Kyseessä on H. C. Andersenin satu Lumikuningatar.
Sadusta on ilmestynyt useita eri käännöksiä ja tulkintoja. Myös moni kuvittaja on tarttunut aiheeseen. Lumikuningattaresta on tehty elokuvia ja se on sovitettu myös näyttämölle.
Tässä muutama HelMet-kirjastojen kokoelmista.
Andersen, H. C., Pieni merenneito ja muita Andersenin satuja, Otava, 1981. Suomentaneet Martti ja Sirkka Rapola. Kuvitus Kaarina Kaila.
http://www.helmet.fi/record=b1137820~S9*fin
Andersen, H. C., Lumikuningatar ja muita satuja, Valitut Palat, 2005. Suomeksi kertonut Leena Laulajainen. Kuvitus Anastasia Arhipova.
http://www.helmet.fi/record=b1741068~S9*fin
Andersen, H. C., Andersenin satuja, Weilin+Göös, 1984. Suomentaneet Eeva-Liisa Manner ja Kaija Pakkanen. Kuvitus…
Kaikki Tuurin Rata-kirjat ovat lainassa, joten asiaa ei voinut tarkistaa. Mäystin-sanasta on kuitenkin ainakin aikaisemmin ollut käytössä myös muodot näystin ja mälyke. Kaikki sanat tarkoittavat "suksen jalkaremmiä, varpaallista".(Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja 2, 1958) Eli voi hyvinkin olla, että n-alku on tarkoituksellinen.
Pohjanpalolla tarkoitetaan nimenomaan revontulia. Sana ota puolestaan tarkoittaa ohutta piikkiä (Suomen kielen perussanakirja). Ilmeisesti runoilija on käyttänyt sanaa loppusointuna sanalle "kota". Revontulissahan voi nähdä monenlaisia kuvioita - myös ohuita valojuovia, piikkejä.
Sivulla http://www.chinese-tools.com/ on kohta "Search the dictionary", johon voit syöttää etsityt sanat englannin kielellä. Suomen kielellä haku ei toimi. Usko on englanniksi faith, toivo on hope ja rakkaus love. Samasta tietokannasta löytyy runsaasti muitakin kiinankielisiä merkkejä. Oman kirjaston kirjastonhoitaja löytää varmasti lainattavaakin aineistoa kiinan kielen merkeistä.
Erilaiset tietosana- ja sivistyssanakirjat antavat yhdenmukaisesti sanalle seuraavan selityksen: Amerikkalaisen liikemiehen P. T. Barnumin sirkuksen suurin vetonaula oli v. 1882 kuollut jättimäinen norsu, jonka nimi oli Jumbo. Koska eläin oli kömpelö ja hidas, tuli tavaksi nimittää kilpailussa viimeiseksi jäänyttä samalla nimellä.
Toinen merkityshän sanalla on 'jättimäisen suuri', esim. jumbojetti. Norsun nimelle on esitetty useita selityksiä: vanha englantilainen slangisana jumbo 'kömpelö henkilö', englannin kielessä kutsuttiin erästä afrikkalaista jumaluutta nimellä Mumbo Jumbo, Kongossa oli erään käärmelajin nimenä nzombo tai swahilin kielen sana jumbe 'päällikkö'. LÄHTEET: ///Nationalencyklopedin 10, s. 251///, ///Kaarina Turtia:…
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä aineistotietokanta HelMetistä löytyy useampia suomenkielisiä huuliharpunsoiton oppaita. Niitä voi hakea tietokannasta http://www.helmet.fi käyttämällä hakutyyppiä sanahaku. Hakusanoiksi voi antaa huuliharppu soitonoppaat ja hakulaatikosta kieli voi valita kieleksi suomen. Näin löytyy kahdeksan viitettä, esim. Reinikainen, Kaarlo: Joka pojan huuliharppukoulu, McKelvy, David: Huuliharppuopas (kasetti tai cd) ja Therapy, Jim: Harp Clinic: Huuliharpun comppi- ja soolosoiton oppikirja. Kutakin alleviivattua viitettä klikkaamalla saa näkyviin tarkemmat tiedot kustakin, myös saatavuustiedot, eli onko kyseinen teos lainassa vai hyllyssä jossakin kirjastossa.
Tätä Gaskellin teosta ei ole suomennettu. Kansallisbibliografia Fennican mukaan Elizabeth Gaskellilta on suomennettu vain kaksi teosta, Cranfordin naiset (alkuteos Cranford, suomennettu myös nimellä Cranfordin seurapiiri) ja Sylvian kosijat (Sylvia's lovers).
