Nettilähteiden mmukaan kikenä tarkoittaa Turun seudun murteissa omenaa, erityisesti pientä, kituliasta ja kitkerää omenaa. Kirjallisista lähteistä ei löytynyt kikenälle selitystä. Priisi voi tarkoittaa Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan sekä hyppysellistä (kuvaten siis jonkun määrää) että tuulenpuuskaa.
Eufemia tarkoitaa kreikan kielellä hyvämaineista. Nimi on Suomessa esiintynyt ensimmäisen kerran vuonna 1488 Turun tuomiokirkon Mustankirjan kalenterissa. Nimi on 16.9. sekä ortodoksisen että katolisen kirkon kalenterissa. Nimestä on peräisin esim. nimi Miia. Eufemia-nimeä on annettu 1900-luvulla 340 henkilölle, eniten se on ollut käytössä 1900-luvun alkupuolella.
Tiedot löytyvät kirjoista Vilkuna, Kustaa: Etunimet, 1990, Kiviniemi, Eero: Suomalaisten etunimet, 2006.
Sanonta on negatiivinen. Ohraa arvostettiin vähemmän kuin ruista ja ohraleipää (usein petun tai olkien täydentämänä) syötiin silloin kun ruissato epäonnistui.
Minäkin olen savolaisen ohraleivän ystävä. Asiasta tarkemmin Kielikellon artikkelissa:
https://www.kielikello.fi/-/-otti-ohraleipa-ja-kavi-kalpaten-
Veikko Lehmukselan sota-aikana v. 1941 sanoittama ja Jussi Isomeren säveltämä "Niin gimis on Stadi" tunnetaan myös nimillä "Stadin kundin kaiho" ja "Ässän kaiho". Kappaleen on laulanut levylle ainakin Jussi Raittinen sekä yhtye Alan Miehet. Laulu löytyy ainakin seuraavilta levyiltä, joita on pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa: Raittinen, Jussi (esitt.): Stadin kundin kaiho (2000, CDLEVY); Suoraan Helsingistä ja 20 muuta kappaletta stadia (1998, CDLEVY); Antaa humpan soida--
4-5 (1992, CDLEVY); Laulujeni Helsinki (1985, LEVY); Raittinen, Jussi: Hirvi, älä tule tielle / Jussi Raittinen ja Eero Luparin orkesteri (1984 LEVY); Alan Miehet: Yhtä soittoa / Alan Miehet (1980, LEVY). Näiden äänitteiden saatavuus kannattaa tarkistaa…
Huhtimäen koulu on yksi monista nimistä, joita nykyisestä Tammerkosken koulusta on sen yli satavuotisen historian aikana käytetty. Koulu on toiminut vuodesta 1924 lähtien kaupungin lahjoittamalle tontille Huhtimäelle Johanneksen kirkon (Tuomiokirkko) taakse rakennetussa uusklassismia edustavassa tiilirakennuksessa.
"Tammerkosken Tyttölyseo, Valtion tyttökoulu, Tampereen Tyttökoulu, Huhtimäen koulu, Kanala, - siinä rivi nimiä, jotka kaikki ovat joko virallisesti tai virattomasti tarkoittaneet sitä kaupunkimme oppilaitosta, joka marraskuussa juhlii 50-vuotista olemassaoloaan."
(Helvi Jokinen, Huhtimäen koulu täyttää 50 vuotta. Tammerkoski 1958:10, s. 331)
"Tammerkosken koulun alkuperäinen nimi oli virallisesti Tampereen tyttökoulu. Se sai…
Svenska Litteratursällskapet (SLS) ylläpitää sivustoa suomenruotsalaisista paikannimistä ja niiden alkuperästä. Nykyisen Raaseporin alueella sijaitsevasta Trollshovdasta siellä todetaan, että nimen toinen osa viittaa todennäköisesti ruotsin sanan huvud, 'pää' merkityksessä 'ulkoneva kallionkieleke'. Näin ollen nimi voisi merkitä joko trullinkaltaista kalliota tai sellaista, jossa asuu trulli (sanan troll voi peikon lisäksi kääntää myös sanoilla noita tai hiisi).
Jonkinlainen hiisikallio siis ehkä vapaasti kääntäen on kyseessä, vaikkei ko. alueelta olekaan artikkelin mukaan merkintää kuvausta vastaavasta luonnonmuodostelmasta. Artikkelin alussa mainitaan, että alkuosa trolls- voisi periaatteessa viitata vanhaan,…
Liza Marklundin Annika Bengtson-sarjan teokset on julkaistu seuraavassa järjestyksessä.
