Yksi maantieteeseen liittyvä von Fieandt oli Otto Alfred von Fieandt, joka oli maanmittausinsinööri. Hän eli vuosina 1853-1929. Hän ei kuitenkaan liene kirjoittanut runoja.
Runot saattavat olla muistiriimejä, joiden avulla on opittu muistamaan juuri maantieteen nimiluetteloita. Nurmeksen lukion sivuilta löytyy yksi riimi, jossa on myös osa sinun muistamaasi runoa. Se alkaa näin:
"Baikal, Balkas, Araljärvi,
älä niistä vettä särvi.
Jos sä vettä tahdot juoda,
joet suuret sen voi tuoda: ..."
Koko runo löytyy Nurmeksen lukion sivuilta:
https://peda.net/nurmes/nurmeksen-lukio/lukion-esittely/lukion-historia…
Kollega muisti myös vastaavan tehdyn Suomen rannikkokaupungeista, joka lauletaan Suomen salossa (...hoi laari laari laa) -laulun…
Maailman terveysjärjestön (WHO) vuonna 2018 julkaistu raportti selvittää tupakan ympäristövaikutuksia aina viljelystä ja valmistuksesta käyttöön ja jäljelle jääviin jätteisiin asti. Maailmanlaajuisesti tupakan tuotanto mm. kuluttaa vuositasolla 22,2 miljardia kuutiota vettä ja vaatii 5,3 miljoonaa hehtaaria maata. Tupakasta aiheutuu vuosittain 84 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt eli 0,2% maailman hiilidioksidipäästöistä. Vertailun vuoksi todettakoon, että Suomen kokonaispäästöt vuonna 2017 olivat 46 miljoonaa tonnia. Tupakan viljelyn ja kuivaamisen vuoksi hakataan vuosittain 6 500 hehtaaria metsää ja kulutetaan 8 miljoonaa tonnia puuta. Tupakan tuotantoketju tuottaa 25 miljoonaa tonnia kiinteää jätettä. Siihen…
On vähän vaikea arvailla kirjailijan motiiveja ja varmaankin vain J.K.Rowling itse tietää vastauksen. Mutta oma tulkintani on, että kirjailija on alusta alkaen suunnitellut tappavansa kaikki sellaiset miespuoliset henkilöt, jotka ovat olleet Harrylle isän korvikkeita ja joihin hän on läheisesti kiintynyt. Tähän hänellä on syynsä, jota voisi kutsua kehityspsykologiseksi.
On itse asiassa varsin tavallista, että lastenkirjojen päähenkilöt ovat orpoja. Vanhemmat ovat joko kuolleet, siepattu tai kadonneet jonnekin. Tällainen ratkaisu mahdollistaa sankarin esteettömän pääsyn seikkailemaan, koska vanhemmat eivät ole suojelemassa häntä.
Aikuiseksi kasvaminen on lasten- ja nuortenkirjallisuuden tärkein teema, ja päähenkilön orpous korostaa tätä…
Malviina
Anne Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus 2007 kertoo näin:
Malviina on suomalaistettu muoto nimestä Malvina. Kantanimi on skotlantilaisen runoilijan James Macphersonin luomus, joka esiintyy Ossianin lauluissa (1761-63). Nimen on tulkittu pohjautuvan gaelin kielen ilmaukseen "mala mhin" ("sileä otsa"). Alkuperäksi on tarjottu myös muinaissaksalaista nimeä Madalwine, joka merkitsee "oikeuden ystävää".
Suomessa pitkävokaalinen Malviina on saanut Malvinaa enemmän kannatusta, joskin molemmat ovat hyvin harvinaisia. Viime vuosisadalta löytyy noin 150 Malviinaa ja 80 Malvinaa. Valtaosa Malviinoista on nimetty 1900-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa, kun Malvina on 1900-luvun alusta.
2000-2005 Malviina nimen sain n…
Suurin osa infektioista tarttuu ihmisten välisissä kontakteissa. Riski altistua mikrobitartunnalle välillisesti on merkittävästi pienempi kuin saada tartunta suoraan tautia sairastavalta ihmiseltä. Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori Pentti Huovisen mukaan lähes kaikki mikrobit menettävät tehoaan jouduttuaan "kuivalle maalle". Virukset selviävät elossa esimerkiksi rahoissa, kaiteissa tai kirjaston kirjoissa muutamasta tunnista pariin päivään.
