Best rated answers

Question Reads Rating Answered Open Answer
Kuka esittää Reijo Taipaleenkin esittämän kappaleen: Olen saanut elää, ruotsiksi. Nais-artisti on. 3286 Mats Wicken on säveltänyt Olen saanut elää -kappaleen, jonka alkuperäinen nimi on Jag har vandrat mina stigar. Reijo Taipaleen lisäksi sen on levyttänyt ja laulanut ainakin laulaja nimeltä Tuula-Helena. Kappale löytyy ainakin äänitteeltä Uusilla urilla - i nya spår, joka on vuodelta 1982. Näyttäisi kuitenkin siltä, että se on esitetty suomeksi, vaikka levyn nimi onkin kaksikielinen. Muita naispuolisia esittäjiä ei kappaleelle kuitenkaan ainakaan Suomesta löytynyt. Tiedot ovat peräisin Suomen kansallisdiskografiasta, Violasta: http://finna.fi Asiakaspalautteesta voimme lisätä seuraavan tiedon: Kappaleen alkuperäinen, ruotsalainen esittäjä on Dansband.
Mihin perustuu esimerkiksi Helmet-kirjastojen vaatimus henkilöllisyystodistuksen esittämisestä kirjastokortin saamiseen? Kirjastolaki ei mainitse sanallakaan… 243 Kirjastokortti on luottokortti, jolla saa haltuunsa suuren määrän myös rahallisesti arvokasta omaisuutta. Mikään organisaatio maailmassa ei anna tällaista luottokorttia tuntemattomalle ja tunnistamattomalle henkilölle. Kirjaston tiloissa voi kirjoja, lehtiä, äänitteitä ja muita aineistoja käyttää anonyymisti, mutta lainaaminen ja vieminen pois kirjastosta edellyttää kyseisen henkilön todistettuun henkilöllisyyteen yhdistettyä korttia. Kysymys on siis pohjimmiltaan omaisuudenvalvonnasta. Heikki Poroila
Olen useita vuosia selvitellyt, mahdollista julkaisua varten, Sysmän pitäjässä, Voipalan kylässä sijainneiden/sijaitsevien Hovilan, Voipalan ja Ilolan… 5128 25.11. 2010 vastatussa kysymyksessä oli lähteitä liittyen torppareihin ja torpparilaitokseen yleensä. Alla on joitakin lähteitä, jotka liittyvät Sysmän historiaan, kartanoihin ja torppareihin. Voit pyytää kirjoja kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta: - Stjernvall-Järvi, Birgitta, Virtaan kartanot Sysmän kartanoyhteisössä 1800-luvulla (1995) - Suvanne, Em., Sysmän historia nykyaikaan asti (1912) - Juvelius, Einar W., Sysmän pitäjän historia (1927) - Ticcander, Michael, Sysmän pitäjä 1792: Maantieteellinen ja historiallinen väitöskirja Sysmän pitäjästä (1942) - Stjernvall-Järvi, Birgitta, Kartanoelämää Itä-Hämeessä (2009) - Stjernvall-Järvi, Birgitta, Kartanoarkkitehtuuri osana Tandefelt-suvun elämäntapaa (2007)
Yle tv1:ltä tulee ohjelma "Suomi on suomalainen" jossa on Ismo Alangon laulama tunnusmusiikki. Kysymys kuuluu, mikä on tuo kappale ja onko siinä enemmän sanoja… 1215 Suomi on suomalainen -ohjelman on tuottanut Intervisio Oy. Ohjelmasarjan tunnusmusiikin on säveltänyt Sami Timonen ja sanat ovat Antti Seppäsen käsialaa. Tuotantoyhtiöstä kerrottiin, että tunnusmusiikki on sävelletty nimenomaan kyseistä ohjelmasarjaa varten, eikä siinä ole tekstiä enempää kuin mitä ohjelmassa kuullaan. http://www.intervisio.fi/
Ford Escort vm. 1970 korjausopas. 1281 Ford Escort 1970 vuosimallin korjausopasta ei ole Oulun kaupunginkirjaston kokoelmassa. Sellaisia on kuitenkin muiden kirjastojen kokoelmissa, ja niitä voi kaukolainata. Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä löytyi seuraava teos: Haynes, J. H., Ford Escort owners workshop manual: all 1100 & 1300 models 1968 to 1974, ISBN: 0-85696-171-x Kouvolan kaupunginkirjaston aineistorekisteristä löytyi: Haynes, J. H.: Ford Escort: all 1100 & 1300 models 1968 to 1974, ISBN: 0-85696-171-x
Minulla on kirjan nimi, sekä tekijä hukassa. Luin tätä lasten / nuorten kirjaa kun olin ala-asteella, eli tuossa 90-luvun alussa. Kirja oli suomenkielinen,… 1815 Yllätysmatkat (Tammi, 1989) ja Kummitusmatkat (Tammi, 1991) sisältävät seikkailukertomuksia, joihin lukija voi osallistua tehtäviä ratkaisemalla. Molemmat kirjat ovat syntyneet useiden tekijöiden yhteistyön tuloksena, joten kirjastotietokannoista niitä kannattaa hakea mieluummin kirjojen kuin tekijöiden nimillä.
