Todella, kannattaa aloittaa tutustumalla kirjaan, jossa kerrotaan oopperan historiasta ja esitellään tunnetuimpia oopperoita. Tässä muutama esimerkki Helmet-tietokannasta:
Herzen, Pirjo von: Mentäiskö oopperaan! Tammi. 12 http://luettelo.helmet.fi/record=b2028212~S12*fin
Riding, Alan: Ooppera. WSOY, 2008 http://luettelo.helmet.fi/record=b1844738~S12*fin
Arni, Erkki: Tervetuloa oopperaan: johdatus jokamiehelle ja –naiselle. WSOY 1996. http://luettelo.helmet.fi/record=b1142061~S9*fin
Oppaan pohjalta varmaan löytyy ooppera, joka kiinnostaa. Suosittelisin jotain perinteistä oopperaa, jossa on kauniita, melodisia, yleisesti tunnettuja aarioita. Ennen muuta Verdiä (La Traviata, Rigoletto, Don Carlos, Aida jne. jne), tai sitten vaikka…
Kirja ovat:
Salainen vastustaja(The Secret Adversary)
Rikos yhdistää(Partners
in Crime) Salomonin tuomio(N or M) Eipä aikaakaan niin voi
kauhistus(By the Pricking of My Thumbs) Kohtalon portti(Postern of Fate).
Kirjojen saatavuuden voi tarkastaa kirjaston tietokannasta
(www.lib.hel.fi/plussa). Kannattaa valita hakunäytöltä "nimeke"
ja kirjoittaa hakusanalaatikkoon pari merkitsevää sanaa kirjan
nimestä (esim. pricking thumbs). "N or M" on vaikea löytää koska kirjan nimessä
ei ole merkitseviä sanoja. Voit tehdä näin: valitse hakunäytöltä
"asiasana tai luokka" ja kirjoita hakusanalaatikkoon tuppence.
Kustaa Vilkunan Etunimet -kirjassa (2005) Katri-nimestä kerrotaan seuraavasti: Nimipäivä on 25.11. ja suomalaisessa almanakassa nimi on ollut v. 1890 lähtien. Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882-83. Nimi on lyhentymä Katariinan muunnoksesta Katriina, joka sekin on käynyt almanakassa 1890-1907 ja palautettu 2000.
Ensimmäisiä Katriksi kastettuja lienevät Hildur Katri Järnefelt (s. 1875) ja Katri Bergholm, o.s. Ignatius (s. 1875). Kerrotaan, että he ovat saaneet nimensä J. J. Wecksellin historiallisen näytelmän Daniel Hjortin (1862) Katrin mukaan. Katri on ollut Katariina-rypään suosituimpia nimiä, virallisena nimenä se on ollut runsaassa käytössä yli sata vuotta, erityisesti 1890-luvulla ja 1900-luvun alussa. Sitten se taas yleistyi…
Suomen kansallisbibliografiasta löytyi kolme Mikko Reposen teosta:
Reponen, Mikko: Mikko Reponen, Viipurin profeetta, Suomen kohtalonvuosien apostoli/Toim. K. Mikkonen.
-[Hki]: Kuva ja sana 1967
Reponen, Mikko: Siunattua sanomaa/Viipurin profeetan Mikko Reposen kirjoitelmia; Toim. K. Mikkonen. -
Ev.lut. herätysseura, 1968
Reponen, Mikko: Taivaallinen näky; Kuva ja sana, 1945
Hyviä perusoppaita yleisimpien kotimaisten kasvilajien tunnistamiseen on olemassa useita, tässä muutama esimerkiksi:
BRUHN MØLLER, Kirsten, Kukat väri väriltä
-650 luonnonvaraista kasvia, jaottelu värien mukaan
FEILBERG, Jon, Kielo ja kissankello : Suomen ja Pohjolan kasveja
- 740 ruohoa, varpua ja heinää sekä 51 puuta ja pensasta eli lähes kaikki tärkeimmät luonnonkasvit systemaattisessa järjestyksessä; järjestetty niin, että toisiaan muistuttavia lajeja voidaan vertailla samalla aukeamalla
Otavan värikasvio
- vuodesta toiseen kenties suosituin kasvikirja; 869 lajia
PIIRAINEN, Mikko, Kotimaan luonnonkasvit
- 500 Suomen yleisintä kasvilajia kasvien sukulaisuussuhteisiin perustuvassa järjestyksessä
PIIRAINEN, Mikko, Luonnonkukat
- lähes 200…
Nimenomaan 30-luvusta osaa sanoa, mutta puulelujen tekoon löytyy kyllä ohjeita. Autoja ja/tai hevosia löytyy ainakin seuraavista kirjoista:
Kuokkanen Esko, Vaarin lelukirja. WSOY 2008
Mårtensson Hans, Nikkaroimme lapsille. Otava 1984
Skarman Erik, Nikkaroi puuleluja. Mäkelä 2001
Näitä kirjoja löytyy useista kirjastoista, osoitteesta www.helmet.fi voi tarkistaa hyllytilanteen.
