Kyseessä lienee suippumadonlakki, lat. Psilocybe semilanceata, joka on pienikokoinen, hallusinogeeninen sieni. Kuva ja tietoa tästä sienestä löytyy muun muassa kirjasta : Korhonen, Mauri: Tunnista sieni, Otava 2005. Kuvia löytyy myös hakukoneiden kuvahausta sienen latinankielisellä nimellä. Aihetta käsitteleviä nettisivuja löytyy myös runsaasti, muun muassa osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Psilosybiini . Lisää nettisiuvstoja löytyy hakusanoilla madonlakit, suippumadonlakki sekä sienen latinalaisella nimellä.
Behind the name-sivustossa sanotaan, että Nita on lyhyelmä kaikista Nita-päätteisistä nimistä. Pennti Lempiäisen kirjassa Súuri etunimikirja annetaan samaa selvitystä.
Nita tarkoittaa karhua Amerikan alkuperäiskansojen yhdellä kielellä ja on naisten nimi.
Suomessa on melkein 700 Nita-nimistä henkilöä.
Katso lisää:
http://www.behindthename.com/php/search.php?nmd=n&terms=nita&submit=Go
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Voisi ajatella, että nimi on yhdistelmä nimistä Eve ja Lia. Eve on englantilainen muoto nimestä Eva, joka pohjautuu heprean "elämää" ja "elämän antajaa" tarkoittavaan sanaan hawwah. Eveä on annettu viralliseksi etunimeksi jo 1800-luvulla, mutta se oli erittäin harvinainen nimivalinta 1900-luvun jälkipuoliskolle saakka. Eve on myös Eveliinan ja Eevan lempinimi ja aikoinaan myös Eeverttiä on kutsuttu Eveksi.
Lia (tai Liia) pohjautuu lia-päätteisiin naisennimiin, kuten Ameliaan, Deliaan, Emiliaan, Juliaan ja Nataliaan. Lian lähtökohta voi olla myös Lea tai Elisabet. Lia ja Liia ovat Suomessa harvinaisia nimiä. Molempia nimiä on tavattu jo 1800- ja 1900-lukujen taitteesta, mutta hiukan säännöllisemmin vasta vuosisadan jälkipuoliskolta.…
Nimi esiintyy satakuntalaisissa lähteissä jo keski-ajalta lähtien: Olavi Sorri 1440-luvulla Messukylässä, henric Sorila 1481 Tyrväässä, nimismies Juho Sorri 1571 Vesilahdella, Heikki Sorri 1546 Karkussa, Lauri Sorri 1553 Pirkkalassa.
Teiskossa Sorri mainitaan talonnimenä 1566...
Aitolahdella nimi on kiteytynyt kylännimeen Sorrila eli Sorila.
Nykyisin sukunimi on yleisin Keski-Suomessa, mutta on säilynyt myös muualla Länsi-Suomessa. Sukunimiä ovat myös Sorila ja Sorrela.
Nimiin sisältynee vanha etunimi, vrt. Sorri peep Tarton alueella 1600-luvulla.
Lähde: Pirjo Mikkonen: Sukunimet. Uudistettu laitos 2000.
Sorri-suvusta on tehty sukukirja Suur-Rautalammin Sorrit, josta voisi selvitä tarkemmin, mitä nimi tarkoittaa. Suomen kielen…
Hei,
Lilianna on versio nimestä Liliana, joka tulee latinan sanasta "lilium" tai "lilion" jotka momennat tarkoittavat liljaa. Nimi yleisesti ottaen tarkoittaa "puhdasta", "viatonta" tai "huoletonta".
Nimeä käytetään Pohjois-Amerikassa ja suuressa osassa Eurooppaa ja se on suosittu erityisesti, Italiassa, Espanjassa, Portugalissa, Romaniassa ja Puolassa.
Almanakka-arkiston sivuilta ( http://almanakka.helsinki.fi/arkisto/index.html ) voi etsiä pääsiäistä vuonna 1918: kiirastorstai oli 28.3. ja toinen pääsiäispäivä 1.4. - Tilastokeskuksen rahan arvon muutostaulukosta 1860 - 2008 ( http://www.tilastokeskus.fi/til/khi/2008/khi_2008_2009-01-16_tau_001.ht… ), löytyy kerroin, millä kunkin vuoden markka- tai eurosumma voidaan muuttaa nykyrahaksi. Tiedot perustuvat viralliseen elinkustannusindeksiin. Kertoimella voidaan muuttaa vuosien 1860-2001 markat ja vuosien 2002-2007 eurot vuoden 2008 euroiksi. Vuoden 1918 kerroin on 0,3332, joka on sivujen mukaan epävirallinen tieto. 2009 kerrointa ei vielä löytynyt, elinkustannusindeksit kylläkin toukokuuhun asti. Myöskään Suomen pankin rahamuseon Arvo -…
Tällä hetkellä henkilöt, jotka voisivat antaa juridisesti pätevän virallisluontoisen lausunnon asiasta, ovat lomalla.