Missä kulttuur(e)issa ei käytetä 7:n vuorokauden pituista ajan yksikköä? 1060 Seitsenpäiväinen viikko on käytössä jokseenkin kaikkialla maailmassa. Tämä käytäntö vakiintui koko läntiseen maailmaan roomalaisten ajanlaskun mukana. Myös islamilaisen kalenterin viikko on seitsenpäiväinen. Kiina on noudattanut länsimaista gregoriaanista kalenteria vuodesta 1911 lähtien. Seitsenpäiväinen viikko on ajanlaskumme vanhin samanlaisena pysynyt ajanjakso, sillä jo yli 2500 vuoden ajan viikonpäivät ovat toistuneet katkeamatta seitsemän päivän jaksossaan aina uudelleen ja uudelleen. Edes kalenteriuudistukset eivät ole vaikuttaneet viikon kulkuun. Siihen puututtiin vasta 1970-luvun alussa, ja silloinkin muutettiin vain viikon aloituspäivää. Muutoksia tapahtui myös viikon määritelmässä. Kansainvälisen kaupan…
Mistä sukunimi Havia on peräisin? 2298 Sukunimet Havi, Havia ja Havo ovat todennäköisesti germaanista perää. Niille on muinaissaksan henkilönimistössä vastine Hav, Hawe ja Hawo ( joka viitannee mereen). On myös esitetty, että nimen lähtökohta on skandinaavinen Had-nimi. Haviaa lähellä oleva Havi on mahdollisesti peräisin saksalaisesta Haveman-nimestä. Lisää sukunimestä voi lukea Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksesta Sukunimet. Lähde: Mikkonen – Paikkala: Sukunimet. Otava.
Tarvitsisin lasten peloista kertovaa kirjallisuutta. Tietoa myös peloista yleensäkin ottaen. 4437 Näissä tietokirjoissa käsitellään aihetta lapsen pelot: AYALON, Ofra. Selviydyn! : yhteisön tuki ja selviytyminen. Helsinki: Mannerheimin lastensuojeluliitto, 1995. FREUD, Sigmund. Viisivuotiaan pojan fobian analyysi. Helsinki : Yliopistopaino, 1997. HIITOLA, Briitta. Parantava leikki. Helsinki : Tammi, 2000. JOKINEN, Sirpa. "Sattuuks se?" : lasten kliiniset tutkimukset. Helsinki : Kirjayhtymä, 1999. LASTEN turvattomuus Suomessa ja Virossa : 5-12 -vuotiaiden lasten huolten ja pelkojen vertaileva tutkimus / Anja Riitta Lahikainen et. al. Kuopio : Kuopion yliopisto, 1995. LITJA, Tiia. Mä en haluu! : leikki-ikäisen arjen pulmia. Helsinki : Edita, 2000. PUNAMÄKI, Raija-Leena. Konfliktin lapset. 1981. SIHVOLA, Seija Lapsen terveys ja…
Mikä on runon nimi ja kuka tekijä: Runo on minulle rakas, kun veljeni on sitä ulkomuistista vuosien varrella paljon lausunut. Nyt hän ei enää muista. … 3228 Runo nimi on Kalamies ja sen on tehnyt Heikki Asunta. Runo löytyy teoksesta Viheriä oksa y.m. parodioja välipaloiksi (Gummerus, 1930).
Mistö löytyis sanat lauluun joka menee: "Olen muuan don Juan ja mun lempeni kuuman, moni nainen on .. etc" 2954 Sanat löytyvät julkaisusta Jauhiainen,Lauri: Kuplettimestarit ja mestarikupletit. Laulun nimi on Don Juan ja sen on säveltänyt J.Alfred Tanner. Sanoitus on Uuno Tupaselan.
