Rosa ja Roosa merkitsevät latinan kielessä ruusua. Kasvisymboliikassa ruusu on "kukkien kuningatar", joka on kristikunnassa ja kirkkotaiteessa erityisesti yhdistetty Neitsyt Mariaan. Ruusuun liittyy paljon symbolimerkityksiä: sillä on kuvattu mm. kevättä, elämän voittoa, marttyyriutta, Kristuksen kärsimystä, neitsyyttä, täydellisyyttä, hyveitä ja salaisuuksien varjelemista.
Rosa esiintyy alkuosana myös monissa kansainvälisissä yhdysnimissä kuten Rosabella (italiaksi 'kaunis ruusu') ja Rosalia, Rosalie ('kuin ruusu', 'ruusun kaltainen').
Bulgarian kielessä rosa merkitsee aamukastetta.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
http://www.behindthename.com/
Nimi Venja näyttäisi pohjautuvan raamatulliseen Benjamin-nimeen sekä latinan Benedictukseen, joka merkitsee siunattua. Teresa Normanin A World of Baby Names -teoksen (1996) mukaan Venäjällä nimi Veniamin on muunnelma Benjaminista, ja nimi saatetaan lyhentää muotoon Venja tai Venya. Kustaa Vilkunan Etunimet-kirja puolestaan kertoo Venjan olevan venäläinen lyhentymä Benedictuksesta, joka Suomessa tunnetaan parhaiten Penttinä.
Alkuperänsä puolesta Venja olisi siis miehennimi, mutta suomalaisen korvaan se kuulostanee ennemmin naisennimeltä. Eero Kiviniemen Suomalaisten etunimet -teos mainitsee, että venäläinen Ivan- tai Ivana-nimen puhuttelumuoto Vanja on monissa maissa tavallisempi naisennimenä, koska se muistuttaa muita slaavilaisia naisten…
Yksiselitteitä vastausta keitä tsuudit (pohjoissaameksi yks. èuhti, mon. èuðit) olivat on vaikea antaa. Tsuudeista kertovat lähteet ovat melko ristiriitaisia ja osin historialliseen materiaaliin on sekoittunut kertomusperinnettä.
Saamelaisessa kertomusperinteessä tsuudit ovat väkivaltaisia vainolaisia, jotka eivät puhuneet ymmärrettävää kieltä ja jotka kiertelivät Saamemaata ryöstellen ja tappaen ihmisiä. Lähes kaikki saamelaisryhmillä on tsuudi-hahmo kertomaperinteessään, mutta hahmojen rooli vaihtelee hieman alueiden välillä. Varsinkin lapsille kerrotussa perinteessä vahva aspekti on tsuudien yksinkertaisuus ja ahneus, heitä nokkela saamelainen pystyi huijaamaan tai he saattoivat sortua itsestään omaan tyhmyyteensä. Muillakin kansoilla…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että osa sukunimistä ”Tuuri” perustuu tosiaan skandinaavisen miehennimeen ”Thore”, ”Thure” ja ”Ture”, joiden taustalla taas on ukkosenjumala Thor. Vanhimmat maininnat nimestä löytyvät Suomesta jo 1300-luvulta.
Sen sijaan yleiskielen sanalla ”tuuri” (’onni, vuoro’) on eri alkuperä. ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että sana on peräisin nykyruotsin sanasta ”tur” (’matka, menomatka, vuoro, onnellinen sattuma’). Se puolestaan on lainaa ranskan sanasta ”tour” (’kierros, käännös, kiertäminen, kierto, kiertomatka, retki, vuoro’).
”Tuuri” voi merkitä myös ’heinäseivästä’. Se merkitys on ”…
Sana perustunee verbiin ”purista”, jonka merkitys on teoksen ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) mukaan ’sorista, porista, lörpötellä, jutella, nurista, jupista’. Sana on esiintynyt itämurteissa ja hämäläismurteissa. Substantiivi ”eripura” on esiintynyt jo 1500-luvulla Mikael Agricolan teoksissa merkityksessä ’erimielisyys, kiista’, joten sanan alkuperä on suomen kirjakieltä vanhempi. ”Eri” on myös hyvin vanha jo Agricolalla esiintyvä sana, joka on johdettu sanasta ”erä” (’erillinen osa, pala’), mikäli ”Suomen sanojen alkuperän” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) tietoihin on luottaminen.
Ravintolakoulu Perhon kirjasto (http://www.ravintolakouluperho.fi/opiskelupalvelut/kirjasto) selvitti asian. Kokkiprokkis-kirjasta (tekijät Arja Kaikkonen, Timo Mäkynen, Minna Tiusanen, Eija Viinikka, 2013) löytyivät vastaukset:
2x2x45mm, tulitikkua muistuttava suikale on nimeltään Julienne,
3x3x3 mm kuutio on Brunoise ja 12x12x12mm kuutio Paysanne.
