Gonzo (italian typerystä ja hölmöä merkitsevän sanan mukaan) on Yrjö Hosiaisluoman Kirjallisuuden sanakirjan (WSOY, 2003) mukaan "Yhdysvalloista peräisin oleva tolkuttoman-hillittömän kirjoittelun undergroundvaikutteinen muoto, joka kyseenalaistaa ns. hyväksytyt arvot ja vääristelee tahallaan tosiasioita. Gonzo-journalismille on ominaista liioitellun retorinen kielenkäyttö, bisarrit ja kreisit ilmaisut yms. Käsitteen lanseerasi Hunter S. Thompson Rolling Stone -lehdessä 1971 julkaisemassaan kirjoituksessa."
Oikein hyvä johdatus gonzon olemukseen on Esa Saarisen kirjoitus Gonzo-journalismi eli kirjallisuuden ylösnousu M. A. Nummisen ja Saarisen kirjeenvaihtokirjassa Terässinfonia (Weilin + Göös, 1981). Parhaita esimerkkejä gonzo-tyylistä…
Hei,
Tunnetuimmat suomennokset laulusta ovat V. Artin (oik. Kaarlo Väinö Valve) Ah, iloitkaatte, ystävät ja Liisa Tenkun Vanha joululaulu (laulusta käytetään myös nimiä Nyt kristikunta riemuitse tai Oi kristikunta riemuitse laulun alkusanojen mukaan)
Artin suomennos noudattaa tarkemmin alkuperäistä sanoitusta. Tenkun suomennoksessakin ensimmäinen säkeistö mukailee alkuperäistä, mutta toisessa säkeistössä lähdetään eri raiteille. Alla jokaisesta versiosta kaksi ensimmäistä säkeistöä:
Alkup. engl. sanoitus:
God rest ye merry gentlemen
Let nothing you dismay
Remember Christ our Savior
Was born on Christmas Day
To save us all from Satan's pow'r
When we were gone astray
Oh tidings of comfort and joy
Comfort and joy
Oh tidings of comfort…
Laulu on nimeltään Myyrälaulu. Sen on sanoittanut Aila Nissinen ja säveltänyt Sirkka Valkola-Laine.
Laulu kertoo Myyrä Matikaisesta ja se alkaa sanoin: "Kas myyrä Matikainen, hän pientareella tuolla tallustaa..." Aila Nissinen on kirjoittanut myös Myyrä Matikaisesta kertovia satukirjoja.
Laulu löytyy useilta hieman vanhemmilta cd-levyiltä ja nuottikirjoista, esimerkiksi:
Valkola-Laine, Sirkka: Lapset juhlivat : Laululeikkejä. 2 (1965)
Valkola-Laine, Sirkka: Pilvileikki : ja muita lastenlauluja. (1975)
Pääset kuuntelemaan laulun myös YouTubessa haulla "Myyrälaulu".
Eero Kiviniemen Rakkaan lapsen monet nimet –kirjan mukaan yksi mahdollisuus nimen Pikka synnylle on se, että se olisi kansanomainen tai tuttavallinen nimiasu jostakin tutusta nimestä. Nimiä on mukautettu analogisesti eli yhdenmukaisesti tietynlaisiin malleihin. Osa etunimien epävirallisista asuista on muodostettu juuri näin, esimerkiksi (Birgitta>) Pirkko>Pipa>, Pippa, Pipo, Pike, Pikke, Piko, Pipsa, Piksa, Pirre, Piri ja niin edelleen. Näin nimivarianttien määrä tulee vähitellen monituhatkertaiseksi, ja jotkut yleistyvät, menettävät alkuperäisen sävynsä ja pääsevät käyttöön virallisina niminä. Nimen Birgitta merkitystä on käsitelty Kysy kirjastonhoitajalta –palvelussa aiemmin: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.…
Sanasto ry:n mukaan korvausta maksetaan takautuvasti enintään kolmelta vuodelta. Kolmen vuoden jälkeen hakematta olevat korvaukset siirtyvät uudelleen jaettaviksi. http://www.sanasto.fi/oikeudenomistajalle/lainauskorvaus/
Lainauskorvauksesta löytyy tietoa mm:
https://lainauskorvaus.sanasto.fi/show/login/
Aale ja sen harvinaisempi rinnakkaismuoto Aali olivat alun perin monen a-alkuisen nimen puhuttelumuotoja. Varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa monen a-kirjaimella alkaneen miehennimen kantajaa kutsuttiin Aaleksi (Aarne, Alarik, Aleksanteri, Aleksi, Arvid), mutta Naantalissa on merkitty muistiin tieto Aalesta myös Aleksandran kutsumanimenä. Aalea annettiin vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä etunimeksi sekä miehille että naisille, mutta lopulta se vakiintui miehennimeksi.
