Maapallon kokonaismassan muutokset eivät riipu eliökunnan määrällisistä muutoksista. Kaikki elollinen rakentuu massassa jo mukana olevista aineksista eli yksilön lihominen "laihduttaa" vastaavasti ympäristöä.
Maapallon kokonaismassa voi kyllä kasvaa, mutta kasvun lähteenä on avaruudesta maan pinnalle jaksavat pienet ja joskus harvoin isommatkin kappaleet. Toisaalta maa menettää koko ajan massaansa avaruuteen vuotavana säteilynä. En tähän hätään löytänyt varmaa tietoa siitä, kumpi virta on suurenmpi, mutta veikkaisin, että tänne tulee hiukan enemmän materiaa kuin sitä virtaa ulos.
Millään näistä ilmiöistä ei kuitenkaan ole suurta merkitystä, koska maapallon oma massa on niin valtava (noin 5,973 x 10 potenssiin 24 kiloa). Vaikka ihmisiä on…
Lauri Simonsuuri kertoo artikkelissaan "Silmänkääntäjiä" Kuikka-Koposesta,porvarilliselta nimeltään Abel Koponen, että hän tarinoiden
mukaan on ollut Suomen kuuluisin silmänkääntäjä ja tunnettu kansanparantaja.
Hän syntyi vuonna 1833 Leppävirroilla - eräiden tietojen mukaan Heinävedellä -
ja kuoli Jäppilässä (tai Säämingissä) vuonna 1890. Tieto on Suomen sanasta. Kansalliskirjallisuutemme valiolukemiston 19. osasta sivulta 538. Tämä Lauri Simonsuuren artikkeli on alunperin ollut Helsingin Sanomissa 12.2.1956. Aini Rössi puolestaa kertoo kirjassaan "Kuikka Koponen. Konstikas kujeilija"(1979) Kuikka-Koposen syntyneen 1.12.1833 Lepävirran pitäjän Varistaipaleen kylässä.
Kumpi tieto on oikeampi? Kansatieteilijä Lauri Simonsuuren kirjoitus on…
Syke-draamasarjaa kuvataan Helsingin Roihupellossa sijaitsevalla studiolla, joka on lavastettu pieneksi sairaalaosastoksi. Studiosta löytyy jopa leikkaussali.
Syke-sarjan kulisseissa | Tehy-lehti (tehylehti.fi)
Varpu Vilkuna on syntynyt 18.10.1951. Hän on koulutukseltaan nuoriso-ohjaaja ja tiedottaja. Hän on maatalon emäntä Nivalassa ja toimii myös paikallislehden toimittajana.
Varpu Vilkuna on julkaissut nuortenkirjat Rulla 1991, Tuhkasiivet 1993,Tumma nauha 1996, Kaislatien kaveri 1997 ja Marmoritaivas 1998 sekä runokokoelman Nimetyt kivet 1994.
Lisää Varpu Vilkunan kirjailijantyöstä voit lukea esimerkiksi kirjoista Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 ja 3. Kirjojen saatavuustiedot Helsingin kaupunginkirjastossa löydät Helmet-aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
löydät lisätietoa Varpu Vilkunan kirjoista. Kirjoita hakuruutuun sanat…
Rovaniemen kunnan internetsivuilta löytyi seuraava tieto:
"Pinta-alaltaan Rovaniemi on Euroopan suurin kaupunki; sen kokonaispinta-ala on 8 016 km2, josta maapinta-alaa on 7 601 km2 ja vettä 415 km2."
http://www.rovaniemi.fi/?deptid=14962
Wikipedian tietojen mukaan Rovaniemen kokonaispinta-ala on
8 016,42 km², josta maan osuus on 7 600,73 km² ja veden
415,69 km².
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rovaniemi
Meillä on kerätty eri aiheista yllätyskasseja asiakkaille, ja yksi kassi on nimeltään Murhia ilman verta. Näistä kirjoista löytyy varmaan sinullekin uutta luettavaa. Osa joidenkin listassa mainittujen kirjailijoiden teoksista saattaa olla sellaisia, että niissä selvitetään jotain muuta rikosta kuin murhaa.
Vera Valan kirjat
Lindgren, Minna: Kuolema Ehtoolehdossa
Tuula T. Matintuvan kirjat, ainakin Kuolema kulkee kesässä, Pelko on armoton ja Piippo-kirjat
Maria Langin teokset (jotkut kutsuvat häntä Ruotsin Agatha Christieksi)
Pirkko Arhipan teokset, ainakin Kuoleman koordinaatit, Buumimurhat ja Kuolema käy kirjastossa
Forsman, Tiina: Annikki Nissinen selvittää murhan
Arvidsson, Tomas: Varas varkaalta, Tohtorin viimeinen rikos, Herrojen…
Soutaa kaikki saa -suomennoksen on tehnyt Samppa Asunta. Suomalaisin sanoin laulu löytyy ainakin kirjoista Musiikin mestarit. 5-6 (Mika Mali, Tuuli Puhakka, Tarja Rantaruikka, Kari Sainomaa) ja Musica. 3-4 (Juha Tynninen, Jari Sikander). Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Muita julkaistuja käännöksiä ei löytynyt. Vauva.fi-keskustelupalstalla muistellaan kyllä muitakin suomennoksia:
http://www.vauva.fi/keskustelu/54161/ketju/row_row_row_your_boat__miten…
Lin Hallbergin Sinttu-kirjoja on ilmestynyt suomeksi viisi, kuudes on tulossa maaliskuussa 2011. Kotimaassaan Ruotsissa sarjassa on julkaistu kahdeksan kirjaa, yhdeksäs on tulossa ensi vuonna.