Tähän löytyi vastaus Tieteen Kuvalehti Historian kysymysarkistosta.
Tarina vauvoja tuovista haikaroista on syntynyt 1800- luvulla Länsi-Euroopassa, missä haikaraa on pidetty onnen ja hyvinvoinnin symbolina. Tuohon aikaan ei ollut tapana puhua sukupuoliasioista ja siitä, miten vauvat saavat alkunsa, joten vanhemmat keksivät uteliaille lapsilleen tarinan haikarasta, joka tuo vauvan perheeseen.
Linkki artikkeliin: http://historianet.fi/arkielama/kulttuuri/miksi-juuri-haikara-tuo-vauvo…
Papit käyttivät kuolinsyytä merkittäessä väkilukutaulujen laadintaan saatuja tautimääräyksiä. Lääkäri on harvoin ollut paikalla kuolinsyytä määrittelemässä, joten pappi on tehnyt merkinnän esimerkiksi omaisilta saamansa tiedon perusteella. Sen vuoksi oire on usein vaikuttanut kuolinsyymerkintään.
Kuolinsyyn toteaminen on perustunut kansainväliseen tautitaulukkoon vuodesta 1929 ja papeilta lääkäreille se siirtyi kokonaan vasta vuonna 1936. Tätä edeltävänä aikana kuolinsyistä käytetyt termit eivät ole kovin täsmällisiä, vaikka niitä varten olikin laadittu tautitaulukkoja.
Esimerkiksi "pistos" (ruotsiksi stygn) on saattanut tarkoittaa hyvin montaa asiaa. Ehkä parhaan tulkinnan pistokselle on antanut kuolinsyitä 1700- ja 1800-lukujen…
Näyttää siltä, että Reino Helismaan säveltämästä ja sanoittamasta laulusta ”Päivänsäde ja menninkäinen” on olemassa useita sanoituksiltaan vähän erilaisia versioita, vaikka laulun perusajatus on kaikissa versioissa sama. Tapio Rautavaara on levyttänyt laulun kaksi kertaa (1949 ja 1965), ja myös nämä versiot eroavat vähän toisistaan.
Reino Helismaa kirjoitti ”Päivänsäde ja menninkäinen” –laulun tyttärelleen Yrjö Kokon ”Pessi ja Illusia” –kirjan innoittamana (Pennanen, s. 104). Sen esitti Tuire Orri radio-ohjelmassa ”Heilutellen Helmikuuta” 9.2.1949 (Pennanen, s. 201, 460). Tapio Rautavaara levytti sen ensimmäisen kerran 3.3.1949 (Pennanen, s. 330). Tässä levytyksessä häntä säesti Ingmar Englund kitaralla. Samana vuonna ilmestyi myös…
Kysyin viisaammilta eli varo.fi chatistä.
Siellä vastattiin, että kuusi vuotta kannattaa säästää kaikki verotukseen liittyvät paperit.
Verottajalla ei ole sähköistä tietokantaa esim. verotuspäätöksistä.
Chatti oli muuten tosi mukava ja kätevä käyttää.
Katupoikien laulun sanat löytyvät useasta eri teoksesta, esim. Suuri toivelaulukirja 9, Laulajan kirja sekä Sininen ja valkoinen : suomalaisten rakkaimmat sävelmät 1917-1992. Internetistäkin sanat löytyvät tavallisella Google-haulla osoitteesta http://koti.mbnet.fi/joyhan/H31.html parinakin eri versiona:
"KATUPOIKIEN LAULU 1
On laulu katupoikien
kätköissä Sörkän laitakatujen
siel kaikki viheltävät näin...
Jos joskus näämme pollarin
kätköissä Sörkän laitakatujen
niin silloin vihelletään vain...
Kun pari illalla palaa tansseista
ja portinpieleen jää he nojaamaan
niin poika innoissaan tytölle viheltää...
On laulu katupoikien
kätköissä Sörkän laitakatujen
siel kaikki viheltävät näin...
Jos joskus näämme pollarin
kätköissä Sörkän…
Nummelan ponitalli -sarja on Merja Jalon kirjoittama nuortenkirjasarja. Sarjan ensimmäinen osa, Yllätysori, ilmestyi vuonna 1977. Sarjaan ilmestyy edelleen jatko-osia.