Virossa ja Inkerinmaalla sekä Aale että Aali tunnetaan naisenniminä. Nämä (sekä rinnakkaismuodot Aal, Aala ja Aalu) ovat lyhentymiä nimistä Adelheid, Aleksandra tai Rosalie. - Suomessakin tunnetuin Aale on nainen, inkeriläissyntyinen runoilija Aale Tynni.
Lähteet:
Anne…
Kirjastomme kokoelmista löytyy runsaasti teoksia digitaalisesta kuvankäsittelystä, mutta ne liittyvät lähinnä digikameroilla otettujen kuvien käsittelyyn sekä erilaisiin kuvankäsittelyohjelmien ominaispiirteisiin.
Rikostutkimukseen liittyvää kirjallisuutta on kokoelmissamme puolestaan hyvin rajoitetusti. Suosittelisinkin että käännyttekin kysymyksenna kanssa erikoiskirjastojen puoleen kuten esimerkiksi:
Poliisikoulun kirjasto (http://www.intermin.fi/poliisi/poliisikoulu/home.nsf/pages/C47335536340…)
tai
Poliisiammattikorkeakoulu
(http://www.poliisi.fi/pakk)
Palvelussa www.poliisi.fi on hakumahdollisuus palvelun sisältämiin tietoihin osoitteessa
http://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/webquery?openform
Tässä muutama kokoelmistamme löytyvä…
Ainakin seuraavanlainen koko Pähkinänsärkijän pianopartituuri löytyy Sibelius-Akatemian kirjastosta:
https://finna.fi
Partituurin luettelointitiedoissa ei kuitenkaan näytä mainittavan, kuka on tehnyt soitinnuksen.
Helsingin Konservatorion kirjastosta puolestaan löytyy Pletnevin pianolle soitintama nuotti, jonka luettelointitiedoissa puolestaan ei kerrota, mitkä otteet Pähkinänsärkijästä siihen sisältyvät:
https://finna.fi
Tässä vielä kaikki nuotit, jotka löysin Arsca-tietokannasta hakutermeillä tsaikovski, op71, piano:
https://finna.fi
Suosittelen siis kysymään asiaa suoraan yllä mainittujen oppilaitosten kirjastoista.
Netistä muistovärssyjä löytyy seuraavilta sivuilta
Positiivarit, http://www.positiivarit.fi/Content.aspx?1fcb43be-44d2-4e8c-8ed2-b3e2c11…
Helsingin hautauspalvelu, http://www.merituhkaus.fi/index.php?page=muistolauseet
Syväsen kukka, http://www.floristi.net/varssytekstit.html
Memoria-hautaustoimistot, http://www.memoriahautaus.com/muistolauseet.htm
Korhosen kukkatalo, http://www.korhosenkukkatalo.com/kukkatalo/hautaustoimisto/muistolausee…
Aihepiiristä löytyy myös kirjallisuutta, jota kannattaa tiedustella lähimmästä kirjastostanne. Aforismi- ja värssykokoelmia : 1. Värssykirja: Lauselmia iloon ja suruun (1969) 2.Parhaimmat värssyt : lauselmia iloon ja suruun (edellisen teokset 3. uudistettu versio 1994) 3.Ssanoista kauneimmat :…
Titanicissa kuoli 832 matkustajaa ja 685 henkilöstön jäsentä.
Ensimmäisen luokan matkustajista hukkui 39%, kun taas toisen luokan matkustajista menehtyi 58%.
Kolmannen luokan matkustajista kuoli 76%.
Lisää lukutietoja Titanicista löytyy täältä: https://titanicfacts.net/titanic-victims/
Gregoriaaninen eli nykyinen. Suomessa siihen siirryttiin jo 1.3.1753. Jostain kummasta syystä kuitenkin pääsiäisen ajankohta määriteltiin poikkeavalla tavalla, tässä siirryttiin normaalikäytäntöön vasta vuoden 1869 alusta. Näin suuriruhtinaanmaassa Suomessa oli eri kalenteri kuin Venäjällä, jossa oli 1890-luvulla vielä voimassa juliaaninen kalenteri. Myös ortodoksinen kirkko noudatti sitä ja mahdollista on, että Suomen ortodoksisten seurakuntien tuonaikaisissa kirkonkirjoissa on sen mukaisia merkintöjä.
Oja, Heikki
Aikakirja. - Otava, 1999.
Vanhat kalenterit löytyvät esimerkiksi almanakkatoimistosta, https://almanakka.helsinki.fi/ Ne ovat olleet verkossa, mutta poistuneet, joten kannattaa kysyä heiltä lisätietoa.
Inkeri Nummisen toimittamassa Arvo Ylpön muistelusten ja päiväkirjamerkintöjen kokoelmassa Arvo Ylpön vuosisata arkkiatri kertoo syntymästään seuraavasti:
"Olen syntynyt ilmeisesti hieman ennen aikojani, koskapa syntymäni oli aiheuttanut sellaisen tohinan ja kiireen Iso-Mikkolan talossa. Olin sentään 27-vuotiaalle äidilleni jo viides synnytys."
