"Uhka vai mahdollisuus" -ajattelu on mitä todennäköisimmin lähtöisin alun perin organisaatioiden yhteydessä käytetystä SWOT-analyysistä, jossa pyritään määrittämään vahvuudet (Strengths), heikkoudet (Weaknesses), mahdollisuudet (Opportunities) ja uhat (Threats). Vahvuudet ja heikkoudet ovat sisäisiä, uhat ja mahdollisuudet ulkoisia tekijöitä. SWOT-analyysin juuret ovat 1960-luvulla. Nykyisen kaltainen nelikenttämatriisi siitä tuli 80-luvulle tultaessa.
1980-luvulle ajoittuu myös "uhka vai mahdollisuus" -parin ilmaantuminen suomenkieliseen asiaproosaan. Sen varhaisin löytämäni esiintymä on vuodelta 1983, Kanava-lehdessä 11(1983):4 julkaistu Eero Kostamon artikkeli Tietoyhteiskunta : uhka vai mahdollisuus? Mikäli fraasin esiintymistä…
Open Access –periaatteen mukaan tieteellisiä artikkeleita on jo paljon elektronisena aineistona verkossa vapaasti luettavissa. Kokotekstinä tallennettujen aineistojen löytämiseksi täytyy kuitenkin tietää, mistä aineistoa voi ja kannattaa hakea. Artikkeleita löytyy erilaisista julkaisuarkistoista, hakemistoista, portaaleista ja verkkokirjastoista. Alla on joitakin linkkejä sivustoille, joista voit etsiä tieteellisiä artikkeleita.
http://www.doaj.org/
http://www.jstor.org/
http://scholar.google.fi/
http://www.plos.org/
http://www.dart-europe.eu/basic-search.php
http://www.oclc.org/oaister/
http://journaldatabase.org/
http://www.sherpa.ac.uk/romeo/index.php?fIDnum=|&mode=simple&la=en
Lisää tietoa hakukoneista:
http://en.wikipedia.org…
Kirjaston aineistotietokannasta löytyy sukunimi-kirjoja asiasanalla sukunimet.
Teoksessa Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (2000) sanotaan näin: "Juutinen ks. Juutilainen
Juutilainen
1800-luvun lopulla Juutilainen oli O. A. Kallion laskelmissa "toisen luokan" savolaisia suursukuja (edustajia 200-500). Savossa vanhin muoto Juutinen esiintyy nykyisin Iisalmella. Vanhoja merkintöjä Savosta: Joroisissa 1561 Joan Jutin - Juttin, Juvalla 1563 Ollij Jwtin - Jutinen, Rantasalmella 1564 Per Juttin - Jutinen. Savoon nimi lienee kulkeutunut Karjalasta. Esim. Viipurin linnassa on oleskellut juutteja 'juutinmaalaisia'. 1500-luvun lähteissä on useita merkintöjä lisänimestä Juuti. Saatuaan sukunimen tehtävän nimi on Karjalassakin vaihdellut muodoissa Juutinen…
Urho Willgrenistä ei löydy tietoa taiteilijamatrikkeleista. Hänen teoksiaan on myytävänä taidehuutokaupoissa ja gallerioissa. Taidepörssi 2003 –nimisestä julkaisusta saa selville hänen taulujensa hintatason. Taidekaupat antavat arviointiapua. Esim. Ten Art –nimisessä taidekaupassa www.tenart.fi on Willgrenin teoksia myytävänä. Kansainvälisellä sivulla web.artprice.com löytyy myös Willgrenin teoksia.
Siina ja Sina ovat Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan lyhentymiä siina-loppuisista nimistä (esim. Aleksina, Eufrosina, Fransiina, Rosina ym.) Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Sinan kohdalla Sinaidaan, jonka lyhentymänä sitä voidaan pitää.
Sinaida on legendan mukaan 1. vuosisadalla elänyt marttyyri, Suomen ortodoksisessa kalenterissa nimipäivä on 11.10.