Vuoden 2023 keväällä julkaistiin sarjan 96. kirja Hopearannan aave. Sitä edelsi syksyllä 2022 julkaistu Kätketty medaljonki ja keväällä 2022 julkaistu Vaarojen kesä. Kuluvan vuoden 2023 syksyllä ilmestyvä sarjan 97. kirja on nimeltään Ryöstäjien jäljillä. Nummelan ponitalli -sarjaa julkaisee nykyään kustantantamo Kvaliti https://www.kvaliti.com/
.
Sense and Sensibility ilmestyi vuonna 1811, suomeksi Järki ja tunteet 1952. Pride and Prejudice ilmestyi 1813, suomeksi Ylpeys ja ennakkoluulo, vuonna 1922. Mansfield Park ilmestyi 1814, suomeksi Kasvattitytön tarina 1954. Emma julkaistiin vuonna 1815, suomeksi vuonna 1950. Persuasion ilmestyi 1817, suomeksi Viisasteleva sydän 1951. Northanger Abbey ilmestyi 1818, suomeksi Neito vanhassa linnassa 1951, uusi suomennos Northanger Abbey, 1998.
Lady Susan ilmestyi 1871, suomeksi Tahto ja toiveet 2006, toinen suomennos Lady Susan kokoelmassa Uskollinen ystävänne, 2007. The Sanditon ilmestyi suomeksi nimellä Leikkiä ja totta, 1977. Nuoruudentuotantoa lukuisia novelleja, mm. Love and Friendship, Lesley Castle sekä The Three Sisters (suom.…
Sananparsi sahalle töihin päässeestä siskosta on pohjoispohjalaista kulttuuriperintöämme Haukiputaalta. Haukipudas oli aikoinaan Suomen teollistunein maalaiskunta, ja siellä toimi kuusi suurta sahaa (Maunun saha, Pateniemen saha, Pirttikarin saha, Martinniemen saha, Santaholman saha ja Halosenniemen saha). Sahat olivat paikkakunnalla merkittäviä naisten työllistäjiä.
https://www.rantapohja.fi/tiedotteet/kun-sisko-paasi-sahalle-toihin-ja-seppo-mopon-osti/
http://www.kirjastovirma.fi/haukipudas/sananparsia/koyhat_ja_rikkaat
http://www.kirjastovirma.fi/haukipudas/sahat
Suomen etymologinen sanakirjassa ei esiinny sanaa 'iiksi', myöskään kirjassa Suomalainen paikannimikirja, 2007, ei sanaa ole. Kirjassa R. E. Nirvin Kiihtelysvaaran murteen sanakirja 2, 1975, on sana 'iiksi' selitetty paikannimeksi, joka on niittyaukea 'Iiksjoin' varrella 10 km Joensuusta kaakkoon. Siellä on kiihtelysvaaralaisten niittyjä. Iiks heinätettiin aina ensin ja monet kylät olivat siellä heinällä.
Tällaista tietoa löytyi sanomalehti Karjalaisen artikkelin kautta (Inhimillisempi Iiksenjoki / Ritva Väisänen. Karjalainen 11.8.2001, s. 1, 11).
Mutta mitä sana on alunperin tarkoittanut?
Artikkelissa: Varisten ja siirtolaisten asuttama maalaiskaupunginosa / Terhi Karttunen. Karjalainen 18.4.1998, s. 11, on tieto, että Iiksenjoki…
Tarkoitat varmaan Helvi Juvosen runoa Merkillinen tapiiri. Se on ilmestynyt kokoelmassa Kuningas Kultatakki; löytyy myös mm. Juvosen Kootuissa runoissa, Suomen Runottaren osassa 1 ja lastenrunokokoelmassa Pikku Pegasos.
Kim Kuusi on säveltänyt runon lastenlauluksi. Laulu löytyy ainakin levyltä Kuusi, Kahlaajatyttö.
"Borneossa, Borneossa,
sademetsän sydämessä,
paikassansa kätketyssä,
oksan alla, juuren alla
onnellista unta nukkuu
kivi punainen..."
Asutuksen ja teollisuuden jätevedet johdetaan jätevesivesiverkoston kautta jätevedenpuhdistamolle, joita on Suomessa noin 540. Verkosto koostuu viemäriputkien lisäksi tarkastuskaivoista ja pumppaamoista. Asutusalueen jätevedet johdetaan tavallisesti viettoviemärissä (paineettomassa viemärissä) pumppaamolle asti. Pumppaamossa vesi nostetaan tavallisesti korkeammalla olevaan putkeen, josta se voi jatkaa viettoviemärissä eteenpäin.
Tavallisesti sadevedet johdetaan omaan sadevesiputkeen ja jätevedet omaansa. Tällaista järjestelmää kutsutaan erillisviemