Sukkahousuille löytyy taustaa teoksesta Selin, Jaakko:
Kiinalaiset jalat ja muita tarinoita vartalomme koristeista / Jaakko Selin. Helsingissä : Otava, 1997. Netissä löytyy teoksen sukkahousuja käsittelevää osuutta osoitteessa. Sen mukaan sukkahousut ovat ilmeisesti tulleet 1960-luvulla ja yleistyneet 1970-luvulla.
Fagotti on raskas soitin, jonka kannattamisessa voi käyttää apuna valjaita. Valjaita on useanlaisia: soittajan koko selkää tukevia ja pienempiä niskavaljaita. Nykyisin käytetään toisinaan orkestereissa myös kuulonsuojaimia, jotka tyynyn tavoin ulottuvat soittajan pään takaa sivuille. Soittamisen ergonomiasta voi lukea Sibelius-Akatemian sivulta http://www2.siba.fi/harjoittelu/index.php?id=111&la=fi
Lähteet:
Suomen Oboe- ja Fagottiseura ry
https://www.suomenoboejafagottiseura.net/
Rahojen arvo määräytyy suurelta osin rahan kuntoluokituksen perusteella. Suomen rahat arviohintoineen - keräilijän oppaasta selviää, että v. 1874 1 hopeamarkan kolikon hinnaksi arvioidaan kunnosta riippuen 1-100 €. Suomen Numismaatikkoliiton (www. numismaatikko.fi/ ) huutokaupoissa v.2006 v.1874 kolikko näyttäisi myydyn 20,- € hintaan Keski-Suomen Numismaatikkojen huutokaupassa 18.3.06 ja v. 1952 500 mk olympiakolikko 25,- € hintaan.
Yleltä ei vastattu tiedusteluuni, mutta löysin vihdoin pitkään Ylen sivuja kaiveltuani Muistikuvaputki-ohjelman sivujen yhteydestä aikajanan, jossa 1970-luvun tapahtumista arvioidaan, että vuonna 1979 Päivi Uiton kruunaamista Miss Suomeksi (6.2.) olisi seurannut jopa n. 3,3 miljoonaa katsojaa, ja näin ollen se olisi kaikkien aikojen katsotuin televisiolähetys, http://muistikuvaputki.yle.fi/aikajana. N. 1,5 miljoonaa suomalaista katsojaa seurasi prinsessa Dianan hautajaisia vuonna 1997 (6.9.), http://muistikuvaputki.yle.fi/jaksot/katsotuimmat. Eräs kestosuosikki on 6.12. ollut televisiossa suorana lähetyksenä nähty Itsenäisyyspäivän vastaanotto, jota esimerkiksi vuonna 2008 seurasi 1 748 000 katsojaa. Viime vuosien katsotuimmat televisio-…
Kysymäsi laulu löytyy suomeksi nimellä SILTAVANHUS teoksesta Piiri pieni pyörii: Oppilaan kirja /koonneet ja toimittaneet Erkki Pohjola, Eeva-Leena Sariola, Inkeri Simola-Isaksson, Espoo 1985, ISBN 951-757-131-3.
Laulu on ilmeisesti nimeltään Gabrielin viesti, joka alkaa: "Kun saapui Gabriel luo neitsyen". Suomenkieliset sanat on kirjoittanut Niilo Rauhala. Yleisradion Fono-tietokannan mukaan laulu on baskilainen kansansävelmä. En löytänyt sellaista nuottia, jossa olisi suomenkieliset sanat mukana, mutta englanninkielisillä nimillä Gabriel's message ja The angel Gabriel nuotteja löytyy useita, esim. kuoronuotit University carol book ja Christmas a cappella. Voit tarkistaa nuottien saatavuuden kotikuntasi kirjaston tietokannasta. Jos omassa kirjastossasi ei nuottia ole, voit tilata nuotin kaukolainaksi. Laulu on kyllä levytetty suomeksi, joten suomenkieliset sanat voi kuunnella levyltä. Esimerkiksi Joose Vähäsöyringin uudella joululevyllä…
Tässä muutamia lauluja, joissa ainakin nimessä ruusut ovat monikossa. Lähteenä on käytetty fono.fi -äänitetietokantaa, Lohjan kaupunginkirjaston aineistotietokantaa ja vastaajan omaa muistia:
En tuo ruusuja
Huone täynnä ruusuja
Itämaan ruusuja
Kauneimmat ruusut
Kesän ruusuja
Kolme ruusua
Korintin ruusut
Kuihtuneita ruusuja
Madridin ruusut
Muistojen ruusuja
Onnen ruusut
Picardyn ruusuja
Ruusuja (kahden eri säveltäjän tekemänä)
Ruusuja hopeamaljassa (myös nimellä Ruusut hopeamaljassa)
Ruusuja ikkunassa
Ruusuja istutellen
Ruusuja ja neilikoita
Ruusuja ja ohdakkeita
Ruusuja ja shampanjaa
Ruusuja ja suudelmia
Ruusuja ja valheita
Ruusuja lurjukselta
Ruusuja rakkaalta
Ruusuja rakkaimmalle
Ruusuja raunioilla
Ruusuja tyttärelleni
Sinulle ruusuja…
Heittiötä tai lurjusta merkitsevä hunsvotti on lainaa ruotsin samaa merkitsevästä sanasta hundsfott. Tämä alasaksasta lainattu sana on alkuaan ollut hyvin karkea herjaus, joka on sananmukaisesti tarkoittanut narttukoiran sukuelintä. Suomen kirjakielessä hunsvotti on ensi kertaa mainittu Kristfrid Gananderin sanakirjassa 1786 piipunrassin merkityksessä.
– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Pentti Lempiäisen ”Nimipäivättömien nimipäiväkirja” (WSOY, 1989) kertoo, että Nanan nimipäivää voidaan viettää 9.7., jolloin juhlivat myös Nanna, Nanny ja Nanni. ”Nana” on nimen ”Nanna” ranskalainen muoto ja peräisin nimestä ”Anna”. Kustaa Vilkunan teos ”Etunimet” (Otava, 2005) kertoo, että ”Anna” on puolestaan peräisin heprealaisesta nimestä ”Hannah”, jonka merkitys on ’armo’.
Alansa suomenkielinen peruslähdeteos Oikeuslääketiede (Duodecim, 2000) sen paremmin kuin sen edeltäjä Oikeuslääketieteen perusteet (Duodecim, 1993) ei anna yksiselitteistä vastausta esitettyyn kysymykseen. Kuolinajan määrittäminen on jossakin määrin yhtä ongelmallista kuin luotettavan sääennusteen antaminen, sillä huomioonotettavia tekijöitä on paljon ja havaintoja voi olla niukasti. Toisinaan, jos kuolemasta on kulunut jo pidempi aika, on lähes täysin mahdotonta esittää arviota tarkemmin kuin päivän tai viikkojen tarkkuudella.
Mätänemismuutosten, kuolemanjälkeisen hajoamisen ja muiden varsinaisten lääketieteellisten havaintojen - kuten hyönteisten ja eläinten aiheuttaman tuhon - lisäksi kuolinhetken ajoituksessa tärkeitä ovat muut…
Ensimmäinen suomalainen romaani on Fredrika Wilhelmina Carstensin Murgrönan (suomeksi Muratti) vuodelta 1840. Ensimmäisenä suomenkielisenä romaanina pidetään Aleksis Kiven Seitsemää veljestä, joka ilmestyi 1870.
Tietolähteinä käytetty Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historiaa sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tietopalvelua.
Vetää jotkuta höplästä merkitsee samaa kuin vetää jotakuta huulesta, nenästä, pettää, puijata. Höplä-sanalla on suomen murteissa useampiakin merkityksiä. Sanonnassa vetää höplästä se merkinnee huulia.
Ilmaisu vetää jotakuta nenästä tunnetaan laajalti eri kielissä (ruotsin dra någon vid näsan, saksan einen an der Nase führen, ranskan mener qulequ’en par le nez) ja se tunnettiin samanmerkityksisenä jo muinaisessa Roomassa ja Kreikassa. Kielikuva on tullut siis suomenkieleen käännösteitse.