"Syntymäpainostani ja pituudestani minulla ei ole varmaa käsitystä, mutten ilmeisesti ihan pieni ole ollut, reilusti kuitenkin alle kolme kiloa painanut."
Ylppö itse ehdotti "keskosnimitystä käytettäväksi ei obstetrisena aika-, vaan äskensyntyneen lapsen ruumiilliseen kehitykseen kohdistuvana käsityksenä" eli hän piti vastasyntyneen kokoa raskauden kestoa merkitsevämpänä kriteerinä. Sen mukaisesti…
Hitaan hämäläisen "isänä" on perinteisesti pidetty Topeliusta, jonka Maamme kirjan hämäläisiä käsittelevästä osiosta kyseinen luonnehdinta on peräisin: "Kestävämpää miestä et helposti tapaa, jos hän on kerran ottanut jotain tehdäkseen, etkä hitaampaa, jos hänen päähänsä on pistänyt olla mitään tekemättä." On kuitenkin huomautettava, että tässä yhteydessä perusteltuja isyysvaatimuksia voisivat esittää myös Boken om vårt landin ensimmäinen suomentaja, Oulun kirkkoherra Johan Bäckvall ja hänen käännöksensä sittemmin tarkistanut ja korjannut Paavo Cajander. Topelius nimittäin käyttää kyseisessä kohdassa sanaa "trög", joka voitaisiin suomentaa myös 'vastahakoiseksi': "En inhärdigare man är icke lätt att finna, när han företagit sig något, icke…
Sanonta "viekää tuhkatkin pesästä" juontaa juurensa 1600-luvun salpietariveroon. Vanha sanonta on varmasti ehtinyt esiintyä monessakin kirjallisessa teoksessa. Leena Härmä käytti sitä muodossa Viekää tuhkakin pesästä vuonna 1971 julkaistun näytelmänsä nimenä.
Sanonta:
https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3026869
http://velipohjonen.blogspot.com/2018/05/viekaa-tuhkatkin-pesasta.html
Viekää tuhkakin pesästä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aucae27f94-c100-4fec-bde4-8…
https://www.finna.fi/Record/piki.17073
https://digi.kirjastot.fi/files/original/a3dc70c86fe5f84a56ec23ce0db37e…
Suomi on suomalainen -ohjelman on tuottanut Intervisio Oy. Ohjelmasarjan tunnusmusiikin on säveltänyt Sami Timonen ja sanat ovat Antti Seppäsen käsialaa.
Tuotantoyhtiöstä kerrottiin, että tunnusmusiikki on sävelletty nimenomaan kyseistä ohjelmasarjaa varten, eikä siinä ole tekstiä enempää kuin mitä ohjelmassa kuullaan.
http://www.intervisio.fi/
Aikuinen yli 15-vuotias tarvitsee kuvallisen, virallisen henkilötodistuksen korttia hakiessaan. Ensimmäinen kortti ei maksa mitään, jos kortti on kadonnut tai hankkii uuden jo olemassaolevan tilalle, se maksaa 3 euroa.
Lapsi tarvitsee aina vanhemman tai muun aikuisen takaajaksi kortilleen.Lapsen kortti on myös ilmainen, mutta kadonnut maksaa 2 euroa. Kirjaston sivulta osoitteesta:http://www.lib.hel.fi/ kohdasta lomakkeet löytyy
lomake lapsen kortin hankintaa varten.
Olet lähettänyt kysymyksesi Kysy kirjastonhoitajalta -tietopalveluun, mutta et karro tarkemmin, millaista vastausta niihin etsit. Et varmaan kuitenkaan oleta, että kirjastonhoitajan pätevyys antaisi valmiuden antaa suoria, ehdottomia ja paikkansa pitäviä vastauksia esittämiesi kaltaisiin kysymyksiin? Tuskin myöskään haluat kuulla kysymyksiisi vastaavan kirjastonhoitajan omaa, yksilöllistä näkemystä asiasta - sehän olisi kuitenkin vain yhden ihmisen mielipide.
Kirjastonhoitaja pystyy kuitenkin sanomaan, että esittämiisi kysymyksiin ihminen on etsinyt vastausta loputtomasti, ja eri ihmiset ovat löytäneet niihin kukin itselleen sopivat vastaukset - tai sitten olleet löytämättä. Tästä todistaa maailmankirjallisuus, joka on täynnä sekä…
10-osaiseen teokseen Suomen rintamamiehet 1939-45 on koottu talvi-ja jatkosodassa taistelleet sotilaat divisioonittain. Kirjaan voi tutustua Turun kaupunginkirjaston pääkirjastossa, Linnankatu 2.
Vänern-järven tilavuus on 153 kuutiokilometriä (km³).
Suomen pelkästään yli hehtaarin kokoisten järvien kokonaistilavuus on arviolta noin 235 kuutiokilometriä (km³).
Lähde: Wikipedia
