Tekstistä päätellen laulu on Emmanuelle-elokuvan tunnussävelmä, alkup. nimeltään Emmanuelle, suom. nimeltään Rakkaus jää (säv. P. Bachelet, H.Roy, H. Blaikley, suom. san. R. Reiman). En kylläkään muista sitä Heinosen laulamana vaan Anneli Pasasen, löytyy ainakin Pasasen levyltä CBS-klassikot. Teksti on muistaakseni näin: Rakkaus jää/ jäljelle vain/ muu häviää/ maailmastain/ rakkaus jää/ muu pysy ei/ rakkaus jäi/ hän jäänyt ei./ Olimme niin erilaiset silti kuitenkin/ pian sen mä ymmärsin/ itse olin yö ja hän kuin päivä valoisin/ erosimme tietenkin. Suomenkieliset sanat ja nuotit löytyvät Emmanuelle-nimisenä mm. Suuri toivelaulukirja 14:sta.
Pirjo Mikkosen Sukunimet (Otava 2000) kirjassa nimestä Räikkönen kerrotaan seuraavaa:
Sukunimi on eteläkarjalainen, Räikkösiä on asunut etenkin Kirvussa, Antreassa, Heinjoella ja Jääskessä, mutta myös muualla Kannaksella. Nimi on tuttu myös Luumäellä, ja Räikkösiä tarkkoitanee myös Vesulahdenkin merkintä hen Reickoinen 1549. Nimi on kaiketi samaa kielellistä lähtöä kuin Räikkä < Ragvald, toisena mahdollisuutena saattaisi tulla kyseeseen Gregorius, jonka puhuttelumuodoista on syntynyt monia eri sukunimiä kuten esim. Riikonen. Vanhoja asiakirjamerkintöjä: Lasse Räikön 1543 ja Reickköle (kylä), Nicko Raikoinen 1641 eli Nicko Räicköinen 1641 Hiitola.
Hei,
Lilianna on versio nimestä Liliana, joka tulee latinan sanasta "lilium" tai "lilion" jotka momennat tarkoittavat liljaa. Nimi yleisesti ottaen tarkoittaa "puhdasta", "viatonta" tai "huoletonta".
Nimeä käytetään Pohjois-Amerikassa ja suuressa osassa Eurooppaa ja se on suosittu erityisesti, Italiassa, Espanjassa, Portugalissa, Romaniassa ja Puolassa.
Fiona juontaa alkunsa gaelinkielisestä sanasta fionn, joka merkitsee kaunista. Nimi oli varsin suosittu Englannissa ja Skotlannissa 1900-luvun puolivälissä. Suomalaisessa kalenterissa nimeä ei ole, Ranskassa Fionan nimipäivä on 18.10. Lähteet: Dunkling: Everyman's dictionary of first names(1987); Lempiäinen: Suuri etunimikirja(2001); Valitse nimi lapselle(2003).
Senja on karjalainen muoto Kseniasta (vieras), Suomen almanakassa 24.1. v:sta 1950. Senja on tullut Suomessa almanakkaan ortodoksisen kirkkokunnan kunnioittaman Pyhittäjä Ksenian muistopäivän kohdalle. Nimestä on lukuisia muunnoksia, mm. lyhentymä Seni, joka mainitaan ortodoksisessa kalenterissamme Senjan rinnalla Ksenian muunnoksena, sekä Senia. Senjaa on käytetty paljon juuri Itä-Suomessa ortodoksisilla alueilla, mistä se on levinnyt muualle suomeen.
Senna juontuu Crescentiasta, virossa myös Eugenian, Ksenian ja Johannan kutsumamuoto. Sennalla ei ilmeisesti ole omaa nimipäiväänsä almanakassa, mutta eräs tapa on viettää sitä 23.12. Sennin nimipäivänä. Crescentia (latinaksi kasvu varttuminen) on naispuolinen vastine miehennimi Crescens (…
Orkidea on samantyyppinen luontoaiheinen etunimi kuin esim. Orvokki. Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan orkidea on lainaa ruotsin sanasta orkidé, joka puolestaan juontuu ranskasta. Lainaus etymologisesta sanakirjasta: " Ranskan monikollinen orchidées on johdos, jonka perustana on kreikan kiveksiä merkitsevä sana órkhis. Nimitys viittaa orkideakasvien juurimukuloiden tyypilliseen muotoon." Suomen kielessä Orkidea-sana on tullut käyttöön 1900-luvun alkupuolella. Aikaisemmin puhuttiin kämmeköistä.
