Vuosina 1945-1950 syntyneistä oli elossa 471 861 henkeä 31.12.2010. Vuonna 2009 vastaava luku oli 476 029, joista eläkeläisiä oli 229 715 (48 prosenttia). Lähteinä ovat StatFin http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/databasetree_fi.asp, työssäkäyntitilasto ja väestörakenne (1-vuotistaulut, 60-65 -vuotiaat), Tilastokeskus.
Rokon basiliski on tekoälyyn liittyvä ajatuskoe. Sen mukaan yli-inhimillinen tekoäly tulee tulevaisuudessa rankaisemaan niitä, jotka eivät ole edistäneet sen syntymistä.
Jalo on 1860-luvulla käyttöön tullut nimi, joka tuli almanakkaan vuonna 1908. Alkavalla suomalaisuuskaudella annettiin mielellään jotakin hyvää luonteenominaisuutta kuvaavia nimiä. - Ensimmäiset kirkonkirjoihin merkityt Jalot olivat Jalo Aatos Viini Vilhelm Schildt (s.1864) ja Jalo Villiam Järnefelt (s.1865). - Jalon tuttavallisia puhuttelunimiä ovat Jallu tai Jali.
Kai Osaran Vaneriveneitä rakentamaan lienee ainoita pelkästään vaneriveneen rakentamista käsitteleviä kirjoja, mutta lisäksi aiheesta löytyy useita lehtiartikkeleita esim. seuraavista lehdistä:
"Yhden levyn jolla"/Kippari 1994:7, ss. 47 - 50
"Onni on omatekoinen vene : vanerivene uusin menetelmin"/Kippari 1999:9, ss. 42 - 46
"Ajatuksesta vesille muutamassa vuodessa : vaneriveneen valmistusta edistyneille vasta-alkajille"/Kippari 2000:1, ss. 30 - 32
"Vanerivene ompelemalla"/Tekniikan maailma 1992:8, ss. 36 - 43
"Vanerivene parhaimmillaan"/Vene 1982:1, ss. 56 - 58
"Kokemuksia PikaPika vaneriveneen teosta"/Vene 1997:9, ss. 94 - 95
Veneenrakennus kuuluu hyllyluokkaan 62.544, mistä löydät lisää kirjoja puuveneiden rakentamisesta. Internetistä…
Ko. novelli löytyy Image-lehdestä vuodelta 1994 numerosta 5.
Meillä ei ole tätä lehden numeroa, mutta Helsingin kaupunginkirjasto voi lähettää kaukopalvelukopiot novellista.
Haluatko kopiot Porvoon kaupunginkirjaston kautta?
Vaihtoehtoja on kaksi: Schubertin laulu alkaa sanoin "Uinu, uinu, pieni kultahapsi" ja se löytyy ainakin Suuresta toivelaulukirjasta numero 1 sivulta 135. Armas Järnefeltin Kehtolaulu alkaa sanoin "Uinu, uinu lapsi armain" ja sävelmä löytyy Suuresta toivelaulukirjasta numero 2 sivulta 20.
Bert-kirjoja on toistaiseksi suomennettu 17 kpl. Ne ovat: Bertin päiväkirja, Bertin salaiset muistiinpanot, Bertin uudet aivoitukset, Bertin hervottomat haaveilut, Bertin urotyöt, Bertin tunnustukset, Bert ja bikinimimmit, Bertin lemmenhuolet, Bertin pähkäilyt, Bert, villi ja vapaa, Bert ja innokkaat ihailijat, Bert Babyface, Bert, maailmanvalloittaja, Bert ja kovanaamat (tapahtuu osan 1 jälkeen), Bert ja kylmät kundit (tapahtuu osan 14 jälkeen), Bert ja basillit, Bert ja kylmä sota. Näitä kaikkia voi lainata kirjastosta.
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen (15.5.2008) mukaan kirjastoaineiston yleinen laina-aika on neljä viikkoa eli 28 vuorokautta, mikä koskee mm. suurinta osaa kirjastojen kirjoista.
