Kielitoimiston sanakirjan mukaan hiukoa ja huikoa ovat saman sanan rinnakkaismuotoja. Niitä voi siis molempia käyttää. Kolmas muoto on hiukaista.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/fulltext/hiukoa?order=entry&field=&baseforms=false
Mihin voin viedä vanhat kirjat -kysymykseen on vastattu esim. Suomen keräystuotteen sivulla http://www.suomenkeraystuote.fi/fi/lajittelu/usein-kysytyt-kysymykset. Siellä ja myös Kierrätysinfossa http://www.kierratys.info/laji_paperi.php kerrotaan, että kirjat ilman kansia voi laittaa paperinkeräykseen. Jyväskylän kaupungin jätehuollon sivulla http://www.jyvaskyla.fi/jate/kodinjatteet/paperi sanotaan myös, että pehmeäkantisia kirjoja voi laittaa paperinkeräyksen. Kannet (ja kirjat kansineen, jos niitä ei irroteta) ovat paikkakunnasta riippuen energia- tai sekajätettä.
Yleensä Sara-nimi yhdistetään Saaraan, jonka merkitys heprean kielessä on 'ruhtinatar' (alunperin Sarai). Nimi on yli 4000 vuotta vanha ja tunnetaan kaikkialla maailmassa. Vanhassa testamentissa Saara oli patriarkka Abrahamin puoliso. Useissa kielissä esiintyvä Sarah vastaa alkuperäistä heprealaista muotoa.
Pentti Lempiäisen mukaan Saraa voidaan suomen kielessä pitää myös luontonimenä (sarat = kasvisuku).
Lähteet: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, 1999.
Vilkuna, Kustaa: Etunimet, 2005.
Sähköpostiosoitteen hankkimiseen on muutamia eri toimintamalleja:
a)Voit hankkia ns. ilmaisen osoitteen joltakin palveluntarjoajalta esim. Google.com (gmail), Yahoo.com, Hotmail.com tai Suomessa vaikkapa MTV3 (luukku.com). Näihin osoitteisiin luotuihin sähköpostiosoitteeseen saa usein myös muita verkkopalveluja esim. Google+ tai Flickr-kuvagalleria (Yahoo). Osoite hankitaan luomalla palveluun oma sähköpostitili painikkeesta ”luo tili”. Tämän jälkeen määritetään sähköpostiosoitteen alkuosa ennen @-merkkiä. Loppuosa osoitteesta määräytyy palveluntarjoajan verkko-osoitteen mukaan. (esimerkiksi oma etunimi.sukunimi@gmail.com ). Seuraavaksi luodaan salasana jolla sähköpostitili avataan verkkosivujen kautta.
b)Internet-yhteytesi tarjoaja antaa…
Poliisin sivuilta ei tosiaan suoraan löydy tietoa, milloin uutta passia voi aikaisintaan hakea. Sehän saattaa riippua siitä, kuinka ahkerasti henkilö matkustaa ja passi täyttyy leimoista. Poliisi.fi:ssä sanotaan näin:
"Kun haet passia verkossa, sinun ei tarvitse käydä poliisiasemalla, jos
-olet käynyt passivirkailijan tunnistettavana ja antamassa sormenjälkesi passi- tai henkilökorttihakemusta varten enintään 6 vuotta sitten
-nimesi on sama kuin edellisessä passissasi
-lupavirkailija pystyy toteamaan, että uusi passikuvasi esittää samaa henkilöä kuin edelliset passikuvasi
Kaikkien kolmen edellä mainitun ehdon on täytyttävä. Ei siis riitä, että sormenjäljet on joskus otettu, vaan sen on täytynyt tapahtua viimeisten kuuden vuoden…
Reino Keron teoksessa Suureen Länteen: siirtolaisuus Suomesta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan (1996) kerrotaan, että 1900-luvun alussa Suomessa käytiin siirtolaiskuljetuksista hintasotaa. Sen aloitti vuonna 1903 Höyrylaiva Osakeyhtiö Nord, joka lupasi kuljettaa siirtolaisia Amerikkaan 100 markalla. Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö (SHO) ja sen kanssa yhteistoiminnassa olleet valtamerilinjat pudottivat hinnan puolestaan 79 markkaan. Syksyllä 1904 SHO osti Höyrylaiva Osakeyhtiö Nordin laivat ja onnistui näin monopolisoimaan Suomesta lähtevän siirtolaisliikenteen.