Uusi suomalainen nimikirja (1988) -kirjan mukaan (s. 510) Litmanen on karjalainen sukunimi, josta löytyy mainintoja Parikkalasta, Kesälahdelta ja Lumivaarasta, sekä Savosta Sulkavalta. Litmasia on ollut samoilla seuduilla jo 1600-luvulta alkaen. Pohjanmaalaisia juuria nimelle ei löytynyt, ei myöskään ulkomaisia.
Karjalassa ja Savossa on käytetty nimitystä litma eräästä vesikasvista. Litmasuo tarkoittaa vetistä suota. Litmakka taas merkitsee märkää ja liukasta, ja ihmisestä puhuttaessa sillä tarkoitetaan mielistelevää, viekkaasti kohteliasta. Arvellaan, että näiden sanojen pohjalta on voinut syntyä liikanimi, johon sukunimi Litmanen perustuisi.
Kysymykseen ei löydy selkeää vastausta. Alkuaan 1400-luvulla nimismiehet olivat talonpoikien keskuudesta valittuja eräänlaisia paikallisia luottamusmiehiä. 1600-luvulla heidän roolinsa muuttui, ja maaherrat alkoivat nimittää uusiksi nimismiehiksi aatelisia nimismiehiä hallintokäytännön muutoksen takia.
"Ensimmäiset nimismiehet nimitettiin 1400-luvulla, jolloin pitäjien asukkaat valitsivat nimismiehet keskuudestaan. Nimismiehet olivat eräänlaisia pitäjien luottamusmiehiä, jotka vastasivat yleisen järjestyksen pitämisestä ja verojen kokoamisesta sekä järjestivät käräjät ja toimivat niissä syyttäjinä. Ruotsin keskushallinto alkoi tiukentaa otettaan valtakunnasta 1600-luvulla, mikä näkyi myös nimismiesten roolissa. Nimismiesten nimittäminen…
Kyseessä on kansanlaulu, yleisimmin tunnettu nimellä Kuusankosken partahalla (Kiekkumaralla). Nuotinnoksia on julkaistu eri teoksissa ja myös cd-tallenteella kappale on saatavissa. Esimerkiksi Freija-yhtyeen esityksen voit kuunnella YouTubelta.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?culture=fi&ID=d6a89695-9c3d-4f8…
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=kuusankosken+partahalla&typ…
https://www.youtube.com/watch?v=-0cggeAsPVE
Tämän tyyppisiin VR:n asioita koskeviin kysymyksiin saa nopeimmin vastauksen ottamalla yhteyttä suoraan VR:n valtakunnalliseen puhelinpalvelunumeroon 0600-41900, tai antamalla palautetta VR:n nettisivujen kautta. Palautteisiin vastataan!
Soitto VR:lle antoi seuraavanlaista tietoa.
Jos koko vaunu ja yksikkö matkaa suljettuna asemalta toiselle on kyseessä juuri siinä vaunussa oleva tekninen ongelma: ovet eivät toimi, wc:t eivät toimi tms. Erikseen tiedottaminen on VR:n tapa kertoa matkustajille heti. Kyseiseen vaunuun on saatettu myydä ennakolta lippuja ja sinne ei sitten pääsekään.
Kaikki mainitsemasi ainesosat ovat kyllä olennaisia osia venäläistä keittiötä. Kurkku on yksi suosituimmista kasviksista, smetanalla koristellaan monia ruokia ja siitä valmistetaan kastikkeita ja leivonnaisia. Hunajaa taas käytetään laajalti konditoriatuotteiden, makeisten ja virvoitusjuomien valmistuksessa, joskus sitä lisätään myös lintu- ja liharuokiin. (Natalya Ilyinykh: Suuri venäläinen keittokirja) Selaamissani muissa venäläisen ruoan keittokirjoissa näitä ainesosia oli monen eri ruoan yhteydessä, mutta erillisenä alkuruokana niitä ei mainittu.
Venäläisen ruokakulttuurin tuntija, venäjän kielen opettaja ja Helsingin suomalais-venäläisen koulun kotitalousopettaja Kirsi Viljaala kertoo asiasta näin: Alkupalana tai lisukkeena…
Institutet för finlandsvensk samhällsforskning kerää tietoja suomenruotsalaisista, suosittelen kääntymistä sen puoleen. Yhteystiedot löytyvät heidän sivuiltaan, http://www.samforsk.abo.fi/ .
