Vetää jotkuta höplästä merkitsee samaa kuin vetää jotakuta huulesta, nenästä, pettää, puijata. Höplä-sanalla on suomen murteissa useampiakin merkityksiä. Sanonnassa vetää höplästä se merkinnee huulia.
Ilmaisu vetää jotakuta nenästä tunnetaan laajalti eri kielissä (ruotsin dra någon vid näsan, saksan einen an der Nase führen, ranskan mener qulequ’en par le nez) ja se tunnettiin samanmerkityksisenä jo muinaisessa Roomassa ja Kreikassa. Kielikuva on tullut siis suomenkieleen käännösteitse.
Lähteitä ja lisätietoja:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
http://www.kysy.fi/kysymys/mika-hopla
Etymologisen sanakirjan mukaan poro- on ilmeisesti alkusoinnun kautta syntynyt vahventava partikkeli. Samanlainen vahvennus on esimerkiksi sanassa putipuhdas.
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=qs-article&etym_id=ETYM_3b6641f77d4a47cc210b6fcabd9f060e&word=poroporvari&list_id=1&keyword=poroporvari
Ensimmäinen suomalainen romaani on Fredrika Wilhelmina Carstensin Murgrönan (suomeksi Muratti) vuodelta 1840. Ensimmäisenä suomenkielisenä romaanina pidetään Aleksis Kiven Seitsemää veljestä, joka ilmestyi 1870.
Tietolähteinä käytetty Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historiaa sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tietopalvelua.
Tässä 2000-luvun jälkipuoliskolla julkaistuja lastenmusiikkilevyjä,
joilta löytyy ainakin yksi syysaiheinen laulu:
Komppiainen: Ominaisuus yhteinen. "Kanan syystakki"
Minä itte -orkesteri: Kippurallaa. "Syysjuhla"
Pikkumetsän esiopetus. "Syysmaalari"
Tohtori Orff & Herra Dalcroze: Ihmekolmoset vauhdissa. "Syksy"
Tässä telkku.comin asiakaspalvelusta saatu vastaus:
Paperille ei pysty näppärästi Telkku.comista tulostamaan, mutta suosikkiohjelmat on mahdollista saada näkymään Telkun etusivulla.
- kirjaudu palveluun
- valitse Käyttäjätili-valikosta Kanavat (http://www.telkku.com/channelgroup/edit)
- etsi "Suosikkikanava" ja raahaa se hiirellä haluamaasi kanavaryhmään (esim. Peruskanavat 1)
- tallenna ja avaa Telkun etusivu -> kuluvan päivän suosikkohjelmat näkyvät muiden kanavien joukossa omalla Suosikkikanavallaan
Huom. Suosikkikanava etsii suosikkiohjelmia kaikista käyttäjän kanavaryhmistä, eli suosikkeja saattaa tietyissä tapauksissa näkyä Suosikkikanavalla kanavilta, joita et katso tai omista (esim. Canal+ ja muut maksukanavat). Turhat kanavat…
Ikäihmisten virikeohjelmaa ja sketsejä löytyy mm. Kirsti Koivulan useista kirjoista (mm. Pirtin puolelle, Järjestä juhla, Ilmaisun iloa, Myötätuulta tupaan). Tekijän teokset ja niiden saatavuudet löytyvät Piki-verkkokirjastosta.
Myös eriaiheisia vitsi- ja kaskukirjoja on julkaistu runsaasti, joista voi työstää pieniä näytelmiä.
Olisiko alkuperäinen säe näin: "The leaves fall early this autumn, in wind." Se on peräisin runosta The river merchant's wife : a letter ja sen on suomentanut Tuomas Anhava kirjassa Pound, Ezra : Personae : valikoima runoja vuosilta 1908-1919 (1976), s. 80 Jokikauppiaan vaimo : kirje. Anhavan suomentamana säe kuuluu "Tänä syksynä ovat lehdet alkaneet pudota varhain, tuulisäillä." Runo alkaa: "Kun minulla vielä oli otsatukka,..."
Arkkitehtuurissa tyylit vaihtelevat ajan ja paikan mukaan. Erilaiset rakennustyylit heijastavat vallassaolevaa muotia, uskomuksia ja uskontoja tai arvoja ja ihanteita sekä uusia tekniikoita, jotka mahdollistavat uudet tyylit.
