Kvinnovetenskap i Uleåborg har www-sidor här :
http://wwwedu.oulu.fi/nt/
Där finns det många goda länkar till andra sidor också och personalens kontakt-
information.
Andra sidor vilka tycks vara intressanta är Umeå Universitetens sidor:
http://www.genus.gu.se/kursumea.html
Där finns det också några böcker och artiklar, mm.de här:
-Nuolijärvi, Pirkko, "Kvinnors språk" I: Språk, språkbruk och kön Rapport från
ASLA:s nordiska symposium, Uppsala 7-9 nov 1991, red. Britt-Louise Gunnarson &
Caroline Liberg (Uppsala, 1991)
-Hultman, Tor G, "Språk och kön i skolan", Kvinnovetenskaplig tidskrift 1/90,
(stencil)
-Pedersen, Inge Lise, "Kvindeligt og/eller offentligt sprog?" I Språk, språkbruk och
kön Rapport från ASLA:s…
Suomenkielistä aineistoa Labanin teorioista löytyy hyvin vähän. Näitä ovat:
- Sarje, Aino: Tanssin henki (1992), s. 33-39, "Rudolf Labanin dynaaminen liiketeoria"
- Synteesi 2000, nro 1, s. 75-86, 111 (lehtiartikkeli "Tanssi ja käsitteellisyys : esimerkkejä Bauschin, Halprinin ja Labanin ajattelusta)
Lisäksi Lahden kirjaston kokoelmissa on ruotsinkielinen Elina Grönlundin kirja Dansterapi (1991), jossa on lyhyt esittely Rudolf Labanista ja hänen ajatuksistaan (mm. Laban Movement Analysis).
Englanninkielistä aineistoa Labanista on mahdollista saada kaukolainaan. Ota siinä tapauksessa yhteyttä tietopalveluumme. Tässä muutama esimerkki kaukolainattavista kirjoista, joita ei ole Lahden kirjastossa:
- Bartenieff, Irmgard: Body movement :…
Kyseessä on monien maiden kruununkalleuksiin kuuluva esine, suomenkieliseltä nimeltään valtakunnanomena. Se kuvaa maapalloa, jonka päällä on risti. Tämä symboloi Jumalan ja hänen maallisen edustajansa eli hallitsijan valtaa. Venäjällä valtakunnanomena nähtiin ensimmäisen kerran tsaari Boris Godunovin kruunajaisissa vuonna 1598.
Moscow Kremlin Museums: https://www.kreml.ru/en-Us/exhibitions/virtual-exhibitions.regalii-russ…
The Crown Chronicles: https://thecrownchronicles.co.uk/explanation/symbols-of-monarchy-sovere…
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Regaalit
Anders Bergen kirjan Flyktningpolitik i stormakts skugga mukaan vuoden 1944 lopun ja heinäkuun 1945 välisenä aikana Ruotsista arvioidaan palautetun Neuvostoliittoon 2 250 pakolaista. Lisäksi loppuvuoden 1945 ja seuraavan vuoden alun välisenä aikana palautettiin Suomeen 500 Ruotsiin paennutta inkeriläistä vailla tietoa näiden mahdollisesta kohtalosta maassamme. Suomen ulkoasiainministeriö lähetti liittoutuneiden valvontakomissiolle luettelot niistä Neuvostoliiton kansalaisista, jotka eivät olleet vielä palanneet Neuvostoliittoon 21. lokakuuta 1946. Suojelupoliisin etsivien tiedotteiden perusteella Neuvostoliiton lähetystö jatkoi Suomeen asettuneiden inkeriläisten aktiivista lähestymistä ainakin vuoteen 1958 asti.Lähteet: Anders Berge,…
Gudrun Mebsin helppolukuinen mutta aika jännittävä lastenkirja Kaksi jänishousua (WSOY 1988). Kirja kertoo Johanneksesta, joka matkustaa yksin junalla mummolaan ja tutustuu vieressä istuvaan toiseen matkustajaan, joka lukee sanomalehteä.