Mikrobiologian yleislääkäri Risto Vuennon mukaan tautien leviämisestä lainakirjojen välityksellä ei ole tieteellistä näyttöä. Influenssa-aikaan ei tarvitse varoa lainaamista eikä kirjoja tarvitse jättää palauttamatta, jos kotona on ripulia tai flunssaa.
Sairaudet eivät leviä kirjojen…
Kyse on Lauri Pohjanpään runosta Jänikset. Runo löytyy 1917 julkaistusta kokoelmasta Uusi kevät ja muita runoja sekä antologiasta Kaipuu ylitse ajan (Valitut runot 1910-1954).
Puolustusvoimien asevelvollisuus- ja reserviläisasioita hoitavat maakunnalliset aluetoimistot. Kysymykseen saatiin vastausapua yhdestä aluetoimistosta.
Yleisellä tasolla voidaan todeta, että Puolustusvoimien ylentämisnormin sekä Maavoimien Esikunnan linjausten mukaan reserviläisen ylentämisen edellytyksenä on toisaalta riittävä osallistuminen reservinkoulutustapahtumiin (kertausharjoitukset, vapaaehtoiset kertausharjoitukset) sekä toisaalta henkilön sopivuus ylennettäväksi. Ylentäminen edellyttää myös pääsääntöisesti sijoitusta sodanajan joukkoihin, ja että edellisestä ylentämisestä on kulunut vähintään viisi vuotta.
Miehistöön kuuluva henkilö siirtyy varareserviin täytettyään 50 vuotta. Varareservin ylentämiseen ei ole pääsääntöisesti…
Mirko-nimestä on kaksi selitystä. Toisen mukaan se on lyhenne slaavilaisesta ruhtinasnimestä Miroslav, jossa alkuosa merkitsee rauhaa ja loppu kunniakasta, maineikasta, kuuluisaa. Toisen selityksen mukaan Mirko on muunnos pyhimysnimestä Emmerich, josta meille on saatu etunimi Emerik.
Almanakkaan lisätään nimi, kun 1900-luvun alusta samaa nimeä on annettu n. tuhannelle suomalaiselle, joten Mirkolla ei ole omaa nimipäivää.
Nimipalvelusta löytyy nimien lukumäärät: https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Lähteet: Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja, 1999 ja Lempiäinen, Pentti : Nimipäivättömien nimipäiväkirja, 1989
Sense and Sensibility ilmestyi vuonna 1811, suomeksi Järki ja tunteet 1952. Pride and Prejudice ilmestyi 1813, suomeksi Ylpeys ja ennakkoluulo, vuonna 1922. Mansfield Park ilmestyi 1814, suomeksi Kasvattitytön tarina 1954. Emma julkaistiin vuonna 1815, suomeksi vuonna 1950. Persuasion ilmestyi 1817, suomeksi Viisasteleva sydän 1951. Northanger Abbey ilmestyi 1818, suomeksi Neito vanhassa linnassa 1951, uusi suomennos Northanger Abbey, 1998.
Lady Susan ilmestyi 1871, suomeksi Tahto ja toiveet 2006, toinen suomennos Lady Susan kokoelmassa Uskollinen ystävänne, 2007. The Sanditon ilmestyi suomeksi nimellä Leikkiä ja totta, 1977. Nuoruudentuotantoa lukuisia novelleja, mm. Love and Friendship, Lesley Castle sekä The Three Sisters (suom.…
Pieksämäen nimeen ei sisälly imperatiivia, sillä alkujaan vuonna 1575 perustetun kirkkopitäjän nimi oli Pieksämä. Se sai nimensä Pieksänjärvestä, jonka alkuperäinen nimi on ilmeisesti ollut Pieksemäjärvi tai Pieksämäjärvi. Järvi on iso ja harvinaisen saareton, joten nimen on oletettu kuvaavan sitä, miten aallot pieksevät sen rantoja. Pieksämän kirkko rakennettiin Pieksänharjulle, ja ilmeisesti sen sijainnin perusteella pitäjän nimi alkoi 1600-luvulla vakiintua Pieksämäeksi. Kansa käytti vielä 1800-luvun lopulla nimityksiä Pieksäme, Pieksämellä, Pieksämällä ja Pieksämmäällä.
