Henry on muunnos nimestä Henrik, joka on pohjoismainen muoto muinaissaksan nimestä Heimrich (haim = koti, talo + rich = mahtava --> kodin tai talon hallitsija, isäntä talossaan).
Lähteet: Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Riihonen: Mikä lapselle nimeksi, Vilkuna: Etunimet
Metro-tytöt-laulyhtyeen jäsenet olivat Hertta Väkeväinen, myöh. Louhivuori, Anna-Liisa Väkeväinen, myöh. Heinonen ja Tamara Hramova myöh. Dernjatin. Aivan alkuvaiheessa yhtyeessä esiintyi Väkeväisten sisarusten serkku Annikki, jonka mentyä naimisiin tilale tuli Tamara Hramova. (Peter von Bagh, Iskelmän kultainen kirja, Otava 1986)
Lisbethin oikea nimi on Elisabeth Mesterton ja hän asuu nykyisin Tanskassa Kööpenhaminan lähettyvillä. Hänen yhtyeensä kulki silloin nimellä Lisbeth ja Medium. Ennen Mediumia säestävänä yhtyeenä Lisbethillä on ollut mm. Power Clan. Tämä Lisbeth on levyttänyt 1969 Columbia-levymerkille singlen, jossa kappaleina Boom bang a bang ja Äitisi tietää sen. Tiedot on saatu suoraan Medium-yhtyeen säestäjältä
Oula nimi on saamenkielinen muunnos Olavista. Nimipäivää voi viettää
Olavin päivänä 29.7.
Lähteet: Lempiäinen,Pentti: Suuri etunimikirja WSOY, 1999
Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat. Mitä nimet kertovat.
4.uud.painos Kirjapaja, 1994
Svenska Litteratursällskapet (SLS) ylläpitää sivustoa suomenruotsalaisista paikannimistä ja niiden alkuperästä. Nykyisen Raaseporin alueella sijaitsevasta Trollshovdasta siellä todetaan, että nimen toinen osa viittaa todennäköisesti ruotsin sanan huvud, 'pää' merkityksessä 'ulkoneva kallionkieleke'. Näin ollen nimi voisi merkitä joko trullinkaltaista kalliota tai sellaista, jossa asuu trulli (sanan troll voi peikon lisäksi kääntää myös sanoilla noita tai hiisi).
Jonkinlainen hiisikallio siis ehkä vapaasti kääntäen on kyseessä, vaikkei ko. alueelta olekaan artikkelin mukaan merkintää kuvausta vastaavasta luonnonmuodostelmasta. Artikkelin alussa mainitaan, että alkuosa trolls- voisi periaatteessa viitata vanhaan,…
Pertti Anttosen ja Matti Kuusen Kalevala-lippaassa (SKS, 1999) on noin 30 sivun laajuinen osio Kalevala-nimistöstä (etu- ja sukunimistä paikannimiin ja yritysten nimiin). Löytyy useistakin pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Kasvi, joka usein esiintyy jouluun liittyvissä kuvissa mistelinä, ei tosiaan olekaan misteli. Epäilisinkin, että kyseessä on orjanlaakeri eli Ilex aquifolium (http://fi.wikipedia.org/wiki/Orjanlaakeri), joka sahalaitaisine lehtineen ja punaisine marjoineen muistuttaa perinteistä kuvaa mistelistä. Orjanlaakeri tunnetaan myös nimellä piikkipaatsama, ja se kuuluu eri luokkaan ja lahkoon kuin misteli.
Mistelien sukuun kuuluu useita satoja eri lajeja. Euroopassa esiintyvällä mistelillä eli Viscum albumilla (http://fi.wikipedia.org/wiki/Misteli) on tasareunaiset, soikeat lehdet ja valkoiset marjat. Sitä ja sen amerikkalaista sukulaista Phoradendron serotinumia käytetään perinteisesti joulukoristeena.
Orjankaali-nimistä kasvia ei sen sijaan…
Kyseessä lienee Lauri Pohjanpään runo Hautajaiset. Se löytyy ainakin teoksesta Eläinrunojen kirja. KY 1997.
Runo alkaa: "Oli kaste viel' yli kukkien, kun kuoli päiväperhonen, joka lensi tuokion vain... Niin niin.
Ja se aamulla haudattiin."
Sirkat soittavat surumarssia, muurahaiset kantavat arkkua, pappina toimii suruperhonen ja leppäkerttujen kuoro laulaa suruvirren.
Eläinrunojen kirja on tällä hetkellä paikalla ainakin Metsossa ja useammassakin Tampereen lähikirjastossa. Saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Ensimmäiset maininnat joulurauhan julistuksesta Turussa ovat vuodelta 1711 ja jo tuolloin käytäntö näyttää olleen täysin vakiintunut. Porilaisten marssi on soitettu joulurauhan julistuksessa ensimmäisen kerran vuonna 1896. Keskeinen syy sen lisäämiseen oli ilmeisesti toive itsenäisestä Suomesta.