Epävirallisesti kerrottakoon, että kirjastojen poistokirjoja näkee usein kirppu- ja kierrätystoreilla myynnissä. Kirjasto ei asiaan reagoi, koska kirjojen omistusoikeus on siirtynyt niiden ostajalle tai saajalle. Ne eivät siis kuulu kirjastolle enää. Kirjan iällä tai hankinta-ajankohdalla ei ole väliä. Näin maallikkona en näe estettä ostettujen tai saatujen kirjaston poistokirjojen eteenpäin myymiselle.
Uusi suomalainen nimikirja (1988) -kirjan mukaan (s. 510) Litmanen on karjalainen sukunimi, josta löytyy mainintoja Parikkalasta, Kesälahdelta ja Lumivaarasta, sekä Savosta Sulkavalta. Litmasia on ollut samoilla seuduilla jo 1600-luvulta alkaen. Pohjanmaalaisia juuria nimelle ei löytynyt, ei myöskään ulkomaisia.
Karjalassa ja Savossa on käytetty nimitystä litma eräästä vesikasvista. Litmasuo tarkoittaa vetistä suota. Litmakka taas merkitsee märkää ja liukasta, ja ihmisestä puhuttaessa sillä tarkoitetaan mielistelevää, viekkaasti kohteliasta. Arvellaan, että näiden sanojen pohjalta on voinut syntyä liikanimi, johon sukunimi Litmanen perustuisi.
Kysymykseen ei löydy selkeää vastausta. Alkuaan 1400-luvulla nimismiehet olivat talonpoikien keskuudesta valittuja eräänlaisia paikallisia luottamusmiehiä. 1600-luvulla heidän roolinsa muuttui, ja maaherrat alkoivat nimittää uusiksi nimismiehiksi aatelisia nimismiehiä hallintokäytännön muutoksen takia.
"Ensimmäiset nimismiehet nimitettiin 1400-luvulla, jolloin pitäjien asukkaat valitsivat nimismiehet keskuudestaan. Nimismiehet olivat eräänlaisia pitäjien luottamusmiehiä, jotka vastasivat yleisen järjestyksen pitämisestä ja verojen kokoamisesta sekä järjestivät käräjät ja toimivat niissä syyttäjinä. Ruotsin keskushallinto alkoi tiukentaa otettaan valtakunnasta 1600-luvulla, mikä näkyi myös nimismiesten roolissa. Nimismiesten nimittäminen…
Kyseessä on kansanlaulu, yleisimmin tunnettu nimellä Kuusankosken partahalla (Kiekkumaralla). Nuotinnoksia on julkaistu eri teoksissa ja myös cd-tallenteella kappale on saatavissa. Esimerkiksi Freija-yhtyeen esityksen voit kuunnella YouTubelta.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?culture=fi&ID=d6a89695-9c3d-4f8…
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=kuusankosken+partahalla&typ…
https://www.youtube.com/watch?v=-0cggeAsPVE
Kaikki mainitsemasi ainesosat ovat kyllä olennaisia osia venäläistä keittiötä. Kurkku on yksi suosituimmista kasviksista, smetanalla koristellaan monia ruokia ja siitä valmistetaan kastikkeita ja leivonnaisia. Hunajaa taas käytetään laajalti konditoriatuotteiden, makeisten ja virvoitusjuomien valmistuksessa, joskus sitä lisätään myös lintu- ja liharuokiin. (Natalya Ilyinykh: Suuri venäläinen keittokirja) Selaamissani muissa venäläisen ruoan keittokirjoissa näitä ainesosia oli monen eri ruoan yhteydessä, mutta erillisenä alkuruokana niitä ei mainittu.
Venäläisen ruokakulttuurin tuntija, venäjän kielen opettaja ja Helsingin suomalais-venäläisen koulun kotitalousopettaja Kirsi Viljaala kertoo asiasta näin: Alkupalana tai lisukkeena…
Tässä muutamia internet-linkkejä, joista voit kysellä soluasuntoja. Jos olet opiskelija, erityisesti kaksi ensimmäistä osoitetta voivat auttaa. (Kannattaa yrittää kysellä, vaikka et opiskelija olisikaan.)
Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö: http://www.hoas.fi/
Suomen opiskelija-asunnot SOA ry: http://www.soa.fi/
Nuorisotiedotuskeskus Kompassi, sivulta 'Asuminen': http://www.kompassi.info/page.asp?_item_id=317
Nuorisoasuntoliitto ry: http://www.nal.fi/fi/etusivu/
Asuntohelppi: http://www.asuntohelppi.fi/index.html
Valtakunnallisen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun ja Helsingin kaupunginkirjaston IGS-Kysy.fi:n toimitukset ovat alusta alkaen olleet kaksi eri toimituskuntaa ja sijainneet eri yksiköissä, joten valitettavasti emme osaa antaa tarkkaa vastausta kysymyksiin. Sen verran olemme tietoisia Kysy.fi:n tilanteesta, että virallisesti se on tauolla eikä lopettamispäätöstä ole vielä tehty, mutta että se ehkä tehdään.
Kysymykseen miksi osaamme antaa vain arvioita omasta näkökulmastamme, eli koska tietoa ei ole annettu oikeastaan minnekään, emme osaa antaa Helsingin kaupunginkirjaston perustelua asialla. Oletettavasti sillä on yhteyttä siihen, että tuon tapaisen palvelun ylläpitäminen vaatii valtavasti resursseja. IGSissä ja Kysy.fi:…
Etsimäsi kirja on varmaankin yhdysvaltalaisen Edgar Lee Mastersin (1868–1950) runoteos Spoon River vuodelta. Teos ilmestyi vuonna 1916 ja suomeksi se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1947 Arvo Turtiainen kääntämänä. Itseasiassa teoksen "luvut" ovat vapaamittaisia runoja, jotka kuvaavat kuvitteellisen Spoon River -nimisen kaupungin asukkaita ja elämää.
Teos on lainattavissa Helmet-kirjastoissa. Lisää Spoon River antologiasta voit lukea esimerkiksi alla olevista linkeistä.
http://www.english.illinois.edu/maps/poets/m_r/masters/masters.htm
http://www.bartleby.com/84/index1.html
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9525#.WBYqqWC7pPM
https://fi.wikipedia.org/wiki/Spoon_River_antologia
http://www.helmet.fi/fi-FI
Pääkaupunkiseudun verkkokirjastosta Helmetistä ei löydy mainintaa Haimi Oy:stä. Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Linda kertoo, että Haimi Oy –niminen teos löytyy Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta, tällä hetkellä lainattavissa, laina-aika 28 vrk. Kirjasto sijaitsee Arabiassa
Aralis-kirjastokeskus on kaikille avoin julkinen kirjasto, joka kokoaa saman katon alle Helsingin kaupunginkirjaston Arabianrannan kirjaston
sekä kolme taidekirjastoa:
- Taideteollisen korkeakoulun kirjaston
- Stadian kulttuurialan kirjastopalvelut
- Pop & Jazz Konservatorion kirjaston.
Aralis-kirjastokeskus: www.aralis.fi
Käyntiosoite:
Hämeentie 135 A,
00560 Helsinki
Postiosoite:
Hämeentie 135 C,
00560 Helsinki
Vihdin pääkirjastossa Nummelassa on lainattavissa hengellistä musiikkia musiikkiosastolla esimerkiksi luokassa 78.37 (liturginen musiikki). Monet äidit lapsineen on tiellä -kappaletta ei kuitenkaan ole lainattavissa Vihdissä eikä Lukki-kirjastokimpassamme. Yleisradion Fono.fi-äänitetietokannan mukaan tuo kappale löytyy äänitteeltä Mustalaislapset laulavat (eri esittäjiä): Keelengo Kenti Zambena (1979) ja kappaleen Monet äidit... esittää Orvokki Baltzar.
Mikko Moilanen kertoo kirjassaan Suomen pyövelit (Docendo, 2019), että raippa- tai vitsapari oli kahdesta lehtipuun oksasta yhteenpunottu reilun metrin pituinen lyöntiväline. Yhdellä parilla lyötiin kolme kertaa, sen jälkeen piiskaaja otti käyttöön uuden parin. Tämän mukaan nimitys raippapari kuvastaa itse raippaa eikä lyöntien määrää.
Kappale on Lasse Heikkilän levyllä Kaikki mitä näen - lauluja elämänpuusta (vuodelta 2001). Levyä ei ole pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa, mutta voit kaukolainata sen muualta Suomesta lähikirjastosi kautta.