Aivan varmaa tietoa asiasta on vaikea löytää, mutta useita teorioita kylläkin. Arvoisa Kirsti vastaa samaiseen kysymykseen Helsingin Sanomien verkkosivuilla 7.12.1997 tähän tapaan:
"Kynttilöiden poltto ikkunoilla ei ole merkityksetön tapa, vaan liittyy vanhastaan hallitsijan ja kansan väliseen vuoropuheluun. Ruotsinvallan aikana kynttilät paloivat suomalaisten ikkunoilla kuningasperheen merkkipäivinä tai kuninkaallisten vieraillessa Suomessa. Autonomian aikana tapa jatkui keisarillisina merkkipäivinä ja keisarin vieraillessa täällä.
Sortovuosina kynttilänpolton merkitys kuitenkin muuttui. Niitä alettiin polttaa kansallisen suurmiehemme J. L. Runebergin päivänä 5. helmikuuta vastalauseena venäläistämiselle.
Marraskuussa 1919…
Painos on yhdellä kertaa painettu erä jotakin painatetta. Laitos taas on painotuotteen versio.
Uudistettu laitos poikkeaa enemmän alkuperäisestä painotuotteesta kuin uudistettukaan painos. Voi olla myös esim. Kalevalan kuvitettu laitos tai lyhennetty laitos.
(Lähde: Suomen kielen perussanakirja 2)
Rokon basiliski on tekoälyyn liittyvä ajatuskoe. Sen mukaan yli-inhimillinen tekoäly tulee tulevaisuudessa rankaisemaan niitä, jotka eivät ole edistäneet sen syntymistä.
Sana "eimi" esiintyy ainakin kreikan kielessä, jossa se on (olemassa)olemista tarkoittava verbi: "ego eimi" - "minä olen, olen olemassa".
Nimikirjoista ja -hakemistoista en Eimiä löytänyt eikä sanaa esiintynyt tutkimissani suomen kielen sanakirjoissakaan, joten on mahdollista, että kyseessä on pelkkä analoginen uudismuodoste eli nimi, joka on muodostettu muiden nimien mallin mukaan, ja yhteys kreikan kieleen on pelkkää sattumaa. Analogisesti muodostetuilla nimillä ei välttämättä ole "merkitystä" samalla tavalla kuin monilla perinteisillä etunimillä.
Noin puolet (60) kaikista Väestörekisterikeskuksen tilastoimista Eimi-nimen saaneista on syntynyt 2000-luvulla. Tätä ennen nimeä on annettu tytöille satunnaisesti 1900-luvun alusta lähtien,…
Vuosina 1945-1950 syntyneistä oli elossa 471 861 henkeä 31.12.2010. Vuonna 2009 vastaava luku oli 476 029, joista eläkeläisiä oli 229 715 (48 prosenttia). Lähteinä ovat StatFin http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/databasetree_fi.asp, työssäkäyntitilasto ja väestörakenne (1-vuotistaulut, 60-65 -vuotiaat), Tilastokeskus.
"Hauki se makasi kaislikossa…" on Lauri Pohjanpään runo Dolce far niente. Runo löytyy ainakin kahdesta seuraavasta Pohjanpään runokokoelmasta: Kaipuu ylitse ajan. Valitut runot 1910-1954 sekä Valitut runot.
Ainakin Wikisitaateista tämä lause löytyy Albert Einsteinin kohdalta.
"Hulluutta on se, että tekee samat asiat uudelleen ja uudelleen ja odottaa eri tuloksia."
Wikisitaatteihin tämä lause on otettu Brainy Quote -sivustolta. Englanniksi se on siis: "Insanity: doing the same thing over and over again and expecting different results." Myös Brainy Quote -sivuston mukaan tämä on Albert Einsteinin lause.
Sitä missä yhteydessä Einstein olisi näin sanonut, ei mainita.
