mare Estonum ("Vironmeri"). Keskiajalla Suomi oli vain yksi maakunta muiden maakuntien joukossa (nykyisin Varsinais-Suomena tunnettu alue). Kun Ruotsin valtakunnan itäisiä osia ja sittemmin Suomen suuriruhtinaskuntaa ruvettiin kutsumaan kokonaisuudessaan Suomeksi, ruvettiin lahtea samalla kutsumaan sen nykyisellä nimellä.
Olaus Magnuksen Carta Marinassa (1539) merialueen nimenä on Mare Finonicum. Waghenaerin 1590-luvulla ilmestyneessä Thresoor der Zeevaertissa lahdella on kaksi nimeä: pohjoisessa Finnicus Sinus ja etelässä Mare Livonicum eli Lifflandtsche See. 1700-luvulla nykyinen nimi on jo vakiintunut: Jonas Hahnin kartassa 1750 nimi kuuluu jo Finska Wiken. Suomeksi nimi…
Elannon ravintolaosaston markkinointipäällikkönä työskennellyt Matti Sokka sai surmansa hissionnettomuudessa Elannon pääkonttorilla. Sokka oli kuljettamassa pater-noster -tyyppisellä jatkuvasti pyörivällä henkilöhissillä tavaraa eikä onnistunut saamaan kuljetuskärryä ajoissa pois hissilavalta, vaan jäi kaatuvan kuorman alle. Yrittäessään työntää pohjakerroksessa kuormauskärryä hissistä tarttui puinen kehikko hissin alaspäin mennessä lattian reunaan ja kaatui hissin sisälle. Sokka jäi kuorman ja hissin seinän väliin puristuksiin. Hän kuoli ilmeisesti heti.
(HS, 17.12.1977)
Pirjo Mikkosen kirjassa Sukunimet Pietilä-nimestä viitataan nimeen Pietikäinen, joka on sukua nimille Pietarila, Pietarinen, Pietiläinen, Pietinen. Näiden kaikkien alkuna saattaa olla etunimi Pietari, josta Pieti on muunnos. Pietilä-nimi olisi näin syntynyt ensin talon nimeksi isännän mukaan, ja sittemmin otettu sukunimeksi. Nimi Pietari on raamatullista alkuperää, joten se on ollut yleinen koko Suomessa kuten myös Pieti. Siitä johdettuja sukunimiä on kirjattu keskiajalta lähtien, kantakoti on Juvalta lähtöisin. Suomen kielen etymologinen sanakirja kertoo sanasta 'pieti' näin: pieti, pietti, piettiö tai peeti = korttipelin häviötikki ja myös pelissä hävinnyt henkilö, pulassa oleva jne. Lönnrotin keksimä merkitys sanalle on 'punajuuri' (…
Maailma tänään -kirjasarjasta (ilmestynyt vuonna 1997) löytyivät seuraavat tiedot Ranskasta: pinta-ala 543.965 neliökilometriä, asukasluku 58 miljoonaa vuonna 1993, valtiomuoto monipuoluetasavalta kaksikamarinen eduskunta. Elinkeinot maatalous ja kalastus 6,3 % bkt:sta, kaivost. ja teollisuus
19,1 % bkt:sta, kauppa 13,6 % bkt:sta, julkishallinto ja puolustus:15,8 % bkt:sta, palvelualat 23,2 % bkt:sta.
Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta osoitteesta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro voit etsiä tietoa Ranskan historiasta asiasanoilla: Ranska, historia. Näin löytyvät esim. seuraavat teokset Hovi, Kalervo: Ranska suurvallasta Euroopan rakentajaksi ja Cole, Robert: Matkaopas historiaan : Ranska. Tilastoja löytyy käsikirjastostamme esim.…
- Tuulensuojaan: Yellow river, es. Christie (säv., san. Christie, Jeff) Epic 510626, alkuperäinen julkaisu single Yellow river / Down the Mississippi line (1970)
Ensimmäinen suomalainen versio Ei aikaa enempää -levy, 1970, Scandia KS840, levytyksen tuottaja todennäköisesti Jaakko Salo
- Mamy blue: ensimmäinen levytys Mamy Blue (italiaksi) / E' finita la primavera, es. Spagna, Ivana (Ricordi 2020047) 1971. Levytyksen tuottaja todennäköisesti Salermo, Massimo
Ensimmäinen suomalainen versio:
Mamy blue / Kun katsoo mua hän silmiin, esittäjä Kirka (Scandia KS 865) (v.1971) levytyksen tuottaja ja sovittaja Olli Heikkilä
- Moi moi vain: alkuperäinen levytys
Take me high / I'm loving you, es. Veres, Mariska (Hollanti) (PE 22091) v. 1975
Suomeksi…
-Duden-sarjaan kuuluvassa Duden Wörterbuch Deutsch als Fremdsprache-kieliopissa on yli 700 sivua. Se on tarkoitettu saksaa vieraana kielenä opiskeleville, mutta on saksankielinen.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-tietokannasta (http://www.helmet.fi) löytyy lisäksi mm. seuraavat suomenkieliset saksan kieliopit:
- Rekiaro, Ilkka: Saksan peruskielioppi, Gummerus
192 s.
-Piitulainen, Marja-Leena: Saksan kielioppi, Otava,
288 s.
Varsinaista matkailualan saksan kielen kurssia ei löydy Helmet-tietokannasta. Mutta seuraava matkailijoille tarkoitettu kieliopas löytyy:
- Koivisto, Silja-Leena: Sujuvaa matkaa saksaksi, Otava.
Samaten matkailusanakirja:
- Kostera, Paul: Saksalais-suomalais-saksalainen matkailusanakirja ja mini-…
Tallinnan kaupungin suuressa vaakunassa: http://www.rk.ee/symb/tallinns.html on kuvattuna kolme kruunattua sinistä leijonaa (tai pantteria) kultaisella vaakunakilvellä. Vaakunakilven yläpuolella on hopeinen kypärä, jonka päällä punaiseen asuun pukeutunut kruunattu naishahmo.
Nelijalkaiset vaakunaeläimet esitetään vaakunoissa tietyissä tyypillisissä asennoissa, joille on olemassa omat heraldiset terminsä. "Passant" tarkoittaa kävelevää eläintä, jonka toinen etujalka on nostettu ylös. "Guardant" (tai gardant) viittaa puolestaan kohtikatsovaan pään asentoon.
Kolme vaakunaleijonaa on vanhimpia Tallinnan ja Viron symboleja. Ne periytyvät jo Baltian ristiretkien ajalta 1200-luvulta, ja Tanskan kuninkaan Valdemar II:n (1202-1241) vaakunasta.…
Suomen kielen sanakirjat -sarjassa on ilmestynyt: Suomalainen fraasisanakirja / toim. Sakari Virkkunen,
(Suomen kielen sanakirja 2) ja Lentävien lauseiden sanakirja / toim. Maunu Sinnemäki, (Suomen kielen sanakirja 5). Nämä ovat mainioita lähteitä suomalaisiin ja myös yleismaailmallisiin sanontoihin. Mm. "Täynnä kuin Turusen pyssy" -sanonta löytyy fraasisanakirjasta.
Tarkistin Makupaloista http://www.makupalat.fi , Kirjastot.fi:n Linkkikirjastosta http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto sekä yritin etsiä hakukone Googlella http://www.google.fi , mutta näyttäisi, että netissä ei olisi Kaarinan kaupungin historiasta mitään kokonaisesitystä.
Katsoin myös Suomen kansallisbibliografia Fennicasta http://fennica.csc.fi/webvoy.htm , onko Kaarinan historiaa edes kirjamuotoisena. Sellainen sieltä löytyi: Mäkelä, Pentti / Kaarinan historia (1997), julk. Kaarinan kaupunki. Kaarinan pitäjästä on myös kirjoitettu 4-osainen historia 1950-luvulla (Innamaa, Kerttu: Kaarinan pitäjän historia, julk. Kaarinan historiatoimikunta).
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa omasta kirjastostasi.
'Raivo' on vanha germaanisperäinen pääkalloa merkitsevä sana, josta pään takaosaa merkitsevä takaraivo on johdettu. Suomen kielen etymologinen sanakirja siteeraa esimerkissään kansanrunoa seuraavasti: "Näki päitä pyöriviä, raivoja ratisevia".Lähteet: Kaisa Häkkinen, Suomen etymologinen sanakirja Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Kyseistä elokuvaa ei ole tiettävästi koskaan julkaistu tallenteena eikä sitä ole näin ollen saatavana myöskään esimerkiksi kirjastoista lainattavaksi.