Lähteitä ja lisätietoja:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
http://www.kysy.fi/kysymys/mika-hopla
Etymologisen sanakirjan mukaan poro- on ilmeisesti alkusoinnun kautta syntynyt vahventava partikkeli. Samanlainen vahvennus on esimerkiksi sanassa putipuhdas.
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=qs-article&etym_id=ETYM_3b6641f77d4a47cc210b6fcabd9f060e&word=poroporvari&list_id=1&keyword=poroporvari
Haukilahden l. Gäddvikin historian asiakirjatiedot alkavat v. 1540, jolloin Gäddvikin yksinäistalo mainittiin yhtenä Espoon pitäjän kylänä. Talon hävittyä sen entinen alue oli kokonaan asumattomana kaksi vuosisataa siihen asti, kun Gräsan kartano perusti Haukilahden rantaan kaksi torppaa. Torppien lähelle raivattiin peltotilkkuja. Gräsan oli ilmeisesti Espoon vanhin rälssitila ja sitä pidetään historiallisesti yhtenä Espoon tärkeimmistä kartanoista.
Seuraava käännekohta alueen asutushistoriassa oli kahden huvilapalstan (Kalvholmen ja Toppelund) perustaminen alueen kaakkoiskolkkaan 1880- luvulla.
vuonna 1924 alueelle muuttaneen Herlin- nimisen kalastajan haastattelusta käy ilmi, että tuolloin alueella ei vielä ollut yhtään huvilaa. Näihin…
Sitaatti on tunnettu. Sitaatin ehdotetuiksi muodoiksi on esitetty myös "Ensin täytyy lähteä, jotta voi palata". Vaikka sitaatin lähdettä tiedusteltiin maanlaajuisesti kirjastoammattilaisilta ei lähdeteosta löytynyt. Lähdeteokseksi ehdotettiin tove Janssonin teoksia Taikatalvi sekä Muumilaakson marraskuu.
Nooa tulee hepreankielisestä sanasta, joka tarkoittaa "lepoa" tai "lohdutusta". Se voi myös tarkoittaa verbiä "keventää mieltä". Nimen hepreankielinen muoto on Noach.
Nimi Nooa tunnetaan parhaiten Vanhasta testamentista. Nooa oli hurskas patriarkka, jonka Jumala valitsi oikeamielisenä ja nuhteettomana pelastumaan koko muun luomakunnan hukuttaneesta vedenpaisumuksesta. Nooa pelasti samalla kunkin eläinlajin jatkamaan elämää.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY 1999)
http://www.etunimet.net/etunimien-tarkoitus-ja-alkupera/
http://www.facta.fi/tietosanakirja/65489
Urheilutoimittajat ja -selostajat tosiaan käyttävät välillä hyvinkin värikästä kieltä. Tässä vastauksia kysymiisi termeihin:"Helmarit" (eli "Helmipöllöt") on lempinimi Suomen naisten jalkapallojoukkueelle. Sen merkityksestä ja alkuperästä löytyy aiempi vastaus palstaltamme täältä."Himmailla" puolestaan tarkoittaa Kielitoimiston sanakirjan mukaan tässä yhteydessä hidastelua, hidastamista tai pidättelyä. "Mennä vihkoon" tarkoittaa suunnilleen samaa kuin mennä pieleen, mönkään tai metsään - jokin ei siis onnistu. Ilmauksen alkuperä ei sen sijaan ole yksiselitteinen. Sitä on pohdittu tässä Kotimaisten kielten keskuksen blogikirjoituksessa.
Aulis J. Alasen kirjoitus "Lapuan 'noidat'" sisältyy Kytösavut III -julkaisuun vuodelta 1947. Siinä käsitellään myös Sanna Fossia. Kirja on lainattavissa Vaasan kaupunginkirjastosta:
https://kirjasto.vaasa.fi/
Kuurtanes-seuran Joulu -lehden numerossa 45 / 1998 on artikkeli "Sanna Fossi, luonnonparantaja". Tätä artikkelia voi tiedustella kirjaston kaukopalvelun kautta. Lehti on Seinäjoen maakunta-aineistoa eikä siksi ole lainattavissa, mutta artikkelista voi mahdollisesti saada kopion.