Joihinkin sukunimiin sisältyy alkujaan suvun lähtösijaa tai maaomistusta ilmaiseva osa: Von-prepositio tai von der ilmaisee jostakin tullutta tai kotoisin olevaa. Von der = von + der on feminiinin datiivi saksan kielessä. Jos paikannimi on itsessään substantiivi, jolla on suku, "von" voi edellyttää siihen liittyvää määräistä artikkelia, joka taipuu sijamuodossa.Kun prepositiota käytetään sukunimen edessä, se viittaa usein suvun aateliseen alkuperään, mutta ei aina. Monien saksalaisten aatelissukujen nimissä esiintyy kuitenkin edelleen von-etuliite, joka voi olla myös muodossa von der. Käytössä on myös zu; von und zu; vom; zum; vom und zum; von dem.Keskiajalla kantajansa asuinpaikkakuntaa ilmaissut von oli yleinen myös aatelittomien…
Sadun nimi on Hajamielinen sisilisko ja surullinen sammakko. Sen tekijä on Marjatta Kurenniemi. Satu löytyy suomalaisten satujen antoloiasta Valtterin matkassa(Weilin+Göös,1997).
Suomen opetushallitus on koonnut sivustolleen kaksikielisyystutkimuksia: http://www.edu.fi/pageLast.asp?path=498,526,25679,25681
Birminghamin yliopistolla on laaja kaksikielisyystietokanta: http://www.edu.bham.ac.uk/bilingualism/database/dbase.htm
Suomen tieteellisten kirjastojen yhteisestä Linda-tietokannasta löytyy hakusanalla kaksikielisyys runsaasti viitteitä. Valtaosa kirjoista käsittelee muita kieliä kuin kieliparia suomi-englanti, mutta niiden tietoja voi ehkä soveltaa. En tiedä missä kysyjän lähikirjasto on, mutta sieltä voi kysyä pääsyä ko. tietokantaan, joka ei ole vapaasti Internetissä. Valikoima hakutuloksesta:
Riikka Ketonen: Early bilingual lexical development : a study of three Finnish-English bilingual children. Pro gradu –…
Erinomaisen havainnollisessa amerikkalaisen koulurepun vaiheita kartoittavassa artikkelissaan From 'Book strap' to 'Burrito' : a history of the school backpack Lee Hale ajoittaa kantohihnan käytön kulta-ajan 1900-luvun ensimmäisiin vuosikymmeniin, joten sodanjälkeistä koulumaailmaa kuvaavissa elokuvissa tai televisio-ohjelmissa ne eivät ole mukana ainakaan autenttisuuden vuoksi. "Käytössä olet sellaista tuskin nähnyt, mutta elokuvissa jokseenkin varmasti", Hale huomauttaakin kantohihnaa esitellessään.
Hale ei valitettavasti tarjoa tulkintaa ilmiölle. Ehkäpä kyse on yksinkertaisesti siitä, etteivät laukku tai selkäreppu näytä hyviltä elokuvallisessa mielessä. Toisaalta, koulukirjat näkyviin jättävä remmi toimii myös kätevänä…
Onni Okkonen kirjoittaa kirjassaan A. Gallen-Kallela : elämä ja taide "Uffizi-muotokuvasta" seuraavasti: "Kokonaisuudessaan tämän kauden taiteellinen tuotanto on vähäistä. Öljymaalauksista huomattavin on ns. 'Uffizi-muotokuva' (öljym. kankaalle 50 x 39,5 cm, merk. Gallén 1916), omakuva, joka lienee toisin ajoin aiottu vain esityöksi kysymyksessä olevaan tarkoitukseen ja toisin ajoin ehkä lopulliseksikin – mitään muuta lopullisempaa ei kyllä syntynyt eikä myöskään tilausta liene myöhemmin kyselty italialaiselta taholta. -- Olisi tosiaankin toivonut, että maalari olisi tämän perusajatuksensa pohjalla valmistanut lopullisen taulun ja että se olisi joutunut aiottuun paikkaansa." (s. 798)Gallen-Kallelan Museon Facebook-julkaisun mukaan "…
hei,
Gladys Aylward - nimisestä Kiinassa toimineesta lähetystyöntekijästä löytyy suomeksi kaksi kirjaa: Pieni nainen / Alan Burgess ; suomentanut Helvi Vasara, 1957 ja Muurinmurtaja : kertomus lähetyssaarnaajasta Kiinan kärsimysteillä / Gladys Aylward, 1954
markasta löytyy kuva mm. allaolevalta sivulta:
http://koti.mbnet.fi/jm78/1markka/1mk1865/1mk1865k.html
Suomen rahat arviohintoineen 2008 -teoksen mukaan rahan arvo on 20-500 euroa mm. sen kunnon mukaan.