Piestä-verbin imperatiivi on piekse, pieksää-verbin puolestaan pieksä.
Lähteet:
Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus, 2007)
Kotimaisten kielten keskus…
Laulun nimi on Aattoiltana ja sanat on kirjoittanut Hilja Haahti vuonna 1903, sävellys on Wilho Siukosen. Laulua ei ole nykyisin käytössä olevassa virsikirjassa.
Vaaqsan kaupunginkirjaston kokoelmista ei löytynyt mutta pääkaukunkiseudun HelMet kirjastoista taas löytyi. Ehdotan että käyt kirjastossa ja teet kaukopalvelupyynnön.
Oheisena tiedot merikortista,
CD merikartta. J : Vesijärvi - Päijänne = CD sjökort = CD nautical chart, Helsinki : Merenkulkulaitos ; Vantaa : Genimap, 2004.
Tarkoitat varmaan Helvi Juvosen runoa Merkillinen tapiiri. Se on ilmestynyt kokoelmassa Kuningas Kultatakki; löytyy myös mm. Juvosen Kootuissa runoissa, Suomen Runottaren osassa 1 ja lastenrunokokoelmassa Pikku Pegasos.
Kim Kuusi on säveltänyt runon lastenlauluksi. Laulu löytyy ainakin levyltä Kuusi, Kahlaajatyttö.
"Borneossa, Borneossa,
sademetsän sydämessä,
paikassansa kätketyssä,
oksan alla, juuren alla
onnellista unta nukkuu
kivi punainen..."
Sana perustunee verbiin ”purista”, jonka merkitys on teoksen ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) mukaan ’sorista, porista, lörpötellä, jutella, nurista, jupista’. Sana on esiintynyt itämurteissa ja hämäläismurteissa. Substantiivi ”eripura” on esiintynyt jo 1500-luvulla Mikael Agricolan teoksissa merkityksessä ’erimielisyys, kiista’, joten sanan alkuperä on suomen kirjakieltä vanhempi. ”Eri” on myös hyvin vanha jo Agricolalla esiintyvä sana, joka on johdettu sanasta ”erä” (’erillinen osa, pala’), mikäli ”Suomen sanojen alkuperän” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) tietoihin on luottaminen.
Nimi Venja näyttäisi pohjautuvan raamatulliseen Benjamin-nimeen sekä latinan Benedictukseen, joka merkitsee siunattua. Teresa Normanin A World of Baby Names -teoksen (1996) mukaan Venäjällä nimi Veniamin on muunnelma Benjaminista, ja nimi saatetaan lyhentää muotoon Venja tai Venya. Kustaa Vilkunan Etunimet-kirja puolestaan kertoo Venjan olevan venäläinen lyhentymä Benedictuksesta, joka Suomessa tunnetaan parhaiten Penttinä.
Alkuperänsä puolesta Venja olisi siis miehennimi, mutta suomalaisen korvaan se kuulostanee ennemmin naisennimeltä. Eero Kiviniemen Suomalaisten etunimet -teos mainitsee, että venäläinen Ivan- tai Ivana-nimen puhuttelumuoto Vanja on monissa maissa tavallisempi naisennimenä, koska se muistuttaa muita slaavilaisia naisten…
Aila on lappalaisperäinen nimi, joka lienee syntynyt Aili-nimen pohjalta. Aili on alun perin suomalais.saamelainen nimi, ja Aila on sen inarinsaamelainen johdos. Sen alkuperäksi on ehdotettu myös Helgaa, joka on lähtöisin muinaisskandinaavisesta, "pyhää ja varottavaa" merkitsevästä sanasta helagher.
Ensimmäiset Ailat kastettiin 1800-luvun lopussa, ja nimi yleistyi 1900-luvun alussa. Almanakkaan se otettiin vuonna 1929, jonka jälkeen siitä tuli suosittu. Aili-nimen suosion huippu oli 1910-20-luvuilla, ja Aila yleistyi hieman myöhemmin. Suurin osa maamme Ailoista on syntynyt 1930-50-luvuilla, jolloin nimen sai yli 10 000 tyttöä ja se sijoittui 35 suosituimman ensimmäisen etunimen joukkoon. 2000-luvun alussa nimi valittiin…
