Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolle pyritään hankkimaan
kaikki suomenkieliset musiikkikirjat, joten melko kattavan listan
saat tekemällä haun omasta aineistotietokannastamme Introsta. Kokoelmassamme on myös joitakin ruotsinkielisiä kirjoja. Mene ensin Tampereen kaupunginkirjaston kotisivulle ( http://www.tampere.fi/kirjasto )
ja klikkaa kuvaketta INTRO JA INTROACTIVE. Valitse seuraavaksi HAKU.
Täytä sitten hakulomake. Voit kokeilla kahdella eri tavalla, hakutulokset poikkeavat hieman toisistaan:
1. Kirjoita luokaksi "78.351", valitse aineistolajiksi valikosta
kirja ja kieleksi suomi (tai ruotsi). Jos et halua eri oopperoitten
librettoja mukaan hakutulokseen, rajaa ne pois ei-ehdolla eli kirjoita
hakulomakkeen toiselle…
Tieteellisten kirjastojen Linda-rekisterin mukaan Åbo Akademin kirjastossa on lainattavissa englanninkielinen, 2-osainen vuonna 1889 julkaistu "Cleopatra". Pikaisen tiedonhaun perusteella se olisi Suomen kirjastojen ainoa kappale. Jos siis teoksen niin vanha laitos Sinulle sopii, voit tehdä kaukolainapyynnön lähimmästä yleisestä kirjastosta tai yliopistokirjastosta. Ja koska kirjan molemmat osat näyttävät olevan parhaillaan hyllyssä, voisi haluamasi teos olla luettavanasi jo muutaman päivän kuluttua.
Suomen varhaisimmat kirjakokoelmat olivat luostarikirjastoja ja kirkkojen kirjakokoelmia. Turun Akatemian kirjasto perustettiin vuonna 1640.
Jonkinlaisia sivistyneistön lukuseuroja toimi Suomessa jo 1600-luvulla. Lukuseurat yleistyivät 1700-luvun lopulla. Suomen ensimmäinen lainakirjasto syntyi Vaasaan vuonna 1794, kun Vaasan Luku-seuran kirjasto ryhtyi lainaamaan kirjoja kaikille kaupunkilaisille, ei pelkästään lukuseuran jäsenille.
Tähän asti kaikki Suomen kirjastot olivat ruotsinkielisiä eikä suuri suomekielinen rahvas näistä kirjastoista hyötynyt.
Kansallisen heräämisen aikaan hieman ennen 1800-luvun puoliväliä ylioppilat ja sivistyneistö ryhtyivät perustamaan kirjastoja tavalliselle suomenkieliselle kansalle. 1900-luvun alussa…
"Rekisteröidyn yhdistyksen hallituksen jäsenet eivät pääsääntöisesti vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen veloista." (Lähde: KSL-opintokeskuksen Internet -sivusto, https://www.ksl.fi/materiaaleja/yhdistystoiminnan-avaimet/5-yhdistyksen-hallinto/ )
Erilaisissa tilanteissa saattaa kuitenkin olla erilaisia tulkintoja ja erilaisia toimintatapoja, joten suosittelen kääntymään yhdistystoiminnan asiantuntijoiden puoleen. Kirjastoalan asiantuntijoina emme osaa varmuudella tämänlaisiin kysymyksiin antaa vastausta.
Kirjasta ”Wesilahti veistelee : kaskuja ja sananlaskuja. 2” (Vesilahden museoyhdistys, 2000, s. 101) löysin saman sanonnan toisinnon: "Haukkaa kakkoo kans, senkin muikulipää, äläkä kaikkee maitoo juo."
Selailin joitakin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS, https://www.finlit.fi/fi) julkaisemia sananlaskukokoelmia, mutta niistä en tätä sanontaa löytänyt. Koska kysymys on todennäköisesti arkistoaineistosta, kysyin asiaa SKS:n asiantuntijoilta (https://kysy.finlit.fi/web/questions).
Kotimaisten kielten keskuksen sananparsikorpuksesta löytyi sanonnasta erilaisia versioita, esim.
”Haukkaa sitä leipää leveämmälti äläkä sitä piimää niin römistä.”
”Haukkaa kakkua kanssa, pitkänokka, että et kaikkea piimää ryyppää, sanoi lapsi muinoin…
Hei!
Traficomin Ajokortti-info.fi -sivustolla https://www.ajokortti-info.fi/fi/ajokortin-hankkiminen/ajokorttilupa on ohjeet ajokorttilupahakemuksen liitteistä, kuten passikuvista ja lääkärinlausunnosta. Sivustolla sanotaan seuraavasti:
Passikuvista
2 passikuvaa. Jos sinulla on kuitenkin voimassa oleva suomalainen passi tai henkilökortti, et tarvitse uusia passikuvia ajokorttia varten. Et tarvitse kuvia myöskään, jos olet toimittanut valokuvat ajo-, kuljettaja- tai ammattipätevyyskorttia tai ADR- tai taksinkuljettajan ajolupaa varten 1.1.2013 tai sen jälkeen.