Teksti "94 48 kappaletta naulasta selwää hopeata" kertoo rahan sisältämästä puhtaan hopean määrästä. Tietoa tästä löytyy mm. Oulun Numismaattisen Kerhon sivulta:
http://www.oulunnumismaatikot.fi/onk50v/nayttely/04.pdf
Niin sanotusta romanttisesta ja/tai historiallisesta (viihde-)kirjallisuudesta tunnettuja, Enni Mustosen, Kirsi Pehkosen (Jylhäsalmi-sarja) ja Anneli Kivelän (Katajamäki-sarja) kaltaisia kotimaisia kirjailijoita ovat esimerkiksi:
Elisabet Aho
Ann-Christin Antell
Paula Havaste
Nelli Hietala
Laila Hietamies / Laila Hirvisaari
Asta Ikonen
Maija Kajanto
Sirpa Kähkönen
Tuija Lehtinen
Johanna Marttila
Raija Oranen
Marja Orkoma
Essi Paju
Ursula Pohjolan-Pirhonen
Anni Polva
Eira Pättikangas
Pirjo Rissanen
Aino Räsänen
Helena Steen
Pirjo Tuominen
Kaari Utrio
Amanda Vaara
Johanna Valkama
Kristiina Vuori
Heiltä löytyy romaaneja, joille on tyypillistä arjen ja ihmissuhteiden kuvaus - nykyaikana tai menneisyydessä.…
Olisiko kyseessä farmakologian professori Heikki Karppanen. Hänet tunnetaan maailmanlaajuisesti Pansuolan ja MultiBenen kehittäjänä. Karppanen on verenpainetautien huippuasiantuntija. Hän on puhunut ja kirjoittanut aiheesta runsaasti myös julkisuudessa.
Löysimme artikkelin Helsingin Sanomista (4.5.2001), jossa hän ylistää kivikauden ihmisten ruokavaliota seuraavasti: "Kun ruoka kerättiin luonnosta, se sisälsi runsaasti hedelmiä, vihanneksia ja juureksia. Lisäksi syötiin kalaa ja villieläimiä , jonka liha oli ihan erilaista kuin kasvatettujen eläinten. Kivikauden ruoka ei ollut puhdistettua eikä siihen lisätty mitään haitallista. Edes suolaa ei ollut."
Lisätietoa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Karppanen
Eivät perustu. Tolstoin Vuodenaikojen viisaus –kirjan esipuheessa kerrotaan, että Tolstoin teokset Mysli mudryh ljudei na kazdyi den (ilmestyi 1903), Krug tstenija (ilmestyi 1906), Na kazdyi den (alkoi ilmestyä 1909 pieninä vihkosina) ja Put zizni (ilmestyi kirjailijan kuoleman jälkeen 1911 sekä kirjana että 30 erillisenä vihkona) muodostavat filosofisen sarjan.
Joka päiväksi (alkuteos Na kaznyi den) on ilmestynyt suomeksi kolmessa osassa vuosina 1911, 1912 ja 1916 ja yhtenä kirjana vuonna 1917. Vuonna 2001 suomennettu Vuodenaikojen viisaus on käännös Krug tstenija –teoksesta.