Hyviä perusoppaita yleisimpien kotimaisten kasvilajien tunnistamiseen on olemassa useita, tässä muutama esimerkiksi:
BRUHN MØLLER, Kirsten, Kukat väri väriltä
-650 luonnonvaraista kasvia, jaottelu värien mukaan
FEILBERG, Jon, Kielo ja kissankello : Suomen ja Pohjolan kasveja
- 740 ruohoa, varpua ja heinää sekä 51 puuta ja pensasta eli lähes kaikki tärkeimmät luonnonkasvit systemaattisessa järjestyksessä; järjestetty niin, että toisiaan muistuttavia lajeja voidaan vertailla samalla aukeamalla
Otavan värikasvio
- vuodesta toiseen kenties suosituin kasvikirja; 869 lajia
PIIRAINEN, Mikko, Kotimaan luonnonkasvit
- 500 Suomen yleisintä kasvilajia kasvien sukulaisuussuhteisiin perustuvassa järjestyksessä
PIIRAINEN, Mikko, Luonnonkukat
- lähes 200…
Yliopistolain (558/2009) 6. pykälän mukaan
"Tutkimuksen, taiteen ja opetuksen vapaus
Yliopistoissa vallitsee tutkimuksen, taiteen ja opetuksen vapaus. Opettajan on kuitenkin noudatettava koulutuksen ja opetuksen järjestämisestä annettuja säännöksiä ja määräyksiä.
Yliopistojen opetus on julkista. Perustellusta syystä yleisön pääsyä opetusta seuraamaan voidaan rajoittaa."
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090558?search%5Btype%5D=p…
Luento-opetusta voi seurata, mutta merkinnän opintosuorituksesta saa vain yliopistossa kirjoilla oleva opiskelija.
Lahden kaupunginkirjastossa on Mustosen sukua käsittelevä, Aulis Mustosen toimittama kirja Henrik Mustosen (Swarta)sukukunta : Kaavin Niinivaara no 4. Kirja on painettu vuonna 1985 ja siinä on liki sata sivua.
Mustosen suvusta on kirjoitettu myös muita kirjoja, niitä voi mahdollisesti kaukolainata. Maksu on viisi euroa / kirja.
MUUT kirjat:
Kiukoonniemen tilan ja suvun vaiheita vuodesta 1621 / kirjoittanut Juhani Mustonen. Painettu 2004, 376 sivua.
Muisteluja suvustani ja elämäni vaiheista / koonnut Matti A. Mustonen.
Painettu 1980, 130 sivua.
Kyseessä lienee Lauri Pohjanpään runo Hautajaiset. Se löytyy ainakin teoksesta Eläinrunojen kirja. KY 1997.
Runo alkaa: "Oli kaste viel' yli kukkien, kun kuoli päiväperhonen, joka lensi tuokion vain... Niin niin.
Ja se aamulla haudattiin."
Sirkat soittavat surumarssia, muurahaiset kantavat arkkua, pappina toimii suruperhonen ja leppäkerttujen kuoro laulaa suruvirren.
Eläinrunojen kirja on tällä hetkellä paikalla ainakin Metsossa ja useammassakin Tampereen lähikirjastossa. Saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Erillistä kirjakuriiria ei ole, mutta kirjojen varsinainen kuljettaminen ei myöskään kuulu kirjastonhoitajan toimenkuvaan. Helsingissä kirjastojen väliset kuljetukset kilpailutetaan ja tällä hetkellä kuljetuksia hoitaa postin logistiikkapalvelu. Postin autonkuljettajat ovat siis niitä salaperäisiä kuriireja, jotka Helsingissä kirjoja kuljettavat.
Kirjastolaiset toki keräävät varatut kirjat hyllystä tai palautuslaatikoista ja pakkaavat ne punaisiin laatikkoihin. Postin kuljettajat vievät ne joka aamu (maanantaista perjantaihin) Pasilan kirjastoon, jossa iso lajittelija lajittelee ne oikeaan kirjastoon lähteväksi. Samat autot, jotka noutavat kirjastoista muihin kirjastoihin lähtevän aineiston, myös jättävät kirjastoihin sinne kuuluvaa…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi Turunen on luultavasti peräisin paikannimistä Turku. Koska nimi on vanhastaan esiintynyt muualla kuin Turun seudulla, Turunen on saatettu antaa lisänimeksi Turun suunnalta muille alueille muuttaneille. Pohjimmiltaan paikannimen taustalla lienee joissakin murteissa tunnettu turku-sanan merkitys ’tori, ’markkinapaikka’.
