Kasvi, joka usein esiintyy jouluun liittyvissä kuvissa mistelinä, ei tosiaan olekaan misteli. Epäilisinkin, että kyseessä on orjanlaakeri eli Ilex aquifolium (http://fi.wikipedia.org/wiki/Orjanlaakeri), joka sahalaitaisine lehtineen ja punaisine marjoineen muistuttaa perinteistä kuvaa mistelistä. Orjanlaakeri tunnetaan myös nimellä piikkipaatsama, ja se kuuluu eri luokkaan ja lahkoon kuin misteli.
Mistelien sukuun kuuluu useita satoja eri lajeja. Euroopassa esiintyvällä mistelillä eli Viscum albumilla (http://fi.wikipedia.org/wiki/Misteli) on tasareunaiset, soikeat lehdet ja valkoiset marjat. Sitä ja sen amerikkalaista sukulaista Phoradendron serotinumia käytetään perinteisesti joulukoristeena.
Orjankaali-nimistä kasvia ei sen sijaan…
Virpi Hämeen-Anttilan Synnyinmaa-sarjan toinen osa Myöhäinen kevät ei ole vielä ilmestynyt. Kustantajan sivuilla kerrotaan, että sen pitäisi ilmestyä lokakuussa 2024.
Ensimmäinen osa Sarastus ilmestyi vuonna 2023.
https://otava.kauppakv.fi/sivu/tuote/myohainen-kevat/5058001%20style=
Jeremias on kreikkalainen muoto nimestä Jeremia (heprean nimi Vanhasta Testamentista), joka tarkoittaa Jumala kohottaa, Jumalan nimittämä, Jumala on korkea.
Juho on lyhentymä nimestä Juhani. Juhani taas on suomalainen muoto Johannes-nimen lyhentymästä Johan. Johannes-nimen alkuperästä ja tarkoituksesta löytyy vastaus Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta hakusanoilla Johannes ja nimet http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
August on lyhentymä Rooman ensimmäisen keisarin arvonimestä Augustus, joka tarkoittaa kunnianarvoisaa. Augustus voi olla myös lyhentymä läntisen kristikunnan kirkkoisä Augustinuksen (”pieni Augustus”) nimestä.
Lähteet: Lempinen, Pentti. Suuri etunimikirja (1999); Riihonen, Eeva. Mikä lapselle…
Tätä Gaskellin teosta ei ole suomennettu. Kansallisbibliografia Fennican mukaan Elizabeth Gaskellilta on suomennettu vain kaksi teosta, Cranfordin naiset (alkuteos Cranford, suomennettu myös nimellä Cranfordin seurapiiri) ja Sylvian kosijat (Sylvia's lovers).
Ranja on alkuperältään epäselvä naisennimi. Kyseessä voi olla muunnelma intialaisesta naisennimestä Ranjana ('tyttö, joka tuo ilon'), mutta lähtökohtana ovat voineet toimia myös samankaltaiset nimet, kuten Anja, Ronja ja Tanja. Nimi tunnetaan harvinaisena myös esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa. Suomen ensimmäiset Ranjat nimettiin tiettävästi 1930-luvulla.
(Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus, 2007)
Lainakirjat saavat matkustaa.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että olet vastuussa siitä, että kirjat eivät rähjäänny reissussa ja palautuvat ajallaan kirjastoon.
Perintökaaren, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040 luvussa 10:6§ sanotaan: Milloin testamenttiin sisältyvää määräystä peruutettaessa tai muutoin siihen tehdään lisäys, on noudatettava, mitä testamentin tekemisestä on säädetty.
Testamentin vaatimuksista mainitaan tällä sivulla: http://www.lakiopas.com/lakitietoa/testamentti/vaatimukset/ . Jos siis testamentti on jo kahden todistajan oikeaksi hyväksymä, siihen ei voi tehdä muutoksia. Varminta on tehdä kokonaan uusi testamentti. Matti Norrin kirjassa Perintö ja testamentti sanotaan: "Testamentin lisäys tai muutos on tehtävä samaa menettelytapaa noudattaen kuin testamenttikin... Testamentin muutos tai lisäys on uusi testamentti, johon on noudatettava kaikkia…
Pantsar-nimen arvellaan kehittyneen sukunimeksi esimerkiksi sotilaalle tai asesepälle annetusta lisänimestä. Esimerkiksi Käkisalmen linnassa on maininta knekt Peer Pantzarista vuodelta 1618. 1700-luvulla esiintyy Pantzar tai Pantsar sotilasnimenä esimerkiksi Pohjanmaan, Turun läänin ja Kymenkartanon läänin rykmenteissä.
Lisää tietoa löydät esimerkiksi Pirjo Mikkosen & Sirkka Paikkalan teoksesta Sukunimet (Otava, 2000).
Kirja ovat:
Salainen vastustaja(The Secret Adversary)
Rikos yhdistää(Partners
in Crime) Salomonin tuomio(N or M) Eipä aikaakaan niin voi
kauhistus(By the Pricking of My Thumbs) Kohtalon portti(Postern of Fate).