Asiasanotoituksessa kuvataan kirjojen sisältöä, aihepiiriä, lajityyppiä ja joskus myös näkökulmaa. Naiskirjallisuus ei tarkoita pelkästään naisten kirjoittamaa kirjallisuutta vaan kirjallisuutta, jossa hyödynnetään erityisesti naisten kokemusta ja naisten kokemusmaailmaa. Kyse on yleensä emansipatorisesta kaunokirjallisuudesta. Ajatus erityisestä naiskirjallisuudesta perustuu näkemykseen, jonka mukaan naisen kokemus ja tapa hahmottaa maailmaa on perustavasti erilainen kuin miehen. Käsite syntyi 1900-luvun loppupuolella ja termiä on kritisoitu, mutta toistaiseksi sitä käytetään vielä kirjallisuudentutkimuksessa. Myös mieskirjallisuus on asiasana, jota käytetään samalla tavalla kuvaamaan yleensä kaunokirjallisuutta, joka kuvaa…
Kysymykseesi ei taida olla ihan helppoa vastata muutamalla sanalla. Sinun kannattaisi tutustua esimerkiksi kirjaan
Tuomela, Pekka: Tee itse hifikaiuttimia
jossa on kuudentoista sivun mittainen luku "Bassotoiston periaatteet".
Myös esimerkiksi seuraavalta sivulta löydät tietoa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat kaiuttimien toistoalueeseen:
http://www.students.tut.fi/~jmikkola/hifiopas/kaiuttimet.html#johdanto
Karkeasti voisi ehkä sanoa, että suurikartioinen kaiutinelementti jyhkeässä kotelossa tuottaa voimakkaan bassotoiston, mutta nykyisin myös yhä pienemmillä kaiuttimilla pystytään tuottamaan entistä parempaa bassotoistoa.
Tässä muutama katkelma em. Tuomelan kirjasta:
Matalien äänten toisto asettaa kaiuttimelle erityisvaatimuksia.…
Kyllä Kustaa Vaasa kävi Helsingissä, perustamassaan kaupungissa. Kustaa Vaasa saapui valtakunnan itäosaan, Suomeen, vuonna 1555 ja viipyi täällä 11 kuukautta ja kävi tuolloin myös Helsingissä. Staffan Bruunin artikkelissa HBL;ssä (22.9.2017) kuvataan Kustaa Vaasan uraa ja myös hänen vierailuaan Suomessa sekä näkemyksiä Suomesta ja suomalaisista, https://www.hbl.fi/artikel/720983f4-41a5-4597-99a4-f56ae912b975.
Kustaa Vaasa -arkistomateriaalia (esim. päätöksiä ja kirjeitä) löytyy runsaasti Ruotsin Riksarkivetistä, https://sok.riksarkivet.se/?Sokord=Gustav+I
Sudet ovat laumaeläimiä, joilla on tarkat reviirit. Ne merkitsevät reviirinsä rajat hajuposteilla ja puolustavat aluetta muilta lajitovereiltaan. Lauman hajuposti on vakava varoitus vieraille susille loitolla pysymisestä. Laumojen kohtaaminen voi johtaa taisteluun, häviäjän kuolemaan ja kannibalismiin. Sudet siis saattavat syödä laumojen välienselvittelyissä kuolleitten laijotovereidensa ruhoja.
On myös viitteitä siitä, että sudet saattavat nälkäänsä syödä esimerkiksi metsästäjien ansalankoihin kuolleita lajitovereitaan. Tätä käyttäytymistä on esiintynyt dokumentoidusti ainakin Alaskassa.
Lisätietoja ja lähteitä:
Pulliainen, Erkki Suomalainen susi (2019)
Artikkeli susien lajinsisäisestä väkivallasta Alaskassa
Näyttää siltä että kirjasarjan kolmas osa ei ole vielä ilmestynyt alkukielelläkään, englanniksi, mutta kirjasarjan englanninkielisillä Internet-sivuilla http://www.ravenscliff.com/ sen lupaillaan ilmestyvän piakkoin. Tarkkaa julkaisupäivämäärää ei kuitenkaan kerrota. Kestää luonnollisesti jonkun aikaa ennen kuin kirja saadaan suomennetuksi. Tulevan kirjan englanninkielinen nimi kuitenkin jo ilmoitetaan: "Blood Moon" (vapaa suomennos nimestä: "Verikuu"), ja siitä on myös mahdollista lukea ote englanninksi edellä mainittujen nettisivujen kautta.
