Kyseessä on varmaankin Barbara Helsingiuksen kappale "Kuparipannu". Sen on sovittanut Nacke Johansson ja suomeksi sanoittanut Saukki.
Kappale löytyy seuraavilta lp-kokoelmalevyiltä: Barbara Helsigiuksen esittämänä levyltä "Onnenetsijä" sekä Pirkan Neitojen esittämänä levyiltä "Folkkis" ja "Laulelmia". Kaksi jälkimmäistä löytyy Tikkurilan kirjaston musiikkivarastosta, mutta valitettavasti Barbara Helsingiuksen levytystä ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Tätä on kysytty meiltä aiemminkin, joten laitan tähän alkuun vastauksen, joka on kirjoitettu vuoden 2011 maaliskuussa:
"Tuija Lehtinen on kirjoittanut valtavan paljon kirjoja niin nuorille kuin aikuisillekin. Lehtisen kirjoja on hankala verrata toisiinsa siltä kannalta, mikä kirja olisi toista merkittävämpi.
Lista Tuija Lehtisen kirjoista löytyy esim. Otavan nettisivuilta osoitteesta
http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/j-l/lehtinen_tuija/fi_FI/teo…
Yhtenä merkittävyyden kriteerinä voisi pitää esim. sitä, onko kirjaa käännetty muille kielille. Lehtisen kirjoista on tehty käännökset näistä:
- Siivet varpaiden välissä (käännetty tanskaksi, ruotsiksi ja viroksi)
- Roskisprinssi (käännetty ruotsiksi)
- Tanja Tavis, Jäkälärinteen 9 D (…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet antaa Valkonen -nimestä seuraavanlaista tietoa: nimi pohjautunee ihon tai tukan väriä ilmaisseeseen lisänimeen samoin kuin esimerkiksi nimi Valkeapää, joka on kehittynyt sukunimeksi valkotukkaiselle tai poikkeuksellisen vaaleaihoiselle annetusta alkuaan henkilökohtaisesta lisänimestä.
1500-luvun puolivälissä Valkosia on esiintynyt Etelä-Karjalassa ja Savossa. Haukivuoren kirkonkylän vanhimpia taloja on Valkosten vuodesta 1541 vuoteen 1721 isännöimä talo. Sieltä Valkosia siirtyi Hankasalmen Sauvamäkeen. Hämeessäkin Valkonen mainitaan veroluettelossa 1500-luvulla.
1600-luvun lähteissä Valkosia tavataan Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Sotkamossa.
Pentti Lempiäisen Suuren nimipäiväkirjan mukaan Melisa (Melissa, Melita, Melitta) pohjautuu kreikan kielen hunajaa tarkoittavaan sanaan méli. Melissa on myös feminiinimuoto kreikan sanasta mélissos, mehiläinen.
Jo Kreetan muinaisella kuninkaalla Melissoksella kerrotaan olleen Melissa-niminen tytär.
Kalenteriin Melissa -nimi tuli Melitta -nimisen marttyyrin mukaan, joka legendan mukaan surmattiin Traakiassa (nyk. Bulgaria) 100-luvun puolivälissä. Muistopäivä on 15.9.
Sanonta on käännös englannin kielen ilmaisusta "Ladies and gentlemen". Sanalle "lady" ei ole suomessa suoraa vastinetta, joka ilmaisisi saman asian kuin "gentleman", herrasmies. Sanaa "herrasrouva" ei meillä ole. Jos tervehdys haluttaisiin esittää mahdollisimman neutraalisti, käytettäisiin ehkä sanoja "hyvät naiset ja miehet". Nykyään tunnustetaan, etteivät kaikki ole naisia tai miehiä, joten ainoa täysin korrekti ja neutraali ilmaisu olisi "hyvät ihmiset", jota harvemmin kuitenkaan käytetään rituaalisissa tervehdyksissä käytetään. Sen sijaan kiertoilmaisuja "hyvät läsnäolijat" tai "arvoisat vieraat" käytetään yleisesti.
Heikki Poroila
Ensimmäinen runo on nimeltään Aamulla. Sen on kirjoittanut Helen C. Crew ja mukaillen suomentanut Kirsi Kunnas. Runo löytyy ainakin 1960-luvun aapisesta: Lukutunnin kirja. 1, Opin lukemaan : lasten aapinen / Paavo Kuosmanen, Liisa Merenkylä & Pentti Merenkylä (Valistus, 1962).
Toinen ja kolmas katkelma ovat samasta runosta nimeltään Valkeat pilkut. Runo on Juvosen kokoelmasta Kääpiöpuu (WSOY 1949), ja se löytyy myös runoilijan Kootuista runoista. Runo alkaa näin: ”Lauloi haavan lehti, lauloi minkä ehti, laulussansa värisi kuin sydän ihmisen.” Toinen katkelma on runon viimeinen säkeistö (”On onnellista tietää…”). Välissä on vielä viisi muuta säkeistöä.