Kirjojen saatavuuden voi tarkastaa kirjaston tietokannasta
(www.lib.hel.fi/plussa). Kannattaa valita hakunäytöltä "nimeke"
ja kirjoittaa hakusanalaatikkoon pari merkitsevää sanaa kirjan
nimestä (esim. pricking thumbs). "N or M" on vaikea löytää koska kirjan nimessä
ei ole merkitseviä sanoja. Voit tehdä näin: valitse hakunäytöltä
"asiasana tai luokka" ja kirjoita hakusanalaatikkoon tuppence.
Sukunimelle Ryyttäri ei nimikirjoissa ollut selitystä. Sanat ryttäri ja ryyttäri (myös ryytteri, ryytteli) ovat suomen kielen murteissa tarkoittaneet mm. ratsumiestä, ratsastajaa, ratsusotilasta ja myös maantierosvoa tai sotarosvoa (Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja, osa 4).
Kyseessä on Aisopoksen satuun perustuva August Ahlqvistin runomukaelma ”Kettu ja korppi”, joka on ilmestynyt A. Oksasen eli Ahlqvistin runokokoelmassa ”Säkeniä” (G. W. Edlund, 1874). Runo löytyy myös Eero Salolan ja Eino Keskisen toimittamasta teoksesta ”Lausuntarunoja nuorelle väelle” (4. painos; Valistus, 1958). Koska Ahlqvistin – ja toki Aisopoksenkin – tekijänoikeudet ovat jo aikoja sitten rauenneet, laitan runon tähän kokonaisuudessaan:
KETTU JA KORPPI
(Mukaelma)
Aamuisissa alkoi olla päivä,
aholla kun juoksi ketturäivä,
joka etsi aamusuurustansa,
sillä nälkä kurni suoliansa,
kun ei eilispäivän syömisistä
ollut paljon yhtää [painovirhe?] virkkamista.
Tuossapa nyt keksi korpin puussa,
joll’ ol’ aika juustokyörä suussa.
Vesi kiehahtavi…
Episodiromaani on novellikokoelman ja romaanin välimuoto, jossa useat tarinat nivoutuvat yhtenäiseksi. Tarinoissa voi olla samoja henkilöitä tai ne kertovat tapahtumista eri näkökulmista. Tarinat eivät välttämättä muodosta yhtenäistä juonenkaarta. Episodiromaanista on käytetty myös nimitystä novellisykli.
Lähteet ja lisätietoa
Tuomas Juntunen: Episodiromaani ja 2000-luvun suomalainen realismi (Avain 1/2015) https://doi.org/10.30665/av.74978
Jukka Laajarinne: Episodiromaani https://jukkalaajarinne.com/2013/08/15/episodiromaani-kysymys/
Jalmari Finnen suomentaman kolmiosaisen ”Monte Criston kreivin” etusivulla tosiaankin sanotaan, että suomennos käsittää koko alkuteoksen. Tämä pitää ilmeisesti paikkansa. Vertasin alkuteoksen ja suomennoksen alkuosia keskenään (alkuteoksen loppuosaa minulla ei ollut käytettävissäni). Suomennoksesta näytti puuttuvan yksi luku, mutta kysymys oli vain siitä, että jostain syystä kaksi lukua oli yhdistetty yhdeksi. Tekstit sinänsä olivat selvästi yhtä laajat.
Vertasin myös Lauri Hirvensalon tekemää ”Kolmen muskettisoturin” suomennosta alkuteokseen. Molemmissa kirjoissa oli kaikki samat luvut ja tekstit olivat selvästi yhtä laajat. Muskettisotureista on myös Anna Louhivuoren tekemä suomennos, jonka etusivulla sanotaan, että käännös on…
Simonkatu viittaa kaupungininsinööri Simon Grönlundiin (1788-1862). Kadun nimi on tunnettu vuodesta 1836 asti ruotsinkielisessä muodossa.
Annankatu Helsingissä vuodesta 1820 St. Annae Gatan kreikkalaiskatolisen pyhimyksen ja venäläisen ritarikunnan mukaan. Vuodesta 1836 Annae gatan. Nykyiset nimet vahvistettu 1909.
Fredrikinkatu on tunnettu vuodesta 1820 asti. Se on todennäköisesti nimetty Uudenmaan läänin maaherran Gustaf Fredrik Stjernvallin (1768-1815) mukaan. Hän ajoi aktiivisesti Helsingin nimeämistä pääkaupungiksi. Nimi saattaa viitata myös kreivi Johan Fredrik Aminoffiin (1756-1842), joka kuului asemakaavan suunnittelijan Albert Ehrenströmin hyviin ystäviin. Kadun suomen- ja ruotsinkieliset…
Joissain selityksissä hääoppaissa ja sivustoissa viitataan siihen, että morsian on kirkossa sydämen puolella, toisissa siihen, että sulhasen miekkakäden on oltava vapaana kahakan uhatessa. Jälkimmäinen viittaisi morsiamen ryöstöperinteeseen, joka liittyisi goottilaisten tapoihin.
