On todellakin mahdollista – myös suomenkielisen – oppia ajattelemaan vieraalla kielellä. Ajattelulla tarkoitetaan tässä sitä, että henkilö kykenee muodostamaan ajatuksia vieraalla kielellä ilman tarvetta kääntää ajatusta mielessään ensin omasta äidinkielestä. Tehokkaaseen, monipuoliseen vieraalla kielellä ajattelemiseen pääsee vain sitkeän, usein vuosia kestävän monipuolisen harjoittelun avulla, mutta harjoittelu kannattaa aloittaa jo heti kieliopintojen alussa.
Eniten harjoittelua vaatii luonnollisesti sellaisen kielen oppiminen, joka on kieliopillisesti ja/tai sanastollisesti kaukana omasta äidinkielestä ja jolle ei altistu merkittävissä määrin jokapäiväisessä elämässä. Mitä lähempänä vieras kieli on omaa äidinkieltä, sitä…
En löydä lähteistä tietoa siitä, että se olisi haitallista. Kuivattu pasta turpoaa vatsassa ja siinä mielessä siitä voi tulla ikävä olo, jos sitä syö paljon. Ruoansulatukseta löytyy tietoa esimerkiksi AAKE-hankkeen sivulta. Tietysti, jos jostain syystä, kuiva makaroni sulaisi huonosti, se voi myös aiheuttaa ikäviä tuntemuksia. Asiasta voi kysyä lisää ruoka-asiantuntijoilta Ruokatieto-yhdistyksestä tai Martoilta.
Teos on suomennettu useita kertoja. Vanhin taitaa olla Pekka Ervastin suomennos ”Tao-te-king” (Mystica, 1925), joka löytyy digitoituna suomenkielisestä Wikiaineistosta osoitteesta http://fi.wikisource.org/wiki/Tao-te-king. Siinä tuo katkelma, joka on tekstistä 44, on käännetty seuraavasti: ”Joka on tyydytetty, ei kärsi tappiota. Joka voi seisoa hiljaa, ei joudu vaaraan. Nämä ihmiset ovat kestäviä.”
Toivo Koskikallio on kääntänyt teoksen suoraan kiinasta nimellä ”Salaisuuksien tie” (WSOY, 1963; 3. painos). Hänen on sommitellut katkelman (s. 56) seuraavasti: ”Joka tietää itsellään olevan kylliksi, se ei joudu häpeään. Joka osaa ajoissa pysähtyä, hän välttää vaaran. – Hän turvaa itselleen pysyväisyyden.”
Kolmas käsiin saamani suomennos on…
Siam oli Thaimaan nimi vuoteen 1939 asti. Siamissa syntyivät vuonna 1811 kaksoset Chang ja Eng Bunker, joista tuli kuuluisia Yhdysvalloissa. Bunkereista puhuttiin siamilaisina kaksosina, ja ilmaus jäi elämään.
Bunkerien tapaan toisissaan kiinni olevia kaksosia kutsutaan yhteenkasvaneiksi kaksosiksi. Tämä vastaisi englannin kielen termiä conjoined twins, jota pidetään nykyään korrektimpina kuin yleisesti käytössä olevaa ilmausta siamese twins. Yhteenkasvaneet kaksoset luokitellaan sen mukaan, mistä kohdasta anatomiat ovat yhdistyneet. Kaksosiin voidaan myös viitata luokituksen nimellä. Tällöin esimerkiksi rinnasta toisiinsa kiinnittyneitä kaksosia kutsuttaisiin torakopaguksiksi. Yleiskielessä siamilaiset kaksoset on kuitenkin…
Melko paljon tietoa aiheesta sisältyy teokseen
Suomen kirjallisuus II: Ruotsin vallan aika. SKS 1963.
Lisää kirjoja voit hakea Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Voit muuttaa tekijä- ja nimeke -laatikot asiasanahauiksi ja sitten hakea kolmella asiasanalla: kirjallisuus, suomi, ruotsin vallan aika. Verkkokirjastosta näet myös teosten saatavuustiedot.
Martti Haavio, joka oli mm. kansanrunouden tutkija, kertoo Iloisen eläinkirjan jälkilauseessa, että kirjan sadut perustuvat kansansatuihin. Hän luettelee kirjan sadut, joiden perustana on joku muu kuin suomalainen kansansatu. Hiiri kissalla räätälinä -satu ei ole tässä luettelossa. Eli satu näyttäisi perustuvan suomalaiseen kansansatuun.
Kysymys tarkoittanee Euroopan perinteisen taidemusiikin
kolmea suurta B:tä (Johann Sebastian Bach, Ludwig van Beet-
hoven ja Johannes Brahms). Puhutaan myös Klassisen musii-
kin suuresta seitsentähdestä, wieniläisklassikoista, joihin Beethovenin lisäksi lasketaan ainakin Joseph Haydn ja Wolfgang Amadeus Mozart.
