Nykyisin monet kirjastot sallivat eväiden syömisen ainakin osassa kirjaston tiloja. Esimerkiksi täällä Pasilan kirjastossa saa varsin vapaasti syödä eväitä, joskaan se ei ole suositeltavaa esimerkiksi lukusalissa. Lisäksi on tietysti syytä ottaa huomioon muut asiakkaat. Jos eväissä on esimerkiksi voimakastuoksuisia ruoka-aineita, ne kannattaa syödä kahvion sivuhuoneessa, jossa myös kahviautomaatti sijaitsee (ei itse kahviossa, joka taas ei ole kirjaston hallinnoimaa tilaa).
Käytännöt ja toimintasuositukset vaihtelevat kirjastoittain, joten sinun kannattaa kysyä asiaa suoraan siitä kirjastosta, jossa aiot opiskella. Kaikkien HelMet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen (15.5.2008) mukaan kirjastoaineiston yleinen laina-aika on neljä viikkoa eli 28 vuorokautta, mikä koskee mm. suurinta osaa kirjastojen kirjoista.
Poikkeuksia yleisestä laina-ajasta:
Bestseller-aineiston, DVD-levyjen ja videokasettien laina-aika on seitsemän vuorokautta, samoin kysytyimpien musiikki cd-levyjen laina-aika voi olla seitsemän vuorokautta. Bestseller-aineestoon valitaan lähinnä kysytyimmistä ja varatuimmista uutuuksista joitakin kappaleita pikalainoiksi joissakin kirjastoissa.
Pääkaupunkiseudun ulkopuolelta kaukolainatulla aineistolla on lähettäjäkirjaston päättämä laina-aika.
Lainan voi uusia kolme kertaa, jos aineistosta ei ole varauksia. Omien lainojen uusiminen onnistuu paitsi…
Lin Hallbergin Sinttu-kirjoja on ilmestynyt suomeksi viisi, kuudes on tulossa maaliskuussa 2011. Kotimaassaan Ruotsissa sarjassa on julkaistu kahdeksan kirjaa, yhdeksäs on tulossa ensi vuonna.
1. Maailman ihanin Sinttu (Alla älskar Sigge)
2. Torstaina nähdään, Sinttu (Torsdagar med Sigge)
3. Hieno hyppy, Sinttu (Kom igen, Sigge)
4. Aprillia, Sinttu (April, april, Sigge)
5. Kiva leiri, Sinttu (Ridläger med Sigge)
6. Sinttu on paras! [maaliskuussa 2011] (Simma lugnt, Sigge)
7. (Äventyr med Sigge)
8. (Det spökar, Sigge)
9. (Hoppa högt, Sigge) [keväällä 2011]
Sintusta (Sigge) kerrotaan myös kirjassa Sam och Sigge, jota ei ainakaan vielä ole suomennettu. Se on kertomus siitä, kuinka shetlanninponit tulivat ratsastuksenopettaja Inkalle…
Kiukaan sähkönkulutukseen vaikuttavat useat tekijät mm. saunan koko, eristys, pintamateriaalit sekä ilmanvaihto. Sähkönkulutuksesta yli puolet kuluu esilämmitykseen ja loput lämmön ylläpitämiseen saunomisen aikana. Suositeltava saunomislämpötila on 70-80 astetta. 100 asteen lämpötilassa sähkönkulutus lisääntyy 20-30 prosenttia.
Sähkölaitteen kulutuksen voi laskea kertomalla laitteen tehon käyttöajalla.
1 kW x 1 h = 1 kWh
teho käyttöaika kulutus
Laitteen käyttökustannus saadaan selville kertomalla sähkönkulutus kilowattitunnin hinnalla eli
1 kWh x 7,5 snt/kWh = 7,5 snt
kulutus sähkön hinta käyttökustannus
Eli 6kWh kiukaan lämmitys lasketaan kertomalla 6 x 2= 12 ja kertomalla 12 x…
Mustekasetteja myyvät ja kierrättävät yritkset saattavat ottaa vastaan sellaisia kasetteja, joita ne pystyvät itse käyttämään uudelleen. Lasertulostimien kasetteja on hankalampi palauttaa ostamatta uutta tilalle.