Jorma Parviaisen kirjassa Kodin kirkolliset toimitukset (s. 123-124) kerrotaan, että morsiuspari seisoo alttarilla niin, että morsian on sulhasen vasemmalla eli sydämen puolella. Kirkosta poistuttaessa morsian on oikealla puolella. Syyksi tähän järjestykseen tekijä kertoo kristillisen ajattelun vertauskuvallisuuden, jonka mukaan vasenta puolta on pidetty heikompana ja oikeaa puolta arvokkaampana paikana. Entisaikojen istumajärjestykseen kirkossa kuului,…
Kustaa Vilkunan Etunimet -kirjassa (2005) Katri-nimestä kerrotaan seuraavasti: Nimipäivä on 25.11. ja suomalaisessa almanakassa nimi on ollut v. 1890 lähtien. Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882-83. Nimi on lyhentymä Katariinan muunnoksesta Katriina, joka sekin on käynyt almanakassa 1890-1907 ja palautettu 2000.
Ensimmäisiä Katriksi kastettuja lienevät Hildur Katri Järnefelt (s. 1875) ja Katri Bergholm, o.s. Ignatius (s. 1875). Kerrotaan, että he ovat saaneet nimensä J. J. Wecksellin historiallisen näytelmän Daniel Hjortin (1862) Katrin mukaan. Katri on ollut Katariina-rypään suosituimpia nimiä, virallisena nimenä se on ollut runsaassa käytössä yli sata vuotta, erityisesti 1890-luvulla ja 1900-luvun alussa. Sitten se taas yleistyi…
Jankan talo on yksi vanhan Messukylän toisen pääkylän eli Takahuhdin vanhoista kantataloista, jonka isäntänä vuoden 1540 maakirjassa mainitaan Heikki Kalamies. Vuonna 1589 Heikki Kalamies muutti nimensä Henrich Jankaksi.
Astevaihteluttomuus Jankankadun ja Jankanraitin tapauksessa ei ole kieliopin vastaista. Normaalin astevaihtelun ulkopuolelle jää erilaisia tapausryhmiä, kuten esimerkiksi erisnimiä. Varsinkin sillä seikalla saattaa olla vaikutusta käyttöönotettuihin nimenmuotoihin, että hämäläismurteissa yhtymä nk on vanhastaan ollut astevaihtelun ulkopuolella (kaupunkilla, Helsinkisä).
Lähteet:
Maija Louhivaara, Tampereen kadunnimet. Tampereen kaupunki, 1999
Jari Niemelä, Tamperelaisen tiedon portaat. Tampere-seura, 2008
Iso Suomen…
Honka, Aaro , oikealta nimeltään Eino Arohonka (v:een 1932 Alen) tuli tunnetuksi lähinnä pirteillä ja humoristisilla poikakirjoillaan, joita hän kirjoitti runsaat parikymmentä. Aaro Hongan teoksia:
Juanikkaat virtaheposet ; Viakkaat vaeltajat ; Iloinen internaatti ; Hämeen lukko ; Osku ja kumppanit ; Riuska ratsupartio ; Rantasen Kusti ; Väkevä-Santtu mustien maanosassa ; Sisukkaat sarvikuanot ; Suurleirin seikkailijat ; Teatteriteinit ; Kun maalinauha katkeaa ; Pikatoimisto Pamaus
Neljä neropattia ; Urhot uusissa maissa ; Luostarin salaisuus selviää ; Annos rautaa ; Erämaan urhot
Ryminällä alkoi ; Ja jyminällä jatkui ; Roope ja romukauppa ; Hurja kunnari ja Valitut virtaheposet.
Tietoa kirjailijasta löytyy esim.kirjoista Suomen…
Kirjaston palveluthan ovat olleet olemassa pitkään ja tietopalvelu kirjastossa on toiminut jo aikoina ennen Internetiä. Kun netin käyttö yleistyi, pohdittiin, tarvitaanko kirjastoja ja kirjastonhoitajia, kun Google kehittyi ja nousi käytetyimmäksi selaimeksi, arveltiin, että kirjaston tietopalvelua ei tarvita ja nyt keskustellaan asiasta tekoälyn osalta. Pohditaan, mitä kaikkea tekoäly korvaa, mutta eipä sitä, korvaavatko kirjastonhoitajat tekoälyn. Saattaa olla, että tekoälyn kaikkivoipaisuuden odotus laantuu ja se asettuu sille sopiviin palveluihin samoin kuin edellisetkin ilmiöt.On melkoisen varmaa, että kirjaston tietopalvelu jatkaa toimintaansa, kunhan vain kirjastoissa siihen panostetaan ja työntekijöitä siihen koulutetaan. Siitä,…