Ankarimmatkin kriteerit täyttäviä hyviä säveltäjiä on toki kymmeniä, joten kysymys neljästä suurimmasta ei tee oikeutta Euroopan taidemusiikin monipuolisuudelle. Kuitenkin kolme suurta B:tä viitoittavat taidemusiikkimme kehitystien päälinjan 1600-luvulta 1900-luvulle.
Helmet -aineistohausta (http://www.helmet.fi )tehtiin hakuja mainitsemillanne hakusanoilla. Haku rajoitettiin aikuisten suomenkieliseen kaunokirjallisuuteen.
Teokset, jotka käsittelevät muun muassa syyllistämistä löytyvät seuraavasta linkistä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssyyllist%C3%A4minen__Ff%3Af…
Seuraava tulosjoukko käsittelee muun muassa kateutta käsitteleviä romaaneja. Haku on rajattu kuten edellä. Huom. sivuja on kolme. Seuraavassa linkki:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skateus__Ff%3Afacetcollectio…
Hakusana ’syytökset’ tuotti tulokseksi seuraavan kirjallisuusluettelon:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssyyt%C3%B6kset__Ff%3Afacetc…
Kirjaa ei ole suomennettu kokonaisuudessaan. Vuonna 1944 ensi kertaa ilmestyneeseen suomennosvalikoimaan
Pessimistin elämänviisaus : valittuja lukuja Schopenhauerin teoksista / suom. Sirkka Salomaa
on suomennettu Die Welt als Wille und Vorstellung -teoksesta seuraavia kappaleita:
Idealistisesta peruskatsomuksesta (II, luku 1)
Ihmisen metafyysillisestä tarpeesta (II, luku 17)
Nerosta (II, luku 31)
Musiikin metafysiikasta (II, luku 39)
Elämän turhuudesta ja kärsimyksestä (II, luku 46)
Myös v. 1919 ilmestynyt suomennos
Kuolema ja kuolematon (Über den Tod und sein Verhältnis zur Unzerströbarkeit unsers Wesens an sich) näyttää suomentajan, Eino Kailan, mukaan olleen alkuaan jonkinlainen lisäys Die Welt als Wille und Vorstellung -teokseen (II,…
Valitettavasti espanjalaisista häätavoista löytyy kuitenkin vain niukasti materiaalia. Google-haku termeillä "spanish wedding" tai "wedding Spain" tuottaa runsaasti osumia, mutta vähän tietoa. Osoitteesta http://www.world-wedding-traditions.net löydät lyhyehkön artikkelin hääperinteestä.
Kannattanee myös tutustua "Culture shock! Spain" -teokseen, jonka on kirjoittanut Marie-Louise Graff, 1993. Siinä käsitellään ainakin häälahjakysymystä, joiksi suositellaan hopeaa, lasia, keittiötarvikkeita ja korostetaan sitä seikkaa, että lahjan arvon on ylitettävä vieraalle tarjotun aterian arvo. Kirjan ISBN on 1-85733-042-0. Sen saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi .
Sinuna ottaisin myös yhteyttä Suomi-Espanja Seuraan;…
Kyseessä on Klaus U. Suomelan runo Olympiamuistelma, joka kertoo Tukholman olympiakisoista vuodelta 1912. Runo on teoksessa Suomalaista urheilurunoa, kustantaja Osakeyhtiö Valistus, 1958. Kirjaa voit tiedustella lähimmästä kirjastosta.
Ensimmäinen säkeistö:
Taas kaikki nään kuin oisin jälleen siellä:
On liputettu juhlastadion,
on kansain valioita maineen tiellä,
käy kiihkon myrsky yli katsomon.
Isänne lienee vuonna 1914 syntyneenä suorittanut varusmiespalveluksensa oletettavasti 1930-luvun puolivälin tienoilla. Tuolloin Viipurissa sijainnut joukko-osasto oli nimeltään Karjalan Kaartin Rykmentti, jossa isänne on siis hyvin voinut palveluksensa suorittaa.
Lähisukulainen voi saada varmuuden asiasta tilaamalla Kansallisarkistosta kyseisen henkilön kantakortin, johon on merkitty palvelustiedot niin varusmiesajalta kuin viime sodistakin.
Lisätietoja ja ohjeet kantakortin tilaamiseen:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kantakortti
Ystävällisin terveisin,
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
Kortitemppukirjoja löydät seuraavasti:
Ota esille kirjaston aineistohaku osoite: http://www.helmet.fi/
Napsauta sivulta kohtaa Aihe, kirjoita tämän jälkeen hakusanaksi valkoiseen palkkiin korttitemput. Saat tämän jälkeen esille sivun jossa on lista kirjoista joissa on korttitemppuja.