Huom. valokuvaamosta saatua kuvakoodia ei voi hyödyntää ajokorttia haettaessa. Traficom voi hyödyntää poliisille sähköisesti toimitettuja passikuvia vasta sen…
Wärtsilän telakalla sattui 19.3.1965 tulipalo, josta uutisoitiin varsin näyttävästi: "Lähes valmis Finnhansa tuhoutui. Liekehtivä alus vaarassa kaatua".
Helsingin Sanomien artikkelin mukaan valtavalla voimalla levinnyt tulipalo tuhosi Suomen suurimman, rakenteilla olleen autolautan sisustuksen täydellisesti. Palon alkusyytä ei tuossa vaiheessa tiedetty. Sammutustöissä loukkaantui kolme palosotilasta ja telakan työnjohtaja lievästi. Tulipalon syttyessä laivalla oli yli 300 työntekijää.
Seuraavan päivän lehdessä arveltiin syttymissyyksi hitsauskipinää. Kipinät olivat todennäköisesti sytyttäneet hitsauspaikan lähellä olleita työntekijöiden vaatteita.
Laiva tunnettiin nimellä Finnhansa vuosina 1966-1987. Myöhemmin 1978–1987 "…
Hei,
sukunimesi onkin aika harvinainen,Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan sukunimeä Siik on tällä hetkellä käytössä seuraavasti:
Nykyisenä nimenä suomalaisilla:
yhteensä 221
miehillä 109
naisilla 112
Suomessa 189
ulkomailla 32
Siik tulee ruotsinkielen sanasta sik joka tarjoittaa siikaa. Siika-alkuisia suku- ja paikannimiähän on Suomessa runsaasti, mutta sinun nimesi on siis alkuperäisessä muodossaan. Meillä on valitettavasti lähes kaikki nimikirjat kirjastosta lainassa, joten en saanut ihmeemmin tietoa kirjallisia lähteistä. Pitjo Mikkosen kirjassa Sukunimet ei ole nimestä mitään, johtuu varmaan se harvinaisuudesta/vierasperäisyydestä.
Netissä on sukututkimusharrastajien sivustoja, joilla nimi vilahtaa. Tässä eräs esimerkki:
"…
Seuraavista teoksista saat tietoa Waltarin omasta perheestä :
Bibliophilos-lehti 2 / 2014
Satu Waltari – tytär isänsä varjossa
Lappalainen, Anja : Vanhemmat kertovat tunnetuista lapsistaan
Otava 1969
Minun äitini : äitikuvia suomalaisessa kirjallisuudessa ja taiteessa / toim. Ulla Huhtala ei al.
Tammi 1983
Illusioni 2012 : Mika waltari-seuran vuosikirja 2012
Mika Waltarin isovanhemmista ja vanhemmista saat tietoa Waltarin sukuromaanista
"Isästä poikaan - romaani kolmen sukupolven Helsingistä"
"Isästä poikaan" on kirjailijan itsensä lyhentämä versio. Laajemmat teokset "Mies ja haave" kertovat Waltarin isovanhemmista, "Sielu ja liekki" hänen isänsä tarinan ja "Palava nuoruus" kertoo Waltarin omasta…
"Boojum" on suomennettu "Puijumi". Tämä käy ilmi muun muassa Lewis Carrollin kirjan Kraukijahti sivulta 26, kolmannen kohtauksen runosta Paakarin tarina: " "Kraukesi jos onkin Puijumi!". Suomentaja on Alice Martin. Kirjan on julkaissut WSOY vuonna 2013.
Larry Huldén käsittelee kysymystä soopelin levinneisyydestä artikkelissa "Oliko soopeli karjalainen turkiseläin?" (Viipurin läänin historia II: Viipurin linnaläänin synty, 2004, s. 176 - 178). Hänen mukaansa soopelia ei mitä ilmeisimmin ole esiintynyt Suomen alueella: "Luotettavia tietoja soopelikannoista, jotka perustuvat sekä kielitieteellisiin, kansatieteellisiin, historiallisiin että luonnontieteellisiin aineistoihin, on lähinnä Suomea ainoastaan Uralin ja Timanin vuoristoissa Komin alueella." Nois-nimitys on hänen mukaansa tarkoittanut majavaa.
Sana "nois" esiintyy monissa paikannimissä, kuten todetaan teoksessa Suomalainen paikannimikirja (2007, s. 291 - 292): "Nokia-, Nois, Nokeus-, Nokisen- ym. paikannimiä on pääasiassa hämäläis-…
Topi Sorsakosken nuottialbumi Vaikene sydän (Fazer Songs FM07382-5) sisältää Kuin yö (Unhained Melody) -kappaleen perinteisen säestysnuotin pianolle. Unchained Melody –kappaleesta on tehty myös useita soolopianosovituksia. Esimerkiksi seuraavat voisivat olla kiinnostavia. Film Themes Piano Solos albumin sovitus on keskivaikea (intermediate) soolopianosovitus. Vertailun vuoksi kannatta tutustua myös esimerkiksi kokoelmassa Great piano solos -nuottialbumin (ISBN 0711973202) versioon. Sorsakosken versiossa on hyvin erilainen sovitus kuin noissa soolopianoversioissa. Etenkin bassolinja, intro ja coda ovat erilaiset.