Lisätietoa matkaliikenteestä Pohjois-Amerikkaan löytyy myös mm. näiltä verkkosivuilta: http://www.hanko.fi/files/80/siirtolaiset.pdf ja Suomen sukututkimusseuran sivulta http://www.…
Selma on kelttiläinen, mm. skotlantilaisen James Macphersonin Ossianin lauluissa (1760-63) esiintyvä paikannimi Shelma (=kaunis näköala), joka teoksen saksankielisessä käännöksessä ymmärrettiin naisennimeksi. Suomessa Selman teki laajemmin tunnetuksi S. Topeliuksen runo Ljungblommor (1845). Myös ruotsalainen Selma Lagerlöf (1858-1940), joka sai etunimensä Franz Mikael Franzenin Selma-laulujen (1810) mukaan, lienee vaikuttanut nimen suosioon. Saksassa Selmaa on lisäksi pidetty lyhentymänä Anselmasta (Anselmin sisarnimi) ja Salomesta. Selma on myös islamilaisessa kulttuurissa käytetty naisen nimi, joka kirjoitetaan joskus muodossa Salma.
Suomalaisessa almanakassa Selma on ollut vuodesta 1857, ja nimi oli todella yleinen 1800-luvin lopussa ja…
Helsingin nimikkoeläin on orava ja nimikkokasvi on vaahtera. Nimikkoeläin ja -kasvi valittiin vuonna 1996 Suomen kuntaliiton aloitteesta järjestetyssä kansanäänestyksessä. Nimikkolajien valinnan vahvisti Helsingin kaupunginhallitus. Tiedot löytyivät sivulta http://www.hel.fi/wps/portal/Ymparistokeskus/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTE… .
Pentti Lempiäinen kertoo "Suuressa etunimikirjassaan" Kira-nimen (Kyra) olevan alunperin katolisen kirkon pyhimysluettelosta löytyvän syyrialaisen pyhimyksen nimi 400-luvulta. Erakkotytön kerrotaan eläneen täysin vaiti koko vuoden helluntaipäivää lukuunottamatta. Suomen ortodoksisessa kalenterissa nimipäivä 28.2. Eeva Riihosen teoksessa "Mikä lapselle nimeksi?" kerrotaan taas nimen olevan venäläinen muunnos nimestä Kyra (alkuaan kreikan Kyrene, "kyrenelainen nainen). Kiran suomalainen muunnos on Kiira. Eero Kiviniemen teoksissa "Rakkaan lapsen monet nimet" ja "Iita Linta Maria. Etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen" kerrotaan Kira- ja Kiira-nimien yleisyydestä. Esim. vv.1980-1991 annettiin Kiira-nimi 133 kertaa ja Kira 135 kertaa. Kira on…
Rauhansymboleista oli juttu Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä (nro 15/03). Tämä on suora lainaus lehdestä: "Tunnetuin rauhanmerkeistä lienee peace-merkki, risti jonka vaakalinja osoittaa päistä alas. Peace-merkki on usein yhdistetty 1960-luvun hippiliikkeeseen, mutta se on ollut käytössä jo 1950-luvulla. Merkin syntyhistoriasta on esitetty eri teorioita. Parhaimman mukaan merkissä olisivat vanhan lippuviestijärjestelmän mukaiset kirjaimet n ja d. Ne viittaavat termiin `nuclear disarmament` (ydinaseiden riisunta). Merkkiä on tulkittu myös muinaissymbolina sekä muunnoksena kristillisestä rististä. Nykyisin peace-merkki on vakiintunut osaksi nuorisomuotia."
Kirjastoista löytyy erilaisia symboli- ja merkkikirjoja sekä -hakuteoksia.
Esim. Bruce…
Runosta on kysytty palvelussamme aiemminkin.