Mistä minun nimeni Aale on peräisin? 1176 Aale ja sen harvinaisempi rinnakkaismuoto Aali olivat alun perin monen a-alkuisen nimen puhuttelumuotoja. Varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa monen a-kirjaimella alkaneen miehennimen kantajaa kutsuttiin Aaleksi (Aarne, Alarik, Aleksanteri, Aleksi, Arvid), mutta Naantalissa on merkitty muistiin tieto Aalesta myös Aleksandran kutsumanimenä. Aalea annettiin vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä etunimeksi sekä miehille että naisille, mutta lopulta se vakiintui miehennimeksi. Virossa ja Inkerinmaalla sekä Aale että Aali tunnetaan naisenniminä. Nämä (sekä rinnakkaismuodot Aal, Aala ja Aalu) ovat lyhentymiä nimistä Adelheid, Aleksandra tai Rosalie. - Suomessakin tunnetuin Aale on nainen, inkeriläissyntyinen runoilija Aale Tynni. Lähteet: Anne…
Haluaisin tietää mistä tulee ja mitä tarkoittaa sukunimi Vuorela? 1354 Vuorela on yleistynyt talonnimenä vasta 1800-luvulla. Varhaisimmat tiedot ovat Etelä-Pohjanmaalta. Talon nimestä Vuorela on siirtynyt tarkoittamaan myös asukkaita. Vuorelaksi on myös vaihdettu useita ruotsalaisia sukunimiä nimenmuutoissa. Kirjastoista löytyy nimikirjoja esim. Mikkonen, Pirjo : Sukunimet, Uusi suomalainen nimikirja, joista voi tutkia aiheesta lisää.
Mistä runosta/kirjasta oli William Shakespeare-katkelma jonka Esko Salminen esitti Vesa-Matti Loirille "Laulu Rakkaudelle"-ohjelmassa MTV-3:lla 1.1.2021?… 1939 Esko Salminen lausuu ohjelmassa Prosperon repliikin William Shakespearen näytelmästä Myrsky. Katkelma on näytelmän neljännen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta. Katkelma on Arto af Hällströmin suomennoksesta (1994), jota on tekstinä lainattavissa vain joissakin Suomen kirjastoissa. Myrskyn ovat suomentaneet myös Paavo Cajander, Matti Rossi ja Eeva-Liisa Manner. https://kansalliskirjasto.finna.fi/ https://finna.fi/ https://uniarts.finna.fi/ https://www.gutenberg.org/files/44845/44845-h/44845-h.htm
Hyvä fantasiasarja 11-vuotiaalle? 1915 Heti ensimmäiseksi suosittelisin Reetta Aarnion Maan, veden ja tulen väki -sarjaa (osat: Maan kätkemä, Veden vanki, Virvatulen vartijat, Tuulien taikuri), jossa on paljon Harry Potteria muistuttava asetelma mutta suomalaista mytologista taustaa. Olen itsekin pitänyt kovasti tuosta. Toisena voisin suositella hiukan eeppisempää fantasiasarjaa: Ilkka Auerin Lumen ja jään maa -sarjaa (osat: Sysilouhien sukua, Varjoissa vaeltaja, Hyinen hauta, Ikitalvi). Siinä Nonna-niminen tyttö joutuu monenlaisiin seikkailuihin, ja hänelle paljastuu yllättäviä asioita hänen syntyperästään. Tuo oli ainakin minusta todella vetävä sarja ja sijoittuu Auerin luomaan fantasiamaailmaan. Kolmanteni nostaisin esiin Sini Helmisen Väkiveriset-sarjan (osat: Kaarnan…
Minkä ikäiseksi pitää vähintään elää, että ei voida enää puhua ennenaikaisesta kuolemasta? 1356 Ennenaikainen kuolema määritellään kansainvälisten OECD:n ja WHO:n kriteerien mukaan ennen 70. ikävuotta tapahtuneeksi kuolemaksi. On kuitenkin esitetty, että Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa ikäraja voisi olla korkeampikin. Lähteet: Ennenaikaisten kuolemien aiheuttamat elinvuosien menetykset pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusmaissa 2003-13. Lääkärilehti 46/2017 (https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/ennenaikaisten-kuolemien-aiheuttamat-elinvuosien-menetykset-pohjoisen-ulottuvuuden-kumppanuusmaissa-2003-ndash-14/) Suomessa menetetään ennenaikaisen kuolleisuuden vuoksi vuosittain 170 000 elinvuotta (https://thl.fi/fi/-/suomessa-menetetaan-ennenaikaisen-kuolleisuuden-vuoksi-vuosittain-170-000-elinvuotta)