1. Maailman ihanin Sinttu (Alla älskar Sigge)
2. Torstaina nähdään, Sinttu (Torsdagar med Sigge)
3. Hieno hyppy, Sinttu (Kom igen, Sigge)
4. Aprillia, Sinttu (April, april, Sigge)
5. Kiva leiri, Sinttu (Ridläger med Sigge)
6. Sinttu on paras! [maaliskuussa 2011] (Simma lugnt, Sigge)
7. (Äventyr med Sigge)
8. (Det spökar, Sigge)
9. (Hoppa högt, Sigge) [keväällä 2011]
Sintusta (Sigge) kerrotaan myös kirjassa Sam och Sigge, jota ei ainakaan vielä ole suomennettu. Se on kertomus siitä, kuinka shetlanninponit tulivat ratsastuksenopettaja Inkalle…
Kiukaan sähkönkulutukseen vaikuttavat useat tekijät mm. saunan koko, eristys, pintamateriaalit sekä ilmanvaihto. Sähkönkulutuksesta yli puolet kuluu esilämmitykseen ja loput lämmön ylläpitämiseen saunomisen aikana. Suositeltava saunomislämpötila on 70-80 astetta. 100 asteen lämpötilassa sähkönkulutus lisääntyy 20-30 prosenttia.
Sähkölaitteen kulutuksen voi laskea kertomalla laitteen tehon käyttöajalla.
1 kW x 1 h = 1 kWh
teho käyttöaika kulutus
Laitteen käyttökustannus saadaan selville kertomalla sähkönkulutus kilowattitunnin hinnalla eli
1 kWh x 7,5 snt/kWh = 7,5 snt
kulutus sähkön hinta käyttökustannus
Eli 6kWh kiukaan lämmitys lasketaan kertomalla 6 x 2= 12 ja kertomalla 12 x…
Äidinkielenään englantia puhuvia on maailmassa noin 350 -375 miljoonaa. Vieraana kielenä englantia puhuvia on vielä enemmän, noin 750 miljoonaa - miljardi, laskutavasta riippuen.
Englanti on ainoa virallinen kieli tai puhutuin kieli seuraavissa valtioissa: Iso-Britannia, Irlanti, Yhdysvallat, Australia, Uusi-Seelanti, Bahama ja Jamaika.
Englantia käytetään joissakin maissa myös yhtenä virallisista kielistä, kuten esimerkiksi Etelä-Afrikassa, Filippiineillä, Intiassa, Maltalla ja Nigeriassa.
Tilastotietoa eri alueista ja maista, joissa englanti on virallinen kieli, samoin kuin luettelo eri murteista löytyvät osoitteesta:
http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=eng
Myös sekä suomen- että englanninkielisestä Wikipediasta löytyy…
Maailmassa on (useimpien listausten mukaan)194 itsenäistä valtiota. Tämä lukumäärä ja maiden listaus ei kuitenkaan ole täysin yksikäsitteinen. Maailmassa kun on myös ns. ”de facto-itsenäisiä” alueita, eli alueita jotka käytännössä ovat itsenäisiä, mutta muut valtiot eivät ole niitä tunnustaneet. Lisäksi on maita, jotka monet muut valtiot ovat tunnustaneet, mutta jotka käytännössä eivät kuitenkaan ole itsenäisiä. Täytyy myös muistaa, että listaan tulee jatkuvasti uusia valtioita. Seuraavana taitaa Euroopassa havitella itsenäisyyttä Kosovo.
Luetteloita itsenäisistä valtioista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista
http://www.kolumbus.fi/esko.riste/maatot.htm
Maailmassa on hieman enemmän miehiä kuin naisia. Miehiä noin. 50,5 % ja naisia 49,5%
Löysin maailman parikin väestöä livenä laskevan sivuston. https://countrymeters.info/en/World ja https://www.worldometers.info/fi/
Sen mukaan miehiä on 4 023 028 333 ja naisia 3 950 387 501, mutta luvut muuttuvat jatkuvasti.