Elokuvasta on Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa filmikopio, jota on mahdollista tulla katsomaan ennalta sopien koronarajoitukset huomioiden. Katselu on maksullista.
Elokuva on näytetty YLE TV2:ssa kolmesti, vuosina 1987, 1994 ja 1996.
Romaanin pohjalta tehty radiokuunnelma on kuunneltavissa YLE Areenan kautta.
Hirtettyjen kettujen metsä (1986) Elonetissä.
Ilosta ja onnesta on useita määritelmiä. Onnellisuustutkija ja filosofian tohtori Ilona Suojanen on todennut että onnellisuus on subjektiivinen käsite ja se muuttuu. Kun me muutumme ja elämämme muuttuu, onnellisuuden käsitteemmekin muuttuu https://www.satakunnankansa.fi/a/200426791
Mitä luultavimmin sanoja "ilo" ja "onni" käytetään usein rinta rinnan, kuvaamaan samankaltaisia asioita. Ehkä onnen ja ilon keskinäistä eroa voi lähestyä myös kysymällä itseltään miten vastaisin kysymyksiin "Milloin olen iloinen?" ja "Milloin olen onnellinen?" - kun kokeilin, huomasin vastaavani vähän eri tavoin noihin. Omalta osaltani iloisuuteen riitti myös jokin pieni asia ja tapahtuma kuten vaikka "Olen iloinen kun sain kotona siivotuksi".…
Runoilija William Ernest Henleyltä ei ole suomennettu yhtään runokokoelmaa (Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica: https://finna.fi Antologioissa tai lehdissä ei ilmeisesti ole myöskään julkaistu yksittäisiä runoja (Lähde: Runotietokanta Linkki maailman runouteen: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/)
Runo on antanut nimen Clint Eastwoodin elokuvalle Invictus - voittamaton, mutta nimeä lukuun ottamatta runoa ei ilmeisesti ole elokuvaan suomennettu: http://nyt.fi/a1353034992395
Runo löytyy kuitenkin suomennettuna netistä:
http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=William_Ernest_Henley&diff=pr…
Suomentajaksi on merkitty Mark Sawalha. Suomennos ei kuitenkaan ole aivan sama kuin kysymäsi. Kysymäsi suomennos löytyy…
Orkidea on samantyyppinen luontoaiheinen etunimi kuin esim. Orvokki. Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan orkidea on lainaa ruotsin sanasta orkidé, joka puolestaan juontuu ranskasta. Lainaus etymologisesta sanakirjasta: " Ranskan monikollinen orchidées on johdos, jonka perustana on kreikan kiveksiä merkitsevä sana órkhis. Nimitys viittaa orkideakasvien juurimukuloiden tyypilliseen muotoon." Suomen kielessä Orkidea-sana on tullut käyttöön 1900-luvun alkupuolella. Aikaisemmin puhuttiin kämmeköistä.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Sorjo oli Suomen almanakassa vuosina 1929-1949. Nimen tausta on epäselvä. Se saattaa olla Sorja-nimen rinnakkaismuoto samaan tapaan kuin Marjo-nimi on Marja-nimestä kehittynyt. Sorja tarkoittaa sopusuhtaista, kaunista, siroa ja sievää.
Valtakunnallisen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun ja Helsingin kaupunginkirjaston IGS-Kysy.fi:n toimitukset ovat alusta alkaen olleet kaksi eri toimituskuntaa ja sijainneet eri yksiköissä, joten valitettavasti emme osaa antaa tarkkaa vastausta kysymyksiin. Sen verran olemme tietoisia Kysy.fi:n tilanteesta, että virallisesti se on tauolla eikä lopettamispäätöstä ole vielä tehty, mutta että se ehkä tehdään.
Kysymykseen miksi osaamme antaa vain arvioita omasta näkökulmastamme, eli koska tietoa ei ole annettu oikeastaan minnekään, emme osaa antaa Helsingin kaupunginkirjaston perustelua asialla. Oletettavasti sillä on yhteyttä siihen, että tuon tapaisen palvelun ylläpitäminen vaatii valtavasti resursseja. IGSissä ja Kysy.fi:…