Kun napsautat hiirellä kirjan nimeä saat esille sivun, joka kertoo missä kirjastoissa kirja on. Mikäli haluat varata kirjan voit tehdä sen napsauttamalla Varaus-painiketta. Tämän jälkeen ohjelma kysyy sinulta nimesi, kirjastokortinnumeron ja tunnusluvun eli pin-koodin. Mikäli sinulla ei ole pin-koodia saat sen käymällä kirjastossa, ota henkilöllisyystodistus ja kirjastokortti mukaan, tunnusluvun aktivoi korttiisi kirjaston virkailija.
Varauksen voi tehdä myös…
Kreikkalainen historioitsija Herodotos (484–425 eKr.) kertoo teoksessaan Historiateos (2.2), miten Egyptin farao Psametik I (hallitsijana 664–610 eKr.) halusi selvittää, ketkä olivat ensimmäiset ihmiset. Herodotos kuvasi tätä koetta seuraavalla tavalla:
Psametik 1 valitsi kaksi vastasyntynyttä lasta, jotka asuivat kahdestaan autiossa majassa. Muutama paimen hoiti lapsia tuoden heille esimerkiksi vuohenmaitoa. Paimenet eivät saaneet kuitenkaan lasten kuullen äännellä mitään. Herodotos kertoi, miten
”paimen kahden vuoden ajan siten tehtyään kerran avasi oven ja astui sisään, niin molemmat lapset ryntäsivät häntä vastaan ja ojentaen käsiään lausuivat: ’bekos’. Aluksi paimen sen kuultuaan pysyi hiljaa. Mutta kun tämä sana…
Esimerkiksi Kirsi Pehkonen (Sydämenasioita Jylhäsalmella -sarja), Anneli Kivelä (Katajamäki-sarja), Raija Oranen, Enni Mustonen, Pirjo Tuominen ja Tuija Lehtinen kirjoittavat samantyyppisiä kirjoja kuin Pirjo Rissanen.
Ihmissuhteita ja romantiikkaa löytyy myös näiden kirjailijoiden teoksista: Cecelia Ahern, Lucy Dillon, Jane Green, Kate Jacobs, Marian Keyes, Jojo Moyes ja Jennifer Weiner.
Olet ensimmäisessä esimerkissäsi aivan oikeassa. Eli asia kirjoitetaan pilkulla, jos johtolause on keskellä.
Kielikellon sivuilla esimerkkejä lainausmerkkien ja välimerkkien käytöstä, tässä sinun lausetta vastaava lause: ”Ampui mies”, kirjoittaa Aleksis Kivi, ”ja kiirahtipa mesikämmen nurmelle nurin.”
Ajatusviivaa en käyttäisi noin lainausmerkkien kanssa, vaan sitä voi käyttää erikseen vuorosanaviivana. Silloinkin johtolauseen jälkeen tulee pilkku.
Kielikellon esimerkki: – Onneksi pahimmat talvikelit ovat takanapäin, jatkoi kuljettaja, – kyllä niitä riittikin!
Lisää lainausmerkkien ja vuorosanaviivojen käytöstä voit lukea kielikellon sivuilta:
Lainausmerkit ” - Kielikello
Vuorosanaviiva - Kielikello
Olet merkinnyt kotikunnaksesi Helsingin, jossa tällainen mahdollisuus on ainakin keskustakirjasto Oodissa mediatyöasemilla, joihin tarvitset myös erikseen lainattavan ulkoisen levyaseman (ota siis kirjastokortti mukaan). Myös pääkirjasto Pasilan äänitysstudio työasemineen soveltuu levylle "polttamiseen". Mediatyöasemia ja studiotilan voit varata Varaamo-palvelusta, linkit alla:Pasilan kirjaston äänitysstudioOodin mediatyöasemat hakutuloksena
Pietari Päivärinta (1827 - 1913) oli aikansa suosituin kirjailija sekä Suomen ensimmäinen ja tunnetuin kansankirjailija (=itseoppinut kirjailija). Teoksissaan hän kuvasi keskipohjalaista kansanelämää. Lisäksi Päivärinta oli valtiopäivämies, lukkari, välskäri, maanviljelijä, musiikinopettaja ja näkyvä kunnallinen luottamusmies sekä yleensäkin omana aikanaan hyvin tunnettu henkilö. Päivärinnalta ilmestyi 32 teosta ja lisäksi kertomuksia, joita julkaistiin erilaisissa sanoma- ja aikakauslehdissä, kalentereissa ja albumeissa. Hänen tunnetuimmat teoksensa ilmestyivät 1880-luvulla. Päivärinnan teoksia on käännetty ainakin 13 kielelle.
Lähteet:
http://www.pietaripaivarinta.fi/
http://www.kirjastovirma.net/henkilogalleria/P%C3%A4iv%C3%…
Käännösten laatiminen ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun. Jos laulusta olisi olemassa julkaistu suomenkielinen versio, sitä tietysti etsisimme mahdollisuuksien mukaan, tosin laulujen suomenkieliset versiot eivät välttämättä ole suoria käännöksiä alkuperäisestä sanoituksesta. "No more I love you's" -kappaleesta en löytänyt suomenkielistä versiota.