Pasilan kirjastossa on myös englanninkielinen
Horwood Roger, Wooden toys : over twenty easy-to-make toys. NH 1993.
ja Pasilan kirjaston varastossa
Laurila Jaakko, Leikkikalupiirustuksia : etupäässä kansakoulujen käsityönopetusta varten.
WSOY 1912
Parviainen L., Uusia veistotyöpiirustuksia 2. WSOY 1958.
Oppaita muiden puulelujen valmistukseen:
Asunta Markku,…
Tiikerihaina tunnettu sävelmä on alun perin kansansävelmä, jonka Peter Hodginson on mukaellut akustiselle kitaralle. Ensimmäinen levytetty versio on vuodelta 1935. Suomessa Tiikerihai tuli tunnetuksi 1955 Juha Eirton laulamana. Mahdollisesti se on olympiakesänä soinut meillä englanniksi laulettuna tai orkesteriversiona.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
http://www.google.com/search?q=tiger+shark+first+recorded+hodginson&rls…
Juha Eirron esittämä Tiikerihai oli Suomessa 1950-luvun hiteistä kolmannella sijalla .
http://mielenravintoa.com/shop/product_info.php?products_id=362&osCsid=…
"Olympiakesän ihmeet ja pummilla matkustaminen avoratikassa vuonna 1952" -sivustolta löytyy maininta…
Yleisesti ottaen voisi sanoa, että kirjastot maksavat kirjoista vähemmän kuin kuluttajat. Tämä johtuu siitä, että tavallisesti kirjastot kilpailuttavat yrityksen, jonka kanssa tehdään hankintasopimus. Hankintasopimuksen perusteella kirjasto saa tavallisesti tietyn prosenttimääräisen alennuksen kirjavälittäjän hinnoista. Se on tavallisesti edullisempi kuin kuluttajien maksama hinta. Kirjavälittäjälle toiminta taas on kannattavaa pienemmälläkin voitto-osuudella, kun kirjastojen hankinnat ovat suuria. Kirjastot voivat toki ottaa vastaan kirjoja myös lahjoituksina, jolloin kirjasto ei kirjoista maksa mitään.
Hinnasta, jolla kustantaja kirjan myy, neuvottelevat kustantaja ja kirjavälittäjä keskenään. Kirjasto ei siis yleensä neuvottele suoraan…
Nettilähteiden mmukaan kikenä tarkoittaa Turun seudun murteissa omenaa, erityisesti pientä, kituliasta ja kitkerää omenaa. Kirjallisista lähteistä ei löytynyt kikenälle selitystä. Priisi voi tarkoittaa Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan sekä hyppysellistä (kuvaten siis jonkun määrää) että tuulenpuuskaa.
Lurjusta, veijaria, kelmiä, petkuttajaa ja peijakasta tarkoittava peijooni-sana on tullut ruotsin spion-sanan murteellisesta muodosta spejon. Sanaa käytetään myös lievänä kirosanana. Spion tarkoittaa vakoojaa ja murteissa kelmiä ja veijaria. Samaa perua on myös saksan kielen sana Spion ja italian spione.
Lisää sanasta voit lukea vaikkapa Suomen kielen etymologisen sanakirjan verkkoversiosta.
Suomen kielen etymologinen sanakirja verkossa
Kirjastolla ei ole oikeutta säilyttää tietoja asiakkailla lainassa olleista teoksista, vaan tieto lainoistasi häipyy lainaajarekisteristä, kun palautat lainat. Sen sijaan voit itse alkaa tallentaa lainaushistoriaasi HelMet-verkkokirjastossa. Ohjeet löytyvät osoitteesta www.helmet.fi kohdasta Ohjeita -> Omat tietoni -> Lainaushistoria, jossa kerrotaan:
Järjestelmä ei tallenna lainaushistoriaasi automaattisesti, vaan voit itse aloittaa ja lopettaa lainaushistorian tallentamisen milloin tahansa. Muut lainaajat ja kirjaston henkilökunta eivät voi tarkastella lainaushistoriaasi eivätkä muuttaa sitä.
Aloita ja lopeta lainaushistorian tallentaminen Omien tietojesi linkistä Lainaushistoriani. Voit myös poistaa valitsemiasi lainoja…
Lewis Carrollin klassikkoteoksia Liisan seikkailuista Ihmemaassa ja Peilimaassa on analysoitu paljonkin, mutta suomeksi julkaisuja on harmillisen vähän.
Tässä kuitenkin kirjastosta löytyviä teoksia:
Kirjeitä lapsiystäville ja muita kertomuksia
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1188890
Lewis Carrolin kirjeitä ja päiväkirjamerkintöjä.
The story of Alice : Lewis Carroll and the secret history of Wonderland
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2235362
Kattava englanninkielinen teos Carrolin teosten synnystä.
The annotated Alice : Alice's adventures in Wonderland and Through the looking-glass
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2068711
Liisa Ihmemaassa ja Liisan seikkailut peilimaassa reunahuomautuksin ja…
Kysymys liittynee yhdistystoimintaan.