Sen sijaan englanninkielisen Wikisitaatin (Wikiquote) mukaan tämä lause tulee alunperin kirjasta Narcotics Anonymous vuodelta 1981. Kirjasta lause löytyy tässä muodossa: "Insanity is repeating the same mistakes and expecting different results." Kyseisen kirjan voi ladata täältä:…
Jalo on 1860-luvulla käyttöön tullut nimi, joka tuli almanakkaan vuonna 1908. Alkavalla suomalaisuuskaudella annettiin mielellään jotakin hyvää luonteenominaisuutta kuvaavia nimiä. - Ensimmäiset kirkonkirjoihin merkityt Jalot olivat Jalo Aatos Viini Vilhelm Schildt (s.1864) ja Jalo Villiam Järnefelt (s.1865). - Jalon tuttavallisia puhuttelunimiä ovat Jallu tai Jali.
Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi -teoksen (2015, 146) mukaan sanonnan juuret ovat Disneyn vuoden 1967 Viidakkokirja-elokuvan suomennuksessa. Elokuvan alkukielisessä versiossa Baloo-karhu sanoo Bagheera-pantterille, että "well, man, what a beat". Baloon vuorosana kääntyi suomeksi muotoon "svengaa kuin hirvi".
Kai Osaran Vaneriveneitä rakentamaan lienee ainoita pelkästään vaneriveneen rakentamista käsitteleviä kirjoja, mutta lisäksi aiheesta löytyy useita lehtiartikkeleita esim. seuraavista lehdistä:
"Yhden levyn jolla"/Kippari 1994:7, ss. 47 - 50
"Onni on omatekoinen vene : vanerivene uusin menetelmin"/Kippari 1999:9, ss. 42 - 46
"Ajatuksesta vesille muutamassa vuodessa : vaneriveneen valmistusta edistyneille vasta-alkajille"/Kippari 2000:1, ss. 30 - 32
"Vanerivene ompelemalla"/Tekniikan maailma 1992:8, ss. 36 - 43
"Vanerivene parhaimmillaan"/Vene 1982:1, ss. 56 - 58
"Kokemuksia PikaPika vaneriveneen teosta"/Vene 1997:9, ss. 94 - 95
Veneenrakennus kuuluu hyllyluokkaan 62.544, mistä löydät lisää kirjoja puuveneiden rakentamisesta. Internetistä…
Vaihtoehtoja on kaksi: Schubertin laulu alkaa sanoin "Uinu, uinu, pieni kultahapsi" ja se löytyy ainakin Suuresta toivelaulukirjasta numero 1 sivulta 135. Armas Järnefeltin Kehtolaulu alkaa sanoin "Uinu, uinu lapsi armain" ja sävelmä löytyy Suuresta toivelaulukirjasta numero 2 sivulta 20.
Kyseessä on laulu, joka tunnetaan nimillä ”Vitamiiniviisu” ja ”Viisu vitamiineista”. Laulun on sanoittanut Uuno Tupasela. Hän on myös mahdollisesti säveltänyt laulun tai vaihtoehtoisesti käyttänyt jotakin kansansävelmää sen pohjana.
Laulun sanat näyttävät löytyvän vain teoksesta "Iskelmäkalenteri" (Kanerva, 1945). Mikäli teosta ei löydy omasta lähikirjastostasi, voit tiedustella mahdollisuutta tilata se kaukolainana. Teos kuuluu esimerkiksi HelMet-kirjastojen ja Piki-kirjastojen kokoelmiin.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Ilmaisulla ”sivistynyt ihminen” varmaankin tarkoitetaan ”kunnollista tai hyvin käyttäytyvää ihmistä”. Sivistys opillisena tietämyksenä ei sinänsä oikein mitenkään olla kytköksissä kiroilemiseen.
”Uudessa käytöksen kultaisessa kirjassa” (WSOY, 1997) Sirkka Lassila on sitä mieltä, että ”[e]rilaiset hävyttömyydet ja kirosanat eivät kuulu hyvään keskusteluun. Eivät ylipäätään minkäänlaiseen keskusteluun” (s. 52). Lassila kritisoi etenkin nuorten kielenkäyttöä ja väittää voimasanojen olevan vain oman puheen ja olemuksen – arvatenkin Lassilan mielestä turhaa – pönkittämistä. Aikuisten kiroilua Lassila pitää paheksuttavana, koska lapset ja nuoret oppivat kiroilun heidän antamastaan esimerkistä.
Jari Tammi on puolestaan aivan eri linjoilla ”Suuren…