Pääkaupunkiseudulla Sortti-asemat ottavat vastaan myös laserkasetteja. Tyhjät muste- ja lasertulostimien kasetit eivät ole ongelmajätettä vaan ne voidaan hävittää sekajätteen mukana. Väriainetta sisältävät kasetit ovat vaarallista jätettä ainakin silloin, jos niissä on vaarallisen jätteen varoitusmerkki. Oikean tavan hävittää jätettä voi tarkistaa jäteoppaasta, https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/jateopas/Sivut/de…
Vuosaaren kirjaston aulassa on keräyslaatikko, johon voi jättää käytettyjä mustepatruunoita.
Sortti…
Internetsivuilla osoitteessa:
http://roope.top.tkukoulu.fi/~lyseol/tutkielma/Sveitsi/veitsi.htm
kiteytetään Sveitsin eläimistö hyvin seuraavalla tavalla:"Eläimistö: Sveitsi keskimaan ja Jura-vuorten eläimistö on samanlaista kuin muualla Keski-Euroopassa. Tyypillisiä Alppien eläinlajeja ovat gemssi, saksanhirvi, metsäkauris ja alppimurmeli. Jo sukupuuttoon saalistettua alppikaurista on istutettu uudestaan. Lukuisista lintulajeista on alppinaakka erityisen yleinen. Harvinaisimpia lintulajeja ovat metso, teeri ja kotka."
Tästä pääset hyvin eteenpäin esim.siten, että etsit kirjastostasi eläinaiheisia kirjoja, jotka käsittelevät Keski-Euroopan eläimiä yleensä ja myös erikseen jo yllä mainittuja alppilajeja.
Tässä muutama vinkki, ensimmäinen…
Äidinkielenään englantia puhuvia on maailmassa noin 350 -375 miljoonaa. Vieraana kielenä englantia puhuvia on vielä enemmän, noin 750 miljoonaa - miljardi, laskutavasta riippuen.
Englanti on ainoa virallinen kieli tai puhutuin kieli seuraavissa valtioissa: Iso-Britannia, Irlanti, Yhdysvallat, Australia, Uusi-Seelanti, Bahama ja Jamaika.
Englantia käytetään joissakin maissa myös yhtenä virallisista kielistä, kuten esimerkiksi Etelä-Afrikassa, Filippiineillä, Intiassa, Maltalla ja Nigeriassa.
Tilastotietoa eri alueista ja maista, joissa englanti on virallinen kieli, samoin kuin luettelo eri murteista löytyvät osoitteesta:
http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=eng
Myös sekä suomen- että englanninkielisestä Wikipediasta löytyy…
Maailmassa on (useimpien listausten mukaan)194 itsenäistä valtiota. Tämä lukumäärä ja maiden listaus ei kuitenkaan ole täysin yksikäsitteinen. Maailmassa kun on myös ns. ”de facto-itsenäisiä” alueita, eli alueita jotka käytännössä ovat itsenäisiä, mutta muut valtiot eivät ole niitä tunnustaneet. Lisäksi on maita, jotka monet muut valtiot ovat tunnustaneet, mutta jotka käytännössä eivät kuitenkaan ole itsenäisiä. Täytyy myös muistaa, että listaan tulee jatkuvasti uusia valtioita. Seuraavana taitaa Euroopassa havitella itsenäisyyttä Kosovo.
Luetteloita itsenäisistä valtioista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista
http://www.kolumbus.fi/esko.riste/maatot.htm
Kirjallisuuden sanakirja määrittelee novellin seuraavin sanoin: "Lyhyehkö suorasanainen fiktiivinen kertomus, jossa yleensä kuvataan kiinteässä muodossa keskitettyä tapahtumaa, erityistä mielentilaa tai yksilöllistä kehitystä." Tarkkaa pituutta novellille ei voi antaa; klassisen määritelmän mukaan novelli on riittävän lyhyt luettavaksi yhdellä kertaa. Voidaan sanoa, että novellissa on 1 000-20 000 sanaa. Novellien rakenne, tyyli ja teema vaihtelevat. Perinteisesti novellit jaetaan boccacciolaiseen suljettuun ja tsehovilaiseen avoimeen novelliin. Edellinen rakentuu selvään loppuratkaisuun päättyvään tapahtumakulkuun, jälkimmäinen lataa tunnelmaa ja henkilökuvauksen psykologista jännitettä.