Patentti -ja rekisterihallituksen laatimat yhdistyksen mallisäännöt (useita eri mallisääntöjä) ovat tuolla:
http://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/lomakkeet_mallisaannot.html
Mallisäännöissä mainitaan kunniajäsenistä esim. seuraavasti: "Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa."
Mallisäännöissä mainitaan myös jäsenmaksun maksamisesta mm. seuraavsti: "Varsinaisilta jäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää vuosikokous. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät…
Nimi Albin tulee latinan sanasta albus, 'valkoinen, kirkas'. Almanakassa Albin on 1.3. muistona Angersin (Länsi-Ranska) piispasta Albinuksesta. Albinus-muodossa nimi ilmestyi suomalaiseen kalenteriin ensi kerran vuonna 1488.
Otteljaana (myös muodossa Ottiliana, Otteliana, Ottilia) on Oton sisarnimi. Otto-nimen merkitys on 'tilallinen, varakas'. Lähtökohdaltaan Otteljaana kuuluu laajaan saksalaiseen ja ranskalaiseen nimiryhmään, joka on kehittynyt vanhoista Od-, ja Ot-alkuisista nimistä. Katolilaisessa perinteessä on lukuisia tähän nimiryhmään kuuluvia pyhimyksiä, mm. Pyhä Oda, Autuas Oda eli Odette ja Elsassin suojelupyhimys Odilia eli Ottilia.
Lisää tietoa suomalaisista etunimistä löytyy tässäkin vastauksessa lähteinä käytetyistä…
Sivulla http://www.chinese-tools.com/ on kohta "Search the dictionary", johon voit syöttää etsityt sanat englannin kielellä. Suomen kielellä haku ei toimi. Usko on englanniksi faith, toivo on hope ja rakkaus love. Samasta tietokannasta löytyy runsaasti muitakin kiinankielisiä merkkejä. Oman kirjaston kirjastonhoitaja löytää varmasti lainattavaakin aineistoa kiinan kielen merkeistä.
Erilaiset tietosana- ja sivistyssanakirjat antavat yhdenmukaisesti sanalle seuraavan selityksen: Amerikkalaisen liikemiehen P. T. Barnumin sirkuksen suurin vetonaula oli v. 1882 kuollut jättimäinen norsu, jonka nimi oli Jumbo. Koska eläin oli kömpelö ja hidas, tuli tavaksi nimittää kilpailussa viimeiseksi jäänyttä samalla nimellä.
Toinen merkityshän sanalla on 'jättimäisen suuri', esim. jumbojetti. Norsun nimelle on esitetty useita selityksiä: vanha englantilainen slangisana jumbo 'kömpelö henkilö', englannin kielessä kutsuttiin erästä afrikkalaista jumaluutta nimellä Mumbo Jumbo, Kongossa oli erään käärmelajin nimenä nzombo tai swahilin kielen sana jumbe 'päällikkö'. LÄHTEET: ///Nationalencyklopedin 10, s. 251///, ///Kaarina Turtia:…
Pertti Anttosen ja Matti Kuusen Kalevala-lippaassa (SKS, 1999) on noin 30 sivun laajuinen osio Kalevala-nimistöstä (etu- ja sukunimistä paikannimiin ja yritysten nimiin). Löytyy useistakin pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Kasvi, joka usein esiintyy jouluun liittyvissä kuvissa mistelinä, ei tosiaan olekaan misteli. Epäilisinkin, että kyseessä on orjanlaakeri eli Ilex aquifolium (http://fi.wikipedia.org/wiki/Orjanlaakeri), joka sahalaitaisine lehtineen ja punaisine marjoineen muistuttaa perinteistä kuvaa mistelistä. Orjanlaakeri tunnetaan myös nimellä piikkipaatsama, ja se kuuluu eri luokkaan ja lahkoon kuin misteli.
Mistelien sukuun kuuluu useita satoja eri lajeja. Euroopassa esiintyvällä mistelillä eli Viscum albumilla (http://fi.wikipedia.org/wiki/Misteli) on tasareunaiset, soikeat lehdet ja valkoiset marjat. Sitä ja sen amerikkalaista sukulaista Phoradendron serotinumia käytetään perinteisesti joulukoristeena.
Orjankaali-nimistä kasvia ei sen sijaan…
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä aineistotietokanta HelMetistä löytyy useampia suomenkielisiä huuliharpunsoiton oppaita. Niitä voi hakea tietokannasta http://www.helmet.fi käyttämällä hakutyyppiä sanahaku. Hakusanoiksi voi antaa huuliharppu soitonoppaat ja hakulaatikosta kieli voi valita kieleksi suomen. Näin löytyy kahdeksan viitettä, esim. Reinikainen, Kaarlo: Joka pojan huuliharppukoulu, McKelvy, David: Huuliharppuopas (kasetti tai cd) ja Therapy, Jim: Harp Clinic: Huuliharpun comppi- ja soolosoiton oppikirja. Kutakin alleviivattua viitettä klikkaamalla saa näkyviin tarkemmat tiedot kustakin, myös saatavuustiedot, eli onko kyseinen teos lainassa vai hyllyssä jossakin kirjastossa.