Kirjallisuuden sanakirja määrittelee novellin seuraavin sanoin: "Lyhyehkö suorasanainen fiktiivinen kertomus, jossa yleensä kuvataan kiinteässä muodossa keskitettyä tapahtumaa, erityistä mielentilaa tai yksilöllistä kehitystä." Tarkkaa pituutta novellille ei voi antaa; klassisen määritelmän mukaan novelli on riittävän lyhyt luettavaksi yhdellä kertaa. Voidaan sanoa, että novellissa on 1 000-20 000 sanaa. Novellien rakenne, tyyli ja teema vaihtelevat. Perinteisesti novellit jaetaan boccacciolaiseen suljettuun ja tsehovilaiseen avoimeen novelliin. Edellinen rakentuu selvään loppuratkaisuun päättyvään tapahtumakulkuun, jälkimmäinen lataa tunnelmaa ja henkilökuvauksen psykologista jännitettä.
Lisää tietoa kirjoittamisesta löytyy kirjastot.fi…
Agricolan käyttämien eri sanojen määräksi on arvioitu lähes 8 500 ja noin 60% tästä elää edelleen nykysuomessa. Pääosa on kielen keskeistä, suurtaajuista sanastoa. Sellaisia sanoja, joita nykykieli ei enää käytä, esiintyy Agricolan kielessä harvoin. Koska Agricolan tekstit ovat lähes kokonaan uskonnollisia, olisi nykykielen ja Agricolan kielen yhteisten sanojen prosenttiosuus vielä suurempi, jos verrattaisiin toisiinsa Agricolan kieltä ja jotain nykyistä uskonnollista tekstiä.
Agricolan suomenkieliset tekstit ovat miltei kokonaan käännöksiä ruotsista, latinasta tai saksasta, mikä näkyy hänen sanastossaan. Käännöslainoja on runsaasti ja jonkin verran myös suoria lainoja. Osaa Agricolan sanoista käytetään nykysuomessa toisessa merkityksessä…
Eveliina eri muotoineen on yleensä katsottu Eeva-nimen johdannaiseksi. Siksi myös Suomen nimipäiväkalenterissa Eevalla ja Eveliinalla on yhteinen nimipäivä. Muissa kielissä tunnettuja saman nimen rinnakkaismuotoja ovat olleet mm. Eveline ja Evelyn. On myös esitetty ajatus, että nimi Evelina olisi kehittynyt kelttiläisestä nimestä Aibhlin, joka tarkoittaa ystävällistä ja herttaista. Tai muunnos muinaisgermaanisesta Aveline-nimestä, joka on ollut hellittelymuoto Avi-nimestä ja tarkoittanut pähkinäpuuta.
Lähteet:
Kustaa Vilkuna : Etunimet
Pentti Lempiäinen : Suuri nimipäiväkirja
Vaikuttaa vahvasti siltä, etteivät edes etymologiaan paneutuneet tutkijat tai harrastajat osaa selittää termin taustaa. Dösä (tai dösa, kuten jotkut sen haluavat kirjoittaa) voi olla omaperäinen väännös sanasta "bussi" tai "busa", mutta sellaistakin on arveltu, että termin takana olisi ruotsin kielen sana "dosa", rasia. Tässä teoriassa oletetaan, että bussi olisi yleisesti koettu "purkkimaisena", ahtaana kulkuvälineenä.
Itsekin termiä "dösä" käyttäneenä en muista koskaan miettineeni sanan etymologiaa tai kuulleeni sen selityksiä. Oma veikkaukseni on, että se on kekseliäs väännös "busasta".
Heikki Poroila
HelMet-kirjasto
Jenni on suomalainen muoto englannin Jenny-nimestä, joka puolestaan on Johannan muunnosten hellittelymuoto (alkup. Joanna, Jane). Johanna taas tulee hepreasta ja tarkoittaa ”Jumala on armollinen”. Kantakaimaksi mainitaan ruotsalainen laulajatar Jenny Lind. Hänet oli kastettu Johannaksi, mutta Amerikan matkallaan hän otti puhuttelunimekseen Jennyn.
Mm. seuraavista kirjoista löytyy nimien etymologiaa: Kustaa Vilkuna, Suuri nimipäiväkalenteri (1968), Kustaa Vilkuna, Etunimet (1990), Pertti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (1999).
Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx voit myös tutkia mitä Jenni-nimestä on kerrottu.
Jos "väärään kurkkuun" pääsee esim. ruoan muruja, henkitorven limakalvo ärtyy ja aiheuttaa voimakkaan reaktion, jolla elimistö pyrkii pääsemään eroon muruista. Jos ruoanpala kuitenkin pääsee keuhkoihin asti, voi seurauksena olla keuhkokuume.
Me kirjastolaiset emme ole lääketieteen asiantuntijoita, mutta lähteiden mukaan vaikuttaisi siltä, että keuhkoissa ei voi olla mitään ylimääräistä ilman että siitä aiheutuisi ongelmia.
Lisää tietoa esim. näistä lähteistä:
http://tieku.fi/ihminen/elimisto/henkeen-vetaminen-kaynnistaa-turvatoim…
http://www.terve.fi/kysy-asiantuntijalta/tukehtuminen
http://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_teos=ltt&p_artikkeli=…