Poikkeuksia yleisestä laina-ajasta:
Bestseller-aineiston, DVD-levyjen ja videokasettien laina-aika on seitsemän vuorokautta, samoin kysytyimpien musiikki cd-levyjen laina-aika voi olla seitsemän vuorokautta. Bestseller-aineestoon valitaan lähinnä kysytyimmistä ja varatuimmista uutuuksista joitakin kappaleita pikalainoiksi joissakin kirjastoissa.
Pääkaupunkiseudun ulkopuolelta kaukolainatulla aineistolla on lähettäjäkirjaston päättämä laina-aika.
Lainan voi uusia kolme kertaa, jos aineistosta ei ole varauksia. Omien lainojen uusiminen onnistuu paitsi…
Ammattinimikkeinä eroa on koulutustasossa. Kirjastovirkailijan tehtäviin edellytetään on toisen asteen ammattitutkinto, kirjastonhoitajan korkeakoulututkinto.
Kirjastonhoitajalla on mahdollisuus hakeutua esimiestehtäviin erilaisissa kirjasto- ja arkistoalan työpaikoissa.
Käytännössä kirjastoalan ammattilaiset tekevät usein hyvin samantapaisia töitä.
Wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Tinja on tieto, että Tinja on naisen nimi, joka tarkoittaa marttyyriä. Nimi tulee nimestä Fotinista (Foteine). Tinja on lempinimi venäläiselle nimelle Tatjana ja on muokkautunut siitä varsinaiseksi etunimeksi. Tinjan nimipäivää vietetään (ortodoksisen kalenterin mukaan) 20. maaliskuuta. Nimi on yleistynyt huimasti. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/ selviää, että Tinja-nimisiä on Suomessa yht. 657.
Maata lähinnä olevat planeetat ns. sisäplaneetat ovat Venus, Mars, Merkurius (tässä järjestyksessä ).
Loput ulkoplaneetat (Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus ja Pluto) ovat jo huomattavan paljon kauempana.
Hyvä tähtitieteen suomalainen nettisivu on Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry:n sivu http://www.ursa.fi
Hei,
Vanhan rahan arvon määrittäminen sitä näkemättä on aina vaikeaa ja vähän riskialtistakin. Esimerkiksi setelin kohdalla rahan kunnon ja yleisyyden lisäksi sen arvoon saattavat joissain tapauksissa vaikuttaa esimerkiksi setelissä olevat nimikirjoitusyhdistelmät, vesileiman asento, mahdolliset painovirheet… jne.
Tavanomainen 100 markan seteli vuodelta 1957 on huippukuntoisena (=uuden veroisena) noin 15-20 euron arvoinen, kuluneena kappaleena muutaman euron. Jos kyseessä on ns. tähtiseteli, jossa numeron yhteydessä on tähtimerkki, on rahan arvo huippukuntoisena noin 100 euroa.
Tähtisetelit olivat seteleitä, joita käytettiin korvaamaan setelipainatuksessa syntyneet vialliset setelit. Setelinipussahan setelit ovat numerojärjestyksessä. Kun…
Ensimmäinen runo on nimeltään Aamulla. Sen on kirjoittanut Helen C. Crew ja mukaillen suomentanut Kirsi Kunnas. Runo löytyy ainakin 1960-luvun aapisesta: Lukutunnin kirja. 1, Opin lukemaan : lasten aapinen / Paavo Kuosmanen, Liisa Merenkylä & Pentti Merenkylä (Valistus, 1962).
Toinen ja kolmas katkelma ovat samasta runosta nimeltään Valkeat pilkut. Runo on Juvosen kokoelmasta Kääpiöpuu (WSOY 1949), ja se löytyy myös runoilijan Kootuista runoista. Runo alkaa näin: ”Lauloi haavan lehti, lauloi minkä ehti, laulussansa värisi kuin sydän ihmisen.” Toinen katkelma on runon viimeinen säkeistö (”On onnellista tietää…”). Välissä on vielä viisi muuta säkeistöä.