Sorsakoski, Topi: Vaikene sydän
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=FM07382-5&type=AllFields
…
Suudelman historiaa ei liene aivan täydellisesti kartoitettu, mutta kauas ja laajalle se kuitenkin vaikuttaisi ulottuvan. Antropologit ovat - Freudin jäljissä - kytkeneet suudelman ja imettämisen ja nähneet eroottisen suudelman alkulähteen rintaruokinnassa. Suutelua on tavattu myös metsästäjä-keräilijäheimojen keskuudessa, joten mitä ilmeisimmin ilmiön alku on hyvin kaukana ihmisheimon historiassa. Varhaisin kirjoitettu maininta suudelmasta on intialaisista Veda-kirjoista 4000 vuoden takaa.
Myös eläimet suutelevat. Lähimpänä ihmisten suudelmia ovat luultavasti simpanssien suudelmat, mutta monen muunkin lajin käyttäytymiseen suuteleminen kuuluu: hevoset solmiessaan suhdetta, koirat leikkiessään; jopa jotkut kalat suutelevat.
Lähteet ja…
Jere on lyhentymä nimestä Jeremia (hepr. Jirmeja, Jahve kohottaa, Jahve on korkea).
Jeremia oli eräs Vanhan testamentin suurista profeetoista. Jeremiaan muuntumia ovat mm. Jarmo ja Jorma.
Joni-nimen alkumuoto on Jon. Se on Joonas-nimen lyhentymä. Joona (hepr. Jonah, kyyhkynen). Suomalinen kirjoitusasu Joonas tulee Joona -nimen kreikkalaisesta muodosta Jonas.
Lähde:
Pentti Lempiäinen
Suuri etunimikirja, WSOY 1999
Kyllä, kyseessä oli nykyisen hätäkeskuksen edeltäjä – tarkemmin sanottuna poliisin oma, paikallinen johtokeskus. Nimi "Hela" muodostettiin lyhenteenä sanoista Helsingin poliisilaitos tai Helsingin poliisin hälytyskeskus.Lähde:https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001233340.html
Kyseessä voisi olla tsekkiläinen vaha-animaatiosarja Hupsis. Hupsis-Ukot Pat ja Mat ovat varsinaisia tee-se-itse miehiä, joille ei mene sormi suuhun olipa kyse sitten asioiden tekemisestä tai korjaamisesta. Mikään ei ole heille mahdotonta, vaikka asiat eivät aina menekään aivan heidän suunnitelmiensa mukaan.
Sarjaa on esitetty TV:ssä.
Lisätietoa sarjan osista:
http://www.fs-film.fi/showPage.php?page_id=1133&catId=2
Hupsis-sarjaa on saatavissa Helmet-kirjastoista dvd- ja videotallenteina: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=hupsis&searchscope=9
Kaikki kolme kirjaa on suomennettu. Carlen The very hungry caterpillar on Pikku toukka paksulainen, The mixed-up chameleon on Kameleontti kaikenkirjava ja Burninghamin The shopping basket on Henry käy kaupassa.
Valitettavasti kysymästänne aiheesta on vaikea löytää tuoretta tietoa suomen kielellä tai jos sitä on, se on hajallaan sanoma- ja aikakauslehdissä. Oletteko tutustunut monikulttuurisen kirjaston sivuihin osoitteessa http://www.lib.hel.fi/mcl/ -> World Info -> Iso-Britannia Vaikka sen aineisto onkin enimmäkseen englanninkielistä, uskoisin sen aukeavan helposti jo sanakirjan avulla.
CIA:n World Factbook (http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/uk.html)sisältää perustietoa mm. maan maantieteestä, väestöstä, hallinnosta ja taloudesta.
Aale Tynnin teoksesta Kootut runot löytyy Kalastajan tytär -niminen runo. Teoksen saatavuuden voit tarkistaa Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen kokoelmista http://www.helmet.fi/.
Tällaiseen kysymykseen on mahdotonta löytää ja antaa vastausta, koska ei ole mitään täsmällistä keinoa selvittää musiikkiartistien tunnettavuutta. Vaikka kaikille suomalaisille lähettäisi kyselyn, monet eivät siihen vastaisi ja ongelmana olisi, täytyisikö siinä olla valmiina esimerkiksi 100:n tunnetun artistin nimi vai pitäisikö kysyä, keitä vastaajat tuntevat. Jälkimmäiseen ani harva vaivautuisi vastaamaan, koska se olisi työlästä. Myös etukäteiseen listaan vastaaminen olisi erittäin työlästä, ellei nimiä etukäteen karsita. Mutta asiaa voi silti pohtia.
Sanoisin pitkähköllä elämän- ja työkokemuksella musiikkikirjastosta, ettei koko kansan tuntemia artisteja enää ole. Kun aikaisemmin (1900-luvulla) elettiin ns. yhtenäiskulttuurin aikaa,…