Lisää tietoa kirjoittamisesta löytyy kirjastot.fi…
Agricolan käyttämien eri sanojen määräksi on arvioitu lähes 8 500 ja noin 60% tästä elää edelleen nykysuomessa. Pääosa on kielen keskeistä, suurtaajuista sanastoa. Sellaisia sanoja, joita nykykieli ei enää käytä, esiintyy Agricolan kielessä harvoin. Koska Agricolan tekstit ovat lähes kokonaan uskonnollisia, olisi nykykielen ja Agricolan kielen yhteisten sanojen prosenttiosuus vielä suurempi, jos verrattaisiin toisiinsa Agricolan kieltä ja jotain nykyistä uskonnollista tekstiä.
Agricolan suomenkieliset tekstit ovat miltei kokonaan käännöksiä ruotsista, latinasta tai saksasta, mikä näkyy hänen sanastossaan. Käännöslainoja on runsaasti ja jonkin verran myös suoria lainoja. Osaa Agricolan sanoista käytetään nykysuomessa toisessa merkityksessä…
Eveliina eri muotoineen on yleensä katsottu Eeva-nimen johdannaiseksi. Siksi myös Suomen nimipäiväkalenterissa Eevalla ja Eveliinalla on yhteinen nimipäivä. Muissa kielissä tunnettuja saman nimen rinnakkaismuotoja ovat olleet mm. Eveline ja Evelyn. On myös esitetty ajatus, että nimi Evelina olisi kehittynyt kelttiläisestä nimestä Aibhlin, joka tarkoittaa ystävällistä ja herttaista. Tai muunnos muinaisgermaanisesta Aveline-nimestä, joka on ollut hellittelymuoto Avi-nimestä ja tarkoittanut pähkinäpuuta.
Lähteet:
Kustaa Vilkuna : Etunimet
Pentti Lempiäinen : Suuri nimipäiväkirja
Jenni on suomalainen muoto englannin Jenny-nimestä, joka puolestaan on Johannan muunnosten hellittelymuoto (alkup. Joanna, Jane). Johanna taas tulee hepreasta ja tarkoittaa ”Jumala on armollinen”. Kantakaimaksi mainitaan ruotsalainen laulajatar Jenny Lind. Hänet oli kastettu Johannaksi, mutta Amerikan matkallaan hän otti puhuttelunimekseen Jennyn.
Mm. seuraavista kirjoista löytyy nimien etymologiaa: Kustaa Vilkuna, Suuri nimipäiväkalenteri (1968), Kustaa Vilkuna, Etunimet (1990), Pertti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (1999).
Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx voit myös tutkia mitä Jenni-nimestä on kerrottu.
Nimi Ilkka on ollut kalenterissa vuodesta 1929. Ilkan nimipäivä on 16.3. Kyseessä on vanha suomalainen nimi. Ensimmäinen historiassa tunnettu Ilkka on kuuluisa nuijasodan pohjalaispäällikkö Jaakko Pentinpoika Ilkka, joka kuoli 1597.
Kun on tutkittu miten suosittu nimi Ilkka on alle 15-vuotiailla pojilla, on tilanne lähihistoriassa ollut seuraava: Vuonna 1975 35. sijalla ja vuonna 1984 44. sijalla.
Väestörekisterikeskuksen tilastotiedon mukaan nimi Ilkka oli erittäin suosittu 1940 - 1959 syntyneiden poikien joukossa. Tällöin 6604 poikaa sai nimeksi Ilkka. Vuosina 2000 - 2005 nimi Ilkka annettiin 211 pojalle.