Kyseessä ei ole Eino Leinon runo, vaikka monessa yhteydessä virheellisesti näin mainitaan. Runon on kirjoittanut helsinkiläinen Vuokko Laatio omaisensa kuolinilmoitukseen kymmenisen vuotta sitten.
https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-tuskista-vapaa-ja-mukana
HS 13.11.2005 ja HS 11.4.2016
Vuosina 1990-1991 10 suosituinta tytön nimeä olivat: Laura, Jenni, Heidi, Anna, Noora, Sanna, Hanna, Johanna, Jenna ja Tiina. 10 suosituinta pojan nimeä olivat: Ville, Mikko, Antti, Joonas, Niko, Joni, Sami, Teemu, Toni ja Janne.
Tiedot löytyvät Eero Kiviniemen teoksesta Iita Linta Maria: etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen (1993, s. 46-47).
Kysyin asiaa Kariniemen asiakaspalvelusta. Ilmoitettuun ravintoarvoon on laskettu vain syötävä osa, eli siitä on vähennetty luut ym.
Lähde:
https://www.kariniemen.fi/
Teoksessa Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenklassikoita (2000) sivulla 34 mainitaan Viisikko-sarjan lasten iäksi 10-12 vuotta. Teoksessa mainitaan lisäksi, että pojat käyttäytyvät hyvin aikuismaisesti ikäänsä nähden.
Viisikko-kirjoissahan ei kerrota täsmällistä ikää, mutta niissä kerrotaan, että Leo on vanhin, Dick ja Paula (Pauli) ovat seuraavat ja samanikäiset, Anne nuorin.
Tämän tarkemmin emme osaa sankareiden ikää kertoa.
Gummeruksen sivulla http://www.gummerus.fi/default.asp?init=true&initID=36;107 on kirjailijan suomennettu tuotanto:
Tunnelirotta 1998 (Black Echo)
Yöihmisiä 1999 (Trunk music)
Enkelten portaat 2000 (Angel's Flight)
Verivelka 2001 (Blood Work)
Mustempi kuin yö 2002 (A Darkness More Than Night)
Luukaupunki 2003 (City of Bones)
Betoniblondi (The Concrete Blond) 2004
Kadonnut valo (Lost Light) 2004
Runoilija (The Poet) 2005
Kuilun partaalla (The Narrows) 2005
Näistä Verivelka ja Runoilija eivät ole Harry Bosch -sarjaa
Kirjailijan teokset alkukielellä (listassa maininta Harry Bosch Novel) löytyy sivulta:
http://www.michaelconnelly.com/Book_Collection/book_collection.html
Helmet-aineistohausta kirjat löytyvät aihehaulla Bosch Harry http://…
Urho Willgrenistä ei löydy tietoa taiteilijamatrikkeleista. Hänen teoksiaan on myytävänä taidehuutokaupoissa ja gallerioissa. Taidepörssi 2003 –nimisestä julkaisusta saa selville hänen taulujensa hintatason. Taidekaupat antavat arviointiapua. Esim. Ten Art –nimisessä taidekaupassa www.tenart.fi on Willgrenin teoksia myytävänä. Kansainvälisellä sivulla web.artprice.com löytyy myös Willgrenin teoksia.
Siina ja Sina ovat Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan lyhentymiä siina-loppuisista nimistä (esim. Aleksina, Eufrosina, Fransiina, Rosina ym.) Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Sinan kohdalla Sinaidaan, jonka lyhentymänä sitä voidaan pitää.
Sinaida on legendan mukaan 1. vuosisadalla elänyt marttyyri, Suomen ortodoksisessa kalenterissa nimipäivä on 11.10.
Aivan varmaa tietoa asiasta on vaikea löytää, mutta useita teorioita kylläkin. Arvoisa Kirsti vastaa samaiseen kysymykseen Helsingin Sanomien verkkosivuilla 7.12.1997 tähän tapaan:
"Kynttilöiden poltto ikkunoilla ei ole merkityksetön tapa, vaan liittyy vanhastaan hallitsijan ja kansan väliseen vuoropuheluun. Ruotsinvallan aikana kynttilät paloivat suomalaisten ikkunoilla kuningasperheen merkkipäivinä tai kuninkaallisten vieraillessa Suomessa. Autonomian aikana tapa jatkui keisarillisina merkkipäivinä ja keisarin vieraillessa täällä.
Sortovuosina kynttilänpolton merkitys kuitenkin muuttui. Niitä alettiin polttaa kansallisen suurmiehemme J. L. Runebergin päivänä 5. helmikuuta vastalauseena venäläistämiselle.
Marraskuussa 1919…