Lisää aiheesta löytyy englanninkielisestä Wikipediasta: http://en.wikipedia.org/wiki/Architectural_style
Kaikkeen rakentamiseen tarvitaan rakennuslupa, jonka myöntää paikallinen rakennusvalvontaviranomainen. Rakennusluvasta lisää täällä: http://www.rakennuslupa.fi/
Kaupunkirakentamista säätelee myös asemakaava. Täältä löytyy tietoa asemakaavoituksesta Espoossa: http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaavoitus/Asemakaava
Lisäopastusta aiheeseen voisi tiedustella myös arkkitehtuurimuseon kirjastosta:…
Valitettavasti internetistä ei löydy Sotaromaania tai Tuntematonta sotilasta.
Esimerkiksi vapaasti verkossa saatavilla, Project Gutenberg -nimisellä sivustolla, on sellaisia suomalaisia klassikoita, kuten Aleksis Kiveä tai Minna Canthia, joista tekijänoikeudet ovat vanhentuneet. Tekijänoikeus vanhentuu kun tekijän kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta. Väinö Linnan tapauksessa näin ei ole.
http://www.gutenberg.org/wiki/Main_Page
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tekij%C3%A4noikeus
Sellon kirjastosta löytyy yksi desibelimittari, sitä ei voi varata vaan on haettava paikanpäältä. Laina-aika on viikko.
Lainattavia esineitä voi hakea Helmetistä, kirjoita haluamasi esine hakukenttään ja katso tärppääkö (ihan kaikkea ei kirjastoista vielä lainata).
Kätevin tapa löytää nopeasti kirjoja määrätystä aiheesta on käyttää ns. asiasanahakua. Kirjastojen luetteloijat kuvailevat kirjan sisällön asiasanoilla, esimerkiksi mainisemasi Lykyn avain on kuvailtu sanoilla KANSANUSKO USKOMUKSET TAIKAUSKO ENTEET. Muita hyviä sanoja voisi olla TAIAT LOITSUT. Tee haku näin: Internetissä Helsingin kaupunginkirjaston aineistotietokanta on osoitteessa http://www.libplussa.fi/ , klikkaa asiasana-haku ja kirjoita laatikkoon haluamiasi sanoja (esim. taikausko taiat) - saat esille aihetta käsittelevät kirjat, vaikkapa Ari Turusen Pahan merkit, eli, taikauskoisten tapojen tarina (1997) tai Stefan Bechtelin Hyvän onnen kirja (1998).
Eri tavoilla kirjoitettuina sanat voivat saada erilaisia merkityksiä. ”Lastenkirjallisuus” ja ”nuortenkirjallisuus” ovat termejä, jotka viittaavat tietynlaisten teosten joukkoon. ”Lastenkirja” ja ”nuortenkirja” viittaavat vastaavasti yhden tuohon joukkoon lukeutuvaan teokseen. Jonkin verran käytetään myös termiä ”nuorisokirjallisuus”, joka tarkoittaa samaa kuin ”nuortenkirjallisuus”. ”Nuorisokirjallisuus” ei liene kuitenkaan yhtä yleinen kuin ”nuortenkirjallisuus”.
Ilmausta ”lasten kirja” tai ”nuorten kirja” voidaan käyttää, kun puhutaan joistakuista tietyistä lapsista tai nuorista, jotka omistavat tai pitävät hallussaan kirjaa. Niinpä esimerkiksi lauseessa ”naapurin lasten kirjat olivat vanhoja ja tylsiä” kirjojen omistajia ovat naapurin…
Runon nimi on ”Kurki ja joutsen”, ja se on ilmestynyt Pohjanpään kokoelmassa ”Metsän satuja ja muita runoja” (WSOY, 1924) sivuilla 15–18. Runo löytyy useista muistakin kokoelmista tai valikoimista, esimerkiksi Pohjanpään valittujen runojen kokoelmasta ”Kaipuu ylitse ajan” (WSOY, 1989) sivuilta 55–56.
Runoa ei ikävä kyllä ole tunnistettu. Kastetilaisuuksiin sopivia runoja voisi löytyä ainakin seuraavista kirjoista: Ihmettä ja iloa : runoja vauvakotiin / Anna-Mari Kaskinen, Marika Maijala; Pienokaisen omat runot / Anna-Mari Kaskinen; Silkkipaperitaivas : rakastamisrunoja vauvoille / Eppu Nuotio; Uuden elämän aamu : runoja lapsen syntyessä / toimittanut Katarina Yliruusi. Myös esim. runoilija Aaro Hellakosken kokoelmasta Jääpeili voisi löytyä sopivia.