Kysyisin mistä oli peräisin nimitys pilsneri juomalle, jota juotiin Suomessa joskus 60-luvulla? Äitini kertoi juoman olleen lähes alkoholitonta olutta ja… 1778 Pilsneri on otollinen terminologisen hämmennyksen aihe siksi, että sana tulee pilseniläistä olutta tai oluttyyppiä merkitsevästä saksankielisestä sanasta Pils(e)ner, joka pohjautuu tšekkiläisen panimokaupungin Plzeňin (saksaksi Pilsen) nimeen, mutta meillä se kuitenkin on puhekielessä jo 30-luvulla tunnettu tavallisen ensimmäisen veroluokan oluen (ykkösoluen) synonyyminä (ks. esim. Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja). Sittemmin se on vakiintunut vastaavaan käyttöön myös virallisissa yhteyksissä – esimerkiksi Alkoholikysymys-lehti puhuu vuonna 1960 "I luokan oluesta, pilsneristä". Aidossa pilseniläisessä oluessa alkoholia on noin 5 painoprosenttia, mutta kieltolain kumoamisen jälkeisistä…
Käsittääkseni Tampereella ei ole ortodoksista hautausmaata, mutta haudataanko Tampereen ortodoksiseen seurakuntaan kuuluvat vainajat jollekin tietylle alueelle… 1229 Tampereella ei ole hautausmaita muilla yhteisöillä kuin evankelis-luterilaisilla seurakunnilla. Kaikki Tampereen hautausmaiden hautapaikat varataan Tampereen evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän hautauspalveluissa. Täällä hoidetaan myös muiden kuin seurakuntien jäsenten hautapaikka-asiat. Tampereen hautausmailla ei ole omia hauta-alueita evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulumattomille lukuun ottamatta Kalevankankaan islaminuskoisten aluetta ja ensimmäisen maailmansodan aikaista venäläisten sotilaiden kertahautariviä. 1950-luvulla ortodoksit kyllä tavoittelivat omaa aluetta, mutta silloin sellaista ei enää ollut osoitettavissa. Hautausmaat - Tampereen seurakuntayhtymä | https://tampereenseurakunnat.fi/…
Mitä palkintoja Tuija Lehtinen on voittanut ja jos hän on voittanut niin mistä kirjoista? 1676 Tuija Lehtinen on saanut kirjoistaan lukuisia eri palkintoja. (Suluissa palkitut kirjat): - Nuortenkirjallisuuden valtionpalkinto 1988 - Plättä-palkinto 1989 (Joka kimma sen tietää) - Kuopion Taiteilijaseuran kirjallisuuden Minna-patsas 1990, 1991 teoksista Mirkka ja ratkaisujen kesä ja Vaniljasyndrooma - Plättä-palkinto 1995 (Ikkunaprinsessa) - Topelius-palkinto 1997 (Asvalttisoturi) - Plättä-palkinto 1999 (Sara@crazymail.com) - Kaarina Helakisa -kirjallisuuspalkinto 2002 (lasten- ja nuortenkirjatuotannosta) - Topelius-palkinto 2006 (www.liisanblogi.net) - Tirlittan-palkinto 2016 - Pro Finlandia 2017 Lisää tietoa mm. osoitteesta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175922725910
Kysymys liittyy sanontaan hitaat hämäläiset sekä sanan Tavastia etymologiaan. Wiktionaryn perusteella Tavast johtuu hidastelevista eestiläisistä. Onko… 715 Hitaan hämäläisen "isänä" on perinteisesti pidetty Topeliusta, jonka Maamme kirjan hämäläisiä käsittelevästä osiosta kyseinen luonnehdinta on peräisin: "Kestävämpää miestä et helposti tapaa, jos hän on kerran ottanut jotain tehdäkseen, etkä hitaampaa, jos hänen päähänsä on pistänyt olla mitään tekemättä." On kuitenkin huomautettava, että tässä yhteydessä perusteltuja isyysvaatimuksia voisivat esittää myös Boken om vårt landin ensimmäinen suomentaja, Oulun kirkkoherra Johan Bäckvall ja hänen käännöksensä sittemmin tarkistanut ja korjannut Paavo Cajander. Topelius nimittäin käyttää kyseisessä kohdassa sanaa "trög", joka voitaisiin suomentaa myös 'vastahakoiseksi': "En inhärdigare man är icke lätt att finna, när han företagit sig något, icke…