Porilaisten marssin sopimattomuudesta joulurauhan julistustilaisuuteen on käyty aiemminkin keskustelua, jota löytyy internetistä haulla "joulurauhan julistus porilaisten marssi". Ilmeisesti yli satavuotista perinnettä ei kuitenkaan ole haluttu ryhtyä muuttamaan - marssiahan ei esitetä tilaisuudessa laulettuna.
Lähteet: Turun kaupungin joulurauha -sivu
http://www.joulukaupunki.fi/Public/Default.aspx?contentid=463235&nodeid…
Kirja Heikkilä -…
Kysymys liittynee yhdistystoimintaan.
Patentti -ja rekisterihallituksen laatimat yhdistyksen mallisäännöt (useita eri mallisääntöjä) ovat tuolla:
http://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/lomakkeet_mallisaannot.html
Mallisäännöissä mainitaan kunniajäsenistä esim. seuraavasti: "Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa."
Mallisäännöissä mainitaan myös jäsenmaksun maksamisesta mm. seuraavsti: "Varsinaisilta jäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää vuosikokous. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät…
Loru on ä-kirjaimen kohdalla Aale Tynnin toimittamassa ja Maija Karman kuvittamassa Satuaapisessa. WSOY:n kustantama Satuaapinen on ilmestynyt ensimmäisen kerran 1955. Siitä on useita painoksia, viimeisin vuodelta 1997 (16. p., ISBN 951-0-04159-9).
Loru kuuluu näin: Ärripurri itkun alkaa, äksyilee ja polkee jalkaa. Sen jälkeen seuraa lasten vuoropuhelu (tavuviivoitettuna niin kuin lorukin):
Lassi: Ärripurri on ihan kuin Liisa. Liisa on välistä yhtä äkäinen.
Liisa: Eipäs, eipäs, eipäs, eipäs, eipäs.
Anni: Hyi, Lassi, älä ärsytä Liisaa.
Pantsar-nimen arvellaan kehittyneen sukunimeksi esimerkiksi sotilaalle tai asesepälle annetusta lisänimestä. Esimerkiksi Käkisalmen linnassa on maininta knekt Peer Pantzarista vuodelta 1618. 1700-luvulla esiintyy Pantzar tai Pantsar sotilasnimenä esimerkiksi Pohjanmaan, Turun läänin ja Kymenkartanon läänin rykmenteissä.
Lisää tietoa löydät esimerkiksi Pirjo Mikkosen & Sirkka Paikkalan teoksesta Sukunimet (Otava, 2000).
Yliopiston almanakkatoimiston blogin mukaan nimipäiväkalenterissa ei ole yhdysnimiä tilanpuutteen takia. Koska yhdysnimen eri osilla, vaikka Anne-Marin Annella ja Marilla on jo nimipäivänsä, ei yhdysnimelle ole annettu omaa nimipäivää. Kukka-Maaria sen sijaan ei ole tavallinen yhdysnimi, joka olisi yhdistetty nimistä Kukka ja Maaria. Blogi kertoo taustoista näin:
"Kukka-Maarian nimipäivä on 2. heinäkuuta. Tämä päivä on kirkollisessa perinteessä Neitsyt Marian etsikkopäivä eli päivä, jolloin Maria vieraili odotusaikanaan sukulaisensa Elisabetin luona, josta tuli Johannes Kastajan äiti. Suomalaisessa kansanperinteessä tätä päivää on kutsuttu Heinä-Maariaksi, Heinä-Maijaksi tai Kukka-Maariaksi, ja tästä nimi Kukka-Maaria on…
Erilaiset tietosana- ja sivistyssanakirjat antavat yhdenmukaisesti sanalle seuraavan selityksen: Amerikkalaisen liikemiehen P. T. Barnumin sirkuksen suurin vetonaula oli v. 1882 kuollut jättimäinen norsu, jonka nimi oli Jumbo. Koska eläin oli kömpelö ja hidas, tuli tavaksi nimittää kilpailussa viimeiseksi jäänyttä samalla nimellä.