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi? -kirjan mukaan Veera on slaavilainen nimi ja merkitsee ortodoksisessa uskonnossa uskoa. Saattaa olla myös muunnos saksan Verenasta tai Veronikasta (latinan vera on todellinen, oikea).
Tuomas on lyhennys nimestä Thomas, viitataan myös nimeen Tomas, joka on kreikkalainen ja ruotsalainen muunnos aramean kaksosta, seuraajaa tai toveria tarkoittavasta nimestä. Pentti Lempiäisen Nimipäiväsanat-kirjassa kerrotaan Jeesuksen ylikriittisestä opetuslapsesta, "epäilevästä Tuomaasta", josta kuitenkin kasvoi Herransa todistaja.
Väinö taas on Riihosen mukaan lyhennetty Väinämöisestä, se on siis suomalainen nimi.
Pam Brownilta on ilmestynyt suomeksi seuraavat teokset:
Frédéric Chopin
Hauskaa syntymäpäivää!
Kiitos omalle isälle
Kiitos rakkaalle ystävälle
Kiitos rakkaalle äidille
Ludwig van Beethoven
Miau!
Omalle veljelleni
Onnea uudelle vauvalle
Onneksi olkoon!
Paljon onnea hyvälle ystävälle
Paljon onnea rakkaalle siskolle
Paljon onnea sinulle, ystäväni
Pieniä tärkeitä asioita
Rakkaalle anopille
Rakkaalle isoisälle
Rakkaalle isoäidille
Rakkaalle isälle
Rakkaalle lapsenlapselle
Rakkaalle pojalle
Rakkaalle sisarelle
Rakkaalle tyttärelle
Rakkaalle tädille
Rakkaalle äidille
Toivon sinulle onnellisuutta
Yksikään näistä ei vaikuta rakkausrunoteokselta, eikä Pam Brownin rakkausrunoja löydy myöskään rakkausrunojen antologioista, ainakaan niistä, jotka ovat…
HelMet-kirjavarasto on tästä vastaushetkestä katsottuna seuraavan kerran avoinna asiakkaille 8.2.2012 kello 13–18. Kirjavarasto on tuohon kellonaikaan auki joka keskiviikko 23.5.2012 asti. Varastosta saa tosin koko Pasilan kirjaston aukioloaikana kirjoja pyytämällä niitä kirjaston palvelutiskiltä. Kirjat tulevat yleensä muutamassa minuutissa alhaalta varastosta.
HelMet-kirjavaraston sivut löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/helmet_kirjavarasto/.
Aineistoa voi hakea Pirkanmaan kirjastojen verkkopalvelusta, PIKIstä, osoitteesta http://kirjasto.fi:8000/
Haku aloitetaan vasemman reunan linkistä HAKU. Asiasanaksi kannattaa laittaa AutoCAD ja julkaisuvuodeksi 2000-2005.
Näin saa tulokseksi viisi kirjaa, joista yksi tosin käsittelee AutoCAD 2002:ta. Muut teokset ovat: Illikainen, Kimmo: AutoCAD 2000, Frey, David: AutoCAD 2000,
AutoCAD 2000 ja Ilmola, Auli: Vaatetusalan tekninen piirustus: poikkileikkauskuvat: Autocad 2000. Halutun teoksen saatavuutta voi myös tarkastella näytöltä.
Kirjaa pikaisesti selaamalla selvisi, että eräs henkilöistä on nimeltään Helmi ja kirjan lopussa eräs toinen sankarittarista kihlataan helmisormuksella. Kirjaa lukematta on vaikea arvioida, sisältyykö helmiin muuta symboliikkaa.
Joharin ikkuna on saanut nimensä kahden psykologin, Joseph Luftin ja Harry Inghamin, etunimien mukaan. Joharin ikkuna otettiin ensimmäisen kerran käyttöön v. 1955. Seuraavassa useita linkkejä, jotka löytyvät hakemalla "Johari window" -termiä: http://www.knowmegame.com/Johari_Window/johari_window.html http://www.noogenesis.com/game_theory/johari/johari_window.html http://www.jim.org.my/ruangan/sudut-trekkers/khazanah/johari.htm http://www.augsburg.edu/education/edc210/johari.html http://sol.brunel.ac.uk/~jarvis/bola/communications/johari.html
Suomeksi Joharin ikkunasta löytyy tietoa osoitteesta http://www.im.tut.fi/viestinta/pages/johari.html