Sprängaren,1998 (suom. Uutispommi, Otava 2000)
Studio Sex, 1999 (suom. Studio sex, 2000)
Paradiset, 2000 (suom. Paratiisi, 2001)
Prime Time, 2002 (suom. Prime time, 2002)
Röda vargen, 2003 (suom. Punainen susi, 2003)
Nobels testamente, 2006 (suom. Nobelin testamentti, 2006)
Livstid, 2007(suom. Elinkautinen, 2007)
En plats i solen, 2008 (suom. Paikka auringossa, 2008)
Du gamla, du fria, 2011 (suom. Panttivanki, 2011)
Lyckliga gatan, 2013 (suom. Ajojahti, 2013)
Järnblod, 2015 (suom. Rautaveri, 2015)
https://dekkarinetti.tornio.fi/
Mord i ordning : deckar- och thrillerserier (2021, BTJ)…
Otava julkaisi vuosina 1978-79 Salapoliisitehtäviä-nimistä kirjasarjaa, jossa ilmestyi kaikkiaan neljä Wolfgang Ecken kirjaa: Mustapukuinen mies, Punaisten apinoitten linna, Kasvot ikkunassa ja Musikaalinen kiristäjä. Kussakin kirjassa on parikymmentä lyhyehköä rikostapausta ja kuhunkin niistä liittyy kertomuksessa annettujen johtolankojen ja vihjeiden avulla ratkaistavissa oleva tehtävä. Tehtävät on jaettu vaikeusasteensa mukaan helppoihin, vaikeahkoihin ja vaikeisiin; ratkaisut löytyvät kirjan lopusta. Nämä saattaisivat olla kysymyksessä peräänkuulutettuja tehtäväkirjoja.
Jean M. Untinen-Auelin Maan lapset -sarjassa on ilmestynyt tähän mennessä viisi osaa: Luolakarhun klaani, 1981 (The Clan of the Cave Bear); Hevosten laakso, 1982 (The Valley of Horses); Mammutin metsästäjät, 1988 (The Mammoth Hunters); Tasangon vaeltajat, 1990 (The Plains of Passage); Luolien suojatit, 2002 (The Shelters of Stone). Seuraavan osan ilmestymisestä ei ole vielä tietoa.
Vaikka en onnistunut löytämään asialle pitävää vahvistusta, on mitä luultavinta, että Vaitinaro on saanut nimensä samaan tapaan kuin samoilla tienoilla sijaitseva Pispanaro: "Pispa omisti niittymaata Hyhkyn itälaidalla Pyhäjärven rannalla. Tienoota sanottiin Pispanaroksi." (Helenius) Niin kuin muuallakin Suomessa, oli vanhan Pirkkalan isännillä paljon näiden henkilökohtaisista ominaisuuksista johtuneita nimiä, joita heimoveljet olivat antaneet heidän ruumiillisten tai henkisten ominaisuuksiensa perusteella. Vaitti on mitä todennäköisimmin siirtynyt sukunimeksi hiljaiselle ja vähäpuheiselle ihmiselle annetusta lisänimestä. Otaksuttavasti vanhan Pirkkalan pitäjän Hyhkyssä on ollut tämänniminen isäntä, jonka mukaan Vaitinaro on sitten nimetty…
Suomen sanojen alkuperä (osa 2; SKS ja Kotus, 1995) kertoo, että polku liittyy verbiin polkea. Se on esiintynyt suomen kirjakielessä sen alusta lähtien, ja sanalla on vastineita lukuisissa sukukielissä, joskin merkitys voi hiukan vaihdella. Koska tietoa sanan lainautumisesta ei ole, sitä voidaan pitää omaperäisenä sanana.
Kirjastossa sähköisenä käytössä oleva MOT Synonyymisanakirja antaa sanalle polku synonyymit ura ja tie. Suomen sanojen alkuperä (osa 3; SKS ja Kotus, 2000) kertoo, että myös nämä sanat ovat esiintyneet suomen kirjakielessä alusta lähtien. Siten nekin voidaan laskea omaperäiseksi, koska tiedossa ei ole lainaustumista muista kielistä.
Luultavasti sanoilla on ollut hiukan erilaisia merkityksiä, ja nykykielessähän tie…
Kysäisin rekkamiehiltä ja he kertoivat, että eri nopeusrajoitusten kyltit ovat tiedoksi takana ajaville ja ohittamaan pyrkiville.
Merkit kertovat ajoneuvoyhdistelmälle määrätyn nopeusrajoitukset: taajamissa, haja-asutus alueilla ja moottori- ja moottoriliikenne teillä.
Jos liikennemerkillä määrätty nopeusrajoitus on alempi, ajaa ajoneuvoyhdistelmä tietenkin alempaa nopeutta. Jos liikennemerkki kertoo alueelle suuremman nopeuden, voivat muut tuumata ohituksen turvallisuutta nopeusrajoituksia vertailemalla.
Lisätietoa erilaisista ajoneuvokohtaisista rajoituksista: https://ec.europa.eu/transport/road_safety/going_abroad/spain/speed_limits_fi.htm
Varsinkin Euroopan teillä monimerkkiset ajoneuvot ovat yleinen näky.
Tennysonin runoista vain pieni osa on suomennettu ja The lady of Shalott näyttää valitettavasti kuuluvan niihin suomentamattomiin. Tennysonia on suomeksi saatavilla vain muutamassa antologiassa; yhtään kokonaista runokokoelmaa tai käännösvalikoimaa hänen tuotannostaan ei meillä ole julkaistu.