Toinen merkityshän sanalla on 'jättimäisen suuri', esim. jumbojetti. Norsun nimelle on esitetty useita selityksiä: vanha englantilainen slangisana jumbo 'kömpelö henkilö', englannin kielessä kutsuttiin erästä afrikkalaista jumaluutta nimellä Mumbo Jumbo, Kongossa oli erään käärmelajin nimenä nzombo tai swahilin kielen sana jumbe 'päällikkö'. LÄHTEET: ///Nationalencyklopedin 10, s. 251///, ///Kaarina Turtia:…
Helsingin Sanomien muistokirjoituksen (7.1.1991) mukaan Oskari Kiiras (syntynyt 14.1.1903 Helsingissä, kuollut 10.12.1990 Helsingissä) oli todella saanut 1950-luvulla kolmen kuukauden vankeustuomion jumalanpilkasta. Tuomion hän suoritti Naarajärven varavankilassa. Myöhemmin - 1980-luvulla - kansalaisaktivisti Kiiras ryhtyi monen muun toimen ohella säveltäjäksi. Fransiskus Assisilaisen 'Aurinkolaulun' sävellyksen hän lähetti paavi Johannes Paavali II:llekin. Paavin lähettämän kiitoskirjeen hän tulkitsi eräänlaiseksi lopulliseksi anteeksiannoksi yllä mainitusta rikoksesta. Muuten Kiiras työskenteli nuorena miehenä kotikaupunkinsa poliisilaitoksen toimistovirkailijana ja sotien jälkeen yksityisyrittäjänä. Politiikassa hän puuhasi perustamalla…
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä aineistotietokanta HelMetistä löytyy useampia suomenkielisiä huuliharpunsoiton oppaita. Niitä voi hakea tietokannasta http://www.helmet.fi käyttämällä hakutyyppiä sanahaku. Hakusanoiksi voi antaa huuliharppu soitonoppaat ja hakulaatikosta kieli voi valita kieleksi suomen. Näin löytyy kahdeksan viitettä, esim. Reinikainen, Kaarlo: Joka pojan huuliharppukoulu, McKelvy, David: Huuliharppuopas (kasetti tai cd) ja Therapy, Jim: Harp Clinic: Huuliharpun comppi- ja soolosoiton oppikirja. Kutakin alleviivattua viitettä klikkaamalla saa näkyviin tarkemmat tiedot kustakin, myös saatavuustiedot, eli onko kyseinen teos lainassa vai hyllyssä jossakin kirjastossa.
Nimi Albin tulee latinan sanasta albus, 'valkoinen, kirkas'. Almanakassa Albin on 1.3. muistona Angersin (Länsi-Ranska) piispasta Albinuksesta. Albinus-muodossa nimi ilmestyi suomalaiseen kalenteriin ensi kerran vuonna 1488.
Otteljaana (myös muodossa Ottiliana, Otteliana, Ottilia) on Oton sisarnimi. Otto-nimen merkitys on 'tilallinen, varakas'. Lähtökohdaltaan Otteljaana kuuluu laajaan saksalaiseen ja ranskalaiseen nimiryhmään, joka on kehittynyt vanhoista Od-, ja Ot-alkuisista nimistä. Katolilaisessa perinteessä on lukuisia tähän nimiryhmään kuuluvia pyhimyksiä, mm. Pyhä Oda, Autuas Oda eli Odette ja Elsassin suojelupyhimys Odilia eli Ottilia.
Lisää tietoa suomalaisista etunimistä löytyy tässäkin vastauksessa lähteinä käytetyistä…
Sivulla http://www.chinese-tools.com/ on kohta "Search the dictionary", johon voit syöttää etsityt sanat englannin kielellä. Suomen kielellä haku ei toimi. Usko on englanniksi faith, toivo on hope ja rakkaus love. Samasta tietokannasta löytyy runsaasti muitakin kiinankielisiä merkkejä. Oman kirjaston kirjastonhoitaja löytää varmasti lainattavaakin aineistoa kiinan kielen merkeistä.
Kotkan Maretariumin asiantuntija vastaa näin:
"Leveää heisimatoa lukuunottamatta kalojen loiset Suomessa ovat täysin
vaarattomia ihmiselle.
Kaupattavissa kaloissa ei saa olla loisia eikä loisten aiheuttamia
muutoksia.
Leveää heisimatoa esiintyy pääasiassa vain hauessa, mateessa, ahvenessa ja kiiskessä ja niiden mädissä. Lapamadon toukilla ei ole ympärillään rakkulaa. Ne ovat ½- 2 cm:n mittaisia ja ne kuolevat keittämällä tai paistamalla ja jo yhden vuorokauden pakastus (-18 asteessa) tappaa leveän heisimadon.
Kalojen lihaksissa rakkuloita voi olla mm. siian rakkoloision aiheuttamana (siika ja muikku) ja haukimatojen ( kaksi eri matolajia) aiheuttamana (hauki, made, ahven, kuore, siika, muikku ym.)."
Lisäksi mm. kuvia kalojen loisista…
Messun ordinarium-osilla tarkoitetaan niitä ehtoollisjumalanpalveluksen osia, jotka toistuvat muuttumattomina kirkkovuoden eri sunnuntaina ja pyhäpäivinä.
Vaihtuvista osista käytetään yhteisnimitystä proprium-osat (tai proprium de tempore -osat).
Ordinarium-osat perustuvat raamatullisiin esikuviin, mutta suoria sitaatteja ne kuitenkaan eivät ole.
KYRIE ELEISON 'Herra armahda' on kreikkaa ja jo sillä perusteella voi sanoa, että se on erittäin vanhaa perua. Kreikan kieli nimittäin oli kristittyjen jumalanpalveluskielenä jo ennen latinaa, millä muut ordinarium-osat ovat.
'Herra armahda' -huudahdus esiintyy Raamatussa jo Vanhassa testamentissa, esim. Psalmi 6:3, Psalmi 9:14, Uudessa testamentissa Markus 10:47. Kristillinen lisäys Kyrie-…