Toisaalta Mikkosen ja Paikkalan mukaan sukunimellä Turunen voi olla yhteinen alkuperä myös sukunimien Toro ja Toronen kanssa. Se voi perustua joko skandinaaviseen Tor-nimeen tai ortodoksiseen etunimeen Dorofei.
Kysymys liittynee yhdistystoimintaan.
Patentti -ja rekisterihallituksen laatimat yhdistyksen mallisäännöt (useita eri mallisääntöjä) ovat tuolla:
http://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/lomakkeet_mallisaannot.html
Mallisäännöissä mainitaan kunniajäsenistä esim. seuraavasti: "Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa."
Mallisäännöissä mainitaan myös jäsenmaksun maksamisesta mm. seuraavsti: "Varsinaisilta jäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää vuosikokous. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät…
Sukunimelle Ryyttäri ei nimikirjoissa ollut selitystä. Sanat ryttäri ja ryyttäri (myös ryytteri, ryytteli) ovat suomen kielen murteissa tarkoittaneet mm. ratsumiestä, ratsastajaa, ratsusotilasta ja myös maantierosvoa tai sotarosvoa (Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja, osa 4).
Todella, kannattaa aloittaa tutustumalla kirjaan, jossa kerrotaan oopperan historiasta ja esitellään tunnetuimpia oopperoita. Tässä muutama esimerkki Helmet-tietokannasta:
Herzen, Pirjo von: Mentäiskö oopperaan! Tammi. 12 http://luettelo.helmet.fi/record=b2028212~S12*fin
Riding, Alan: Ooppera. WSOY, 2008 http://luettelo.helmet.fi/record=b1844738~S12*fin
Arni, Erkki: Tervetuloa oopperaan: johdatus jokamiehelle ja –naiselle. WSOY 1996. http://luettelo.helmet.fi/record=b1142061~S9*fin
Oppaan pohjalta varmaan löytyy ooppera, joka kiinnostaa. Suosittelisin jotain perinteistä oopperaa, jossa on kauniita, melodisia, yleisesti tunnettuja aarioita. Ennen muuta Verdiä (La Traviata, Rigoletto, Don Carlos, Aida jne. jne), tai sitten vaikka…
Nimenomaan 30-luvusta osaa sanoa, mutta puulelujen tekoon löytyy kyllä ohjeita. Autoja ja/tai hevosia löytyy ainakin seuraavista kirjoista:
Kuokkanen Esko, Vaarin lelukirja. WSOY 2008
Mårtensson Hans, Nikkaroimme lapsille. Otava 1984
Skarman Erik, Nikkaroi puuleluja. Mäkelä 2001
Näitä kirjoja löytyy useista kirjastoista, osoitteesta www.helmet.fi voi tarkistaa hyllytilanteen.
Pasilan kirjastossa on myös englanninkielinen
Horwood Roger, Wooden toys : over twenty easy-to-make toys. NH 1993.
ja Pasilan kirjaston varastossa
Laurila Jaakko, Leikkikalupiirustuksia : etupäässä kansakoulujen käsityönopetusta varten.
WSOY 1912
Parviainen L., Uusia veistotyöpiirustuksia 2. WSOY 1958.
Oppaita muiden puulelujen valmistukseen:
Asunta Markku,…
Harittu oli 1400-luvulla kaksitaloinen kylä, joka kuului Kaarinan pitäjään. Varhaisimmat tiedot Haritun talosta ovat jo vuodelta 1378, jolloin Kaarinan lautamieheksi on kirjattu Haritun Simo.
Harittu liitettiin Turkuun vuoden 1939 alusta lukien, mutta varsinainen Haritun tila siirtyi Turun kaupungille vasta 1950-luvulla.
Haritun-alue käsitti Haritun tilan rakennukset ja sen tilukset. Kun Harittu liitettiin Turkuun, sai se omakotirakentamista varten laaditun asemakaavan 1940-luvun alkuvuosina. Haritun tilan peltoja viljeltiin kuitenkin aina 1970-luvulle asti.
Tarkempaa tietoa Haritun kaupunginosan historiasta löytää esimerkiksi Koivula-Haritun Omakotiyhdistyksen julkaisemasta kirjasesta Lähiö kotina, 2002.
Haritun varhaisvaiheista mainitaan…