Neljäs runo on Immi Hellénin Ystävykset. Runo on ilmestynyt mm. Hellénin kokoelmissa…
Suomen kansallisbiografian verkkojulkaisun Adof Ivar Arwidssonista kertovassa artikkelissa kerrotaan, että tämä lause on "epähistoriallinen ja perustuu J. V. Snellmanin 1861 esittämään kärjistykseen Arwidssonin poliittisen ajattelun ytimestä." Artikkelin mukaan lause kuuluu näin: "ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme halua tulla, olkaamme siis suomalaisia".
Kansallisbiografian artikkelit ovat vapaasti luettavissa yli 120:ssä julkisessa kirjastossa, muun muassa yli sadan kunnan ja kaupungin kirjastoissa sekä yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kirjastoissa.[Osa artikkeleista on kokonaan vapaasti luettavissa, mm. tämä artikkeli Arwidssonista:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/…
Ensio Tiiran teos Epätoivon lautta, eli, Kuinka pakenin muukalaislegioonasta on julkaistu vain kirjana (ensimmäinen painos 1954, toinen 2006). Äänikirjana (CD- tai kasetti-) teosta ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu.
Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica https://finna.fi
Varpu Vilkuna on syntynyt 18.10.1951. Hän on koulutukseltaan nuoriso-ohjaaja ja tiedottaja. Hän on maatalon emäntä Nivalassa ja toimii myös paikallislehden toimittajana.
Varpu Vilkuna on julkaissut nuortenkirjat Rulla 1991, Tuhkasiivet 1993,Tumma nauha 1996, Kaislatien kaveri 1997 ja Marmoritaivas 1998 sekä runokokoelman Nimetyt kivet 1994.
Lisää Varpu Vilkunan kirjailijantyöstä voit lukea esimerkiksi kirjoista Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 ja 3. Kirjojen saatavuustiedot Helsingin kaupunginkirjastossa löydät Helmet-aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
löydät lisätietoa Varpu Vilkunan kirjoista. Kirjoita hakuruutuun sanat…
Rovaniemen kunnan internetsivuilta löytyi seuraava tieto:
"Pinta-alaltaan Rovaniemi on Euroopan suurin kaupunki; sen kokonaispinta-ala on 8 016 km2, josta maapinta-alaa on 7 601 km2 ja vettä 415 km2."
http://www.rovaniemi.fi/?deptid=14962
Wikipedian tietojen mukaan Rovaniemen kokonaispinta-ala on
8 016,42 km², josta maan osuus on 7 600,73 km² ja veden
415,69 km².
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rovaniemi
”I did it my way” toistuu laulussa ”My Way”. Suomeksi laulun nimi on ”Minun tieni”. Suomenkieliset sanat löytyvät mm. nuottijulkaisuista "Uusi kultainen laulukirja","Laulufiilis" ja "Suuri toivelaulukirja",osa 9. Kappaleen ovat levyttäneet suomeksi ainakin Tapio Heinonen, Arja Koriseva, Eino Grön, Pentti Hietanen ja Kari Vepsä. Laulun englanninkielisen sanoituksen teki Paul Anka. Säveltäjät olivat ranskalaiset Claude Francois ja Jacques Revaux. Tunnetuin esittäjä on Frank Sinatra.
Lähteet: Kari,Virpi: Uusi kultainen laulukirja", Helsinki: Kirjapaja 2000, Laulufiilis, Helsinki: L-Kustannus, 2005, Suuri toivelaulukirja: 9 Helsinki: Suuri suomalainen kirjakerho, 1995
Kirjan Surusta kirkkauteen (kirj. Fredrik Wislöff) esipuheessa manitaan, että Carl Fredrik Wislöff on eri henkilö kuin Fredrik Wislöff. Edellinen on jälkimmäisen serkku ja neljä vuotta nuorempi.
Fredrik Wislöff, suosittujen hartauskirjojen kirjoittaja, on syntynyt 1904 ja kuollut 1986.
Lähteet:
Factum. 8, Weilin & Göös, 2005
Wislöff, Fredrik: Surusta kirkkauteen, Suomen raamattuopiston kustannus1988
Kuvittajan voisi löytää esim. Kuvittajat ry:n kotisivuilta, mistä voi hakea eri ammattikuvittajien portfolioita. Portfoliohaun voi rajata myös Lastenkirjoihin (kategoria = lastenkirjat), jolloin haku näyttää lastenkirjakuvittajien portfoliot ja yhteystietoja. http://uusi.kuvittajat.fi/?page_id=6
Jotta käsikirjoituksesta tulee konkreettinen lastenkirja, pitää se tietenkin kustantaa ja julkaista. Monet kustantamot antavat ohjeita, miten omaa käsikirjoitusta kannattaa tarjota. Tässä muutamia kustantamoita ja heidän ohjeitaan. Kustantamoita on tietenkin vaikka kuinka paljon lisää, valitsin tähän muutaman, joiden tiedän kustantavan erityisesti lastenkirjallisuutta.
http://www.pienikarhu.fi/ohjeita.html
http://www.lastenkeskus.fi/…
Ahto on Ahti-nimen rinnakkaismuoto, joka on otettu almanakkaan vuonna 1950. Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön –kirjan mukaan vedenjumala Ahdin valtakuntaa kutsuttiin Ahtolaksi ja itse Ahdin rinnakkaisnimi on ollut Ahto. Ahto ja Ahtola ovat myös sukunimiä.