Lähteet :
Vilkuna, Kustaa : Etunimet. Otava, 1990
Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja. WSOY, 1999
https://192.49.222.187/…
Suomen sukututkimusseuralla http://www.genealogia.fi/ on erilaisia palveluja, joiden avulla voi selvittää sukunsa alkuperää. Esimerkiksi SukuWikistä http://suku.genealogia.fi/sukuwiki/index.php/Etusivu hakemalla henkilöistä saa mm. ammatin, kotipaikan ja asuinpaikan. Suku Forumin keskustelualueella Suku http://suku.genealogia.fi/forumdisplay.php?f=28 voi esittää suvun taustoihin liittyviä kysymyksiä rekisteröidyttyään palveluun. Hiski-tietokannasta http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi voi hakea kirkonkirjoissa olevia henkilöitä ennen 1900-lukua. 1900- ja 2000- luvulla syntyneisiin kohdistuvat sukututkimuskyselyt täytyy osoittaa kyseisen seurakunnan kirkkoherranvirastoon.
MyHeritage –palvelusta http://www.myheritage.com/research/…
Kustaa Vilkunan Etunimet -kirjan mukaan Nelli on suomalainen muoto etunimestä Nelly, joka taas on englantilainen lyhenne Eleonoorasta tai Helenasta. Eleonoora puolestaa tulee arabian Ellinorasta eli "Jumala on valoni". Helena taas tulee Kreikasta ja tarkoitaa "loistava".
Milla-nimi on tullut almanakkaan v. 1973. Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Milla on kehittynyt nimistä Emilia, Ludmila ja Camilla. Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi -kirjassa kerrotaan Emiliasta, että se merkitsee latinankielisen alkuperänsä mukaan innokasta, ahkeraa, uutteraa tai imartelevaa ja hurmaavaa. Vilkunan kirjassa mainitaan, että slaavilaisen Ludmila-nimen merkitys on kansan rakastama. Eeva Riihosen mukaan latinankielinen Camilla tarkoittaa…
Tampereen kaupunginkirjastossa noudatetaan seuraavanlaista käytäntöä:
"Jos palautat lainasi muuhun Tampereen kaupunginkirjaston toimipaikkaan kuin siihen, josta se on lainattu tai jonka kokoelmiin se kuuluu, joudut maksamaan 1 € kuljetusmaksun. Kirjastoautoista lainatun aineiston voit palauttaa maksutta muihin toimipaikkoihin. Lainasta, joka on lainattu muusta PIKI-yhteisjärjestelmään kuuluvasta kunnankirjastosta, peritään 2 € seutukuljetusmaksun."
Yleisten kirjastojen kokoelmatyö (sisäänvalinta ja poistaminen) kuuluvat kirjastotoimen johtajan vastuulle. Isommissa kirjastoissa tätä vastuuta on yleensä delegoitu, mutta mitään yhtä mallia ei ole olemassa vaan tilanteet vaihtelevat kirjastoittain. Viime kädessä kuitenkin kirjaston ylin johtaja on vastuussa kaikista kokoelmatyön ratkaisuista.
Koska kokoelmatyö on kirjastopalveluiden ytimessä, sitä tehdään käytännössä aina usean ihmisen voimin. Varsinkin valinnassa pyritään hyödyntämään monien ihmisten asiantuntemusta. Periaatteessa poistotyö on yhtä vastuullista, varsinkin niissä tapauksissa, joissa ollaan poistamassa kirjaston ainoaa tai viimeistä kappaletta. Pääosa poistotyöstä on mekaanista työtä, joka kohdistuu huonokuntoisiin ja…
Laulun suomenkielinen nimi on "Ovi auki on" ja sen on levyttänyt Jari Lappalainen vuonna 1970. Suomenkieliset sanat on tehnyt Kari Tuomisaari.
Laulun alkuperäinen nimi on Gwendolyne ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Julio Iglesias. Se oli Espanjan edustuskappale Eurovision laulukilpailuissa vuonna 1970 ja sijoittui jaetulle neljännelle sijalle (http://www.eurovision.tv/page/history/by-year/contest?event=223).
Laulun suomenkieliset sanat löytyvät vihkosesta Toivelauluja : iskelmien aarreaitta, osasta 85 (Musiikki Fazer, 1970). Jari Lappalaisen esitystä en löytänyt mistään yleisestä kirjastosta. Suomen äänitearkiston (http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/index.php) tietojen mukaan se on ilmestynyt single-levyllä (Sonet T6550) ja…