Valtakunnallisen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun ja Helsingin kaupunginkirjaston IGS-Kysy.fi:n toimitukset ovat alusta alkaen olleet kaksi eri toimituskuntaa ja sijainneet eri yksiköissä, joten valitettavasti emme osaa antaa tarkkaa vastausta kysymyksiin. Sen verran olemme tietoisia Kysy.fi:n tilanteesta, että virallisesti se on tauolla eikä lopettamispäätöstä ole vielä tehty, mutta että se ehkä tehdään.
Kysymykseen miksi osaamme antaa vain arvioita omasta näkökulmastamme, eli koska tietoa ei ole annettu oikeastaan minnekään, emme osaa antaa Helsingin kaupunginkirjaston perustelua asialla. Oletettavasti sillä on yhteyttä siihen, että tuon tapaisen palvelun ylläpitäminen vaatii valtavasti resursseja. IGSissä ja Kysy.fi:…
Etsimäsi kirja on varmaankin yhdysvaltalaisen Edgar Lee Mastersin (1868–1950) runoteos Spoon River vuodelta. Teos ilmestyi vuonna 1916 ja suomeksi se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1947 Arvo Turtiainen kääntämänä. Itseasiassa teoksen "luvut" ovat vapaamittaisia runoja, jotka kuvaavat kuvitteellisen Spoon River -nimisen kaupungin asukkaita ja elämää.
Teos on lainattavissa Helmet-kirjastoissa. Lisää Spoon River antologiasta voit lukea esimerkiksi alla olevista linkeistä.
http://www.english.illinois.edu/maps/poets/m_r/masters/masters.htm
http://www.bartleby.com/84/index1.html
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9525#.WBYqqWC7pPM
https://fi.wikipedia.org/wiki/Spoon_River_antologia
http://www.helmet.fi/fi-FI
Väestörekisterikeskuksella on verkkopalvelu, jolla voit kysellä väestötietojärjestelmään tallennettujen etu- ja sukunimien lukumääriä Suomessa. Löydät palvelun osoitteesta: http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Renja nimen on saanut 25 naista v. 1940-59, 45 naista v. 1960-79, 44 naista v. 1980-99 ja 23 naista v. 2000-08. Nimipalvelun mukaan Renjoja on Suomessa yhteensä 140.
Marikki-nimellä ei ole almanakassa omaa päivää. Almanakkatoimiston sivuilla osiossa Nimiuudistusarkisto löytyy tietoa niistä perusteista, millä nimet ovat almanakassa, ks. http://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/ .
Marikki-nimi on Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan muunnos nimestä Marika, joka on taas muunnos Mariasta. Marian ja Marikan nimipäivä on 2.7., jolloin voisi myös Marikin nimipäivää viettää.
Voisiko kyseessä olla laulunakin tunnetuksi tullut Chopinin E-duuri etydi op10 nro 3. Pianokappaleen melodia on yksi Chopinin tunnetuimmista ja sitä on laulettu saksaksi nimellä "In mir klingt ein Lied" (sanat: Ernst Marischka). Etydistä on tehty laulusovituksia myös suomeksi nimillä "Kaukainen laulu" (suomennos: Valkama), "Mun sielussain kuin sävel soi" ja "Soi laulu sielussain" (suomennos: Tapani Kansa).
Laulu löytyy eri muodoissaan ainakin seuraavilta cd-levyiltä:
Kansa, Tapani: "Valaistu ikkuna" (Sony, 2000)
Kaunisto, Pasil: "20 suosikkia: Luonnonlapsi" (Warner, 2001)
Sirkiä, Raimo: "Amado mio: Valkokankaan romantiikkaa" (Ondine, 1994)
Jos laulu ei olekaan etsimänne, niin voisitteko ilmoittakaa meille asiasta. Jatkamme nimittäin siinä…
Mikko Moilanen kertoo kirjassaan Suomen pyövelit (Docendo, 2019), että raippa- tai vitsapari oli kahdesta lehtipuun oksasta yhteenpunottu reilun metrin pituinen lyöntiväline. Yhdellä parilla lyötiin kolme kertaa, sen jälkeen piiskaaja otti käyttöön uuden parin. Tämän mukaan nimitys raippapari kuvastaa itse raippaa eikä lyöntien määrää.
Opetusluvalla ajava harjoitteleva nuori ei saa vetää peräkärryä. Opetusluvan varassa tapahtuva ajo on juurikin harjoittelua, eikä oikeuta peräkärryn vetämiseen.
Lähde:
soitto Traficomin (linkki vie Traficomin sivulle) Ajokortti- ja lupaneuvontaan (12/2023)