Neljäs runo on Immi Hellénin Ystävykset. Runo on ilmestynyt mm. Hellénin kokoelmissa…
"Duuni" on stadin eli Helsingin slangin sanastoa. Sen todennäköinen esikuva on ruotsin slangisana "don" (työ), "dona" (tehdä työtä, puuhailla). "Dona" tunnetaan myös suomenruotsalaisten puhekielessä. Wikipedian artikkeli pitää sanaa ruotsalaisperäisenä tarkemmin erittelemättä: " Ruotsin kielestä slangiin saatuja lainasanoja ovat esimerkiksi broidi, duuni, hanskat ja stadi."
Toisen löytämäni teorian mukaan sanan taustalla olisi englannin "to do" (tehdä) tai "doing" (tekeminen). Itse kyllä pidän ruotsia todennäköisempänä, koska standin slangi on pääosin ruotsalaisista ja venäläisistä sanoista ammentanut. Englanninkieliset lainasanat ovat yleensä uudempia.
Heikki Poroila
Brittien saarilla illallinen syödään kello 18.30 ja 20.00 välillä. Tämän jälkeen saatetaan syödä pientä makeaa ja rupatella päivän tapahtumista. Suklaan nimi viittaa tähän mukavaan yhteiseen hetkeen.
After eight -suklaan mainonnassa on korostettu ylellisyyttä ja luksusta. Suklaa on haluttu nähdä osana illallisjuhlien valikoimaa. Ilmeisesti vielä 60-luvulla After eight -suklaa oli sen verran kallista, että se oli lähinnä ylempien luokkien suosiossa.
Vanhoja lehtimainoksia löytyy täältä: http://www.york.ac.uk/inst/bihr/guideleaflets/womens/women_doc6_rowntre…
http://www.aftereight.co.uk/history/
Pierun etenemisnopeus vaihtelee jonkin verran tietolähteestä riippuen. NBC:n artikkelin mukaan pieru etenee 10 jalkaa (n. 3,05 metriä) sekunnissa. Education Database Online -sivuston jutussa puolestaan kerrotaan, että pieru voi kulkea jopa 7 mailia (n. 11,3 kilometriä) tunnissa. Lisäksi ranskankielisen Dinosoria.com -sivuston mukaan vuonna 1975 Yhdysvalloissa 125 vapaaehtoisella tehty tutkimus osoittaa, että pieru kulkee keskimäärin 0,1 - 1,1 metriä sekunnissa eli 0,36 - 3,96 kilometriä tunnissa. Koeolosuhteista ei näillä sivustoilla kerrota.
Lähteet:
http://www.nbcnews.com/health/passing-time-passing-gas-plus-fun-fart-fa…
http://www.onlineeducation.net/farts
http://www.dinosoria.com/pet.html
Tuo ISBN numero näyttäisi olevan Mauri Kunnaksen Koiramäen talvi -teos, jonka ensimmäinen painos on painettu vuonna 1988. Siitä on otettu lukuisa määrä uudempia painoksia (9. painos vuonna 2007), jotka tavataan merkitä teoksen tietoihin.
Ellei kirjan painotietoihin ole merkitty, monesko painos on kyseessä, on yleensä kyse ensimmäisestä painoksesta. Kirjastojen aineistotietokantoihin merkitään teoksiin merkityt painosmerkinnät.
Ns. länsimaisen kulttuurin piirissä esiintyvät termit lienevät kaikki historiallisesti syntyneitä eli niihin ovat vaikuttaneet eri aikoina vallinneet käsitykset homoseksuaalisuuden syistä ja tuomittavuudesta. Osa nimityksistä on selkeästi tarkoitettu pilkallisiksi ("miehimys", "sodomiitti", "telaketjulesbo"), osa taas on homoseksuaalisten alakulttuurien itsensä kehittämiä termejä, joiden avulla omaa identiteettiä on pyritty ilmaisemaan ja ehkä rajaamaankin ("queer", "gay", "butch"). Suhtautuminen miesten ja naisten homoseksuaalisuuteen on historian eri vaiheissa ollut erilaista ja esimerkiksi Suomessa sanalla "homo" on tarkoittanut pääsääntöisesti aina miespuolista homoseksuaalia ihmistä. Naisten homoseksuaalisuutta on siedetty paljon…