Sana maailma on esiintynyt Suomen kirjakielessä jo Agricolasta ja samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen, mutta sanan keksijää ei voida tietää. Sana edustaa rakenteeltaan ikivanhaa yhdyssanatyyppiä, jossa rakenneosat ovat rinnasteisessa suhteessa keskenään. Yhdyssanalla on vastineita useissa lähisukukielissä, esim karjalan "moailma" ja viron "maailm". Rinnasteisia yhdyssanoja on myös suomen etäsukukielissä, joten tämän sananmuodostuskeinon katsotaan olevan kantauralilaista perua.
Tiedot löytyvät Kaisa Häkkisen teoksesta Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY 2004)
Tämä Portian lausuman ajatus on William Shakespearen näytelmän Venetsian kauppias neljännen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta.
"The quality of mercy is not strain'd,
It droppeth as the gentle rain from heaven
Upon the place beneath: it is twice blest;
It blesseth him that gives and him that takes."
Tiina Ohimaa ja Alice Martin ovat suomentaneet kohdan näin:
"Armon luonteeseen ei pakko kuulu.
Se pisaroi kuin taivaan lauha sade
alas maahan. Siunaus on kaksinkertainen:
se siunaa antajan ja vastaanottajan."
Paavo Cajander suomensi kyseisen kohdan vuonna 1883 seuraavasti:
"Pakoittaa ei voi laupeutta lainkaan;
Kuin vieno sade taivaast´ alas maahan
Se tiukkuu, kaksin kerroin siunattuna:
se siunaa antaja ja ottajan."
Näytelmästä on olemassa…
Kirsi on lyhennelmä nimestä Kristiina. Kristiina on johdettu kreikan ja latinan kristittyä tarkoittavista sanoista ” christianos” ja ” christianus”. Perinteisesti Kirsiä on käytetty Kirstin lempinimenä. Nimen voi ajatella olevan myös luontoaiheinen, ja Kirsi yhdistetäänkin usein kirsimarjaan eli Kirsikkaan. Länsi- ja kaakkoismurteissa kirsi tarkoittaa routaa eli jäätynyttä maata. Voidaan esimerkiksi sanoa, että ”maassa on kirsi” tai että ”maa oli kirressä jo marraskuun alussa.”
Lähteet:
Saarikalle Anne & Suomalainen, Johanna: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kirsi
Kalle Holmbergin ohjaamassa, Paavo Haavikon Kalevala-aiheiseen romaaniin perustuvassa Rauta-aika -elokuvassa on kohtaus, jossa Lemminkäinen suojautuu hirven sisään.
Vilhelm Mobergin Maastamuuttajat-romaanisarjasta tehdyssä tv-elokuvassa on myös kohtaus, jossa isä pelastaa poikansa paleltumasta laittamalla lapsen ison eläimen avattuun vatsaan.
Pentti Haanpään kertomuksessa Makuusäkki päähenkilö (Rimppi) menee hirven kaadettuaan ja nyljettyään väsyneenä talvipakkasessa nukkumaan kaatamansa hirvennahan sisään. Kertomuksen mukaan lappalainen nukkuu tarvittaessa nahkapussissa, makuusäkissä. Aamulla päähenkilö onkin pulassa kovaksi jäätyneen hirvennahan sisällä. Kertomus löytyy ainakin Erno Paasilinnan toimittamasta, Haanpään kertomuksia…
Loru on ä-kirjaimen kohdalla Aale Tynnin toimittamassa ja Maija Karman kuvittamassa Satuaapisessa. WSOY:n kustantama Satuaapinen on ilmestynyt ensimmäisen kerran 1955. Siitä on useita painoksia, viimeisin vuodelta 1997 (16. p., ISBN 951-0-04159-9).
Loru kuuluu näin: Ärripurri itkun alkaa, äksyilee ja polkee jalkaa. Sen jälkeen seuraa lasten vuoropuhelu (tavuviivoitettuna niin kuin lorukin):
Lassi: Ärripurri on ihan kuin Liisa. Liisa on välistä yhtä äkäinen.
Liisa: Eipäs, eipäs, eipäs, eipäs, eipäs.
Anni: Hyi, Lassi, älä ärsytä Liisaa.
Daffodils (tai I wandered lonely as a cloud, lähteestä riippuen) on suomennettu.
Wordsworth-suomennosvalikoimassa Runoja (WSOY, 1949) kysymyksessä siteerattu kohta kuuluu Aale Tynnin suomentamana seuraavasti:
"Niin yksin kuljin vaeltain
kuin pilvi yllä kumpujen,
kun äkkiä mä nähdä sain
narsissiryhmän kultaisen."
Tässä valikoimassa runo esiintyy ilman otsikkoa Mielikuvitus-sikermän seitsemäntenä runona.
Antologiassa Tuhat laulujen vuotta (WSOY, 1957) on Aale Tynnin myöhempi suomennos, otsikolla Vaelsin halki maisemain:
"Vaelsin halki maisemain
kuin pilvi yksin kulkien,
silmiini äkkiä kun sain
narsissiryhmän kultaisen."
Edith Holdenin Luontopäiväkirja 1905 -kirjasta (Otava, 1989) Keltanarsissit löytyy Aila Meriluodon suomentamana:
"Kuin…