Sanonnan alkuperä on jäljitettävissä muinaisiin aikoihin, joina oli tapana käyttää viestinviejiä erilaisten virallisten viestien saattamiseksi vastaanottajilleen. Huonojen uutisten toimittaminen oli varsin epäkiitollinen tehtävä: viestintuoja saattoi joutua viestin vastaanottajan vihan kohteeksi ikään kuin hän olisi syypää välittämässään viestissä kuvailtuun asiaintilaan. Englanninkielisissä idiomisanakirjoissa mainitaankin sanonnan "Don't shoot the messenger" yhteydessä usein Sofokleen Antigone-näytelmästä irrotettu miete: " -- eihän kukaan pidä huonojen uutisten tuojasta."
Kohtaus, josta oheinen repliikki on peräisin, havainnollistaa erinomaisen hyvin epämieluisten viestien tuojan asemaa:
Vartija: -- tämä teko täytyy saattaa…
Syke-draamasarjaa kuvataan Helsingin Roihupellossa sijaitsevalla studiolla, joka on lavastettu pieneksi sairaalaosastoksi. Studiosta löytyy jopa leikkaussali.
Syke-sarjan kulisseissa | Tehy-lehti (tehylehti.fi)
Lain mukaan vähintään kahdelta kolmasosalta kirjaston henkilöstöstä vaaditaan korkeakoulututkinto, opistotutkinto tai ammatillinen perustutkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 20 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan aine- tai ammatilliset opinnot
Eli jos olet merkonomi sinun tulee jotenkin täydentää opintosi kirjasto- ja informaatioalan opinnoilla.
Merkonomina olet esimerkiksi hakukelpoinen noin nelivuotiseen ammattikorkeakoulutukseen. Jos et ole merkonomi voit hakeutua ns. uuteen merkonomikoulutukseen, joka on nimeltään Informaatio- ja kirjastopalvelut liiketalouden perustutkinnossa. Koulutus on peruskoulupohjainen, mutta myös ylioppilaat voivat hakea jolloin koulutus on kaksivuotinen.…
Meillä on kerätty eri aiheista yllätyskasseja asiakkaille, ja yksi kassi on nimeltään Murhia ilman verta. Näistä kirjoista löytyy varmaan sinullekin uutta luettavaa. Osa joidenkin listassa mainittujen kirjailijoiden teoksista saattaa olla sellaisia, että niissä selvitetään jotain muuta rikosta kuin murhaa.
Vera Valan kirjat
Lindgren, Minna: Kuolema Ehtoolehdossa
Tuula T. Matintuvan kirjat, ainakin Kuolema kulkee kesässä, Pelko on armoton ja Piippo-kirjat
Maria Langin teokset (jotkut kutsuvat häntä Ruotsin Agatha Christieksi)
Pirkko Arhipan teokset, ainakin Kuoleman koordinaatit, Buumimurhat ja Kuolema käy kirjastossa
Forsman, Tiina: Annikki Nissinen selvittää murhan
Arvidsson, Tomas: Varas varkaalta, Tohtorin viimeinen rikos, Herrojen…
Soutaa kaikki saa -suomennoksen on tehnyt Samppa Asunta. Suomalaisin sanoin laulu löytyy ainakin kirjoista Musiikin mestarit. 5-6 (Mika Mali, Tuuli Puhakka, Tarja Rantaruikka, Kari Sainomaa) ja Musica. 3-4 (Juha Tynninen, Jari Sikander). Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Muita julkaistuja käännöksiä ei löytynyt. Vauva.fi-keskustelupalstalla muistellaan kyllä muitakin suomennoksia:
http://www.vauva.fi/keskustelu/54161/ketju/row_row_row_your_boat__miten…
Maapallon kokonaismassan muutokset eivät riipu eliökunnan määrällisistä muutoksista. Kaikki elollinen rakentuu massassa jo mukana olevista aineksista eli yksilön lihominen "laihduttaa" vastaavasti ympäristöä.
Maapallon kokonaismassa voi kyllä kasvaa, mutta kasvun lähteenä on avaruudesta maan pinnalle jaksavat pienet ja joskus harvoin isommatkin kappaleet. Toisaalta maa menettää koko ajan massaansa avaruuteen vuotavana säteilynä. En tähän hätään löytänyt varmaa tietoa siitä, kumpi virta on suurenmpi, mutta veikkaisin, että tänne tulee hiukan enemmän materiaa kuin sitä virtaa ulos.
Millään näistä ilmiöistä ei kuitenkaan ole suurta merkitystä, koska maapallon oma massa on niin valtava (noin 5,973 x 10 potenssiin 24 kiloa). Vaikka ihmisiä on…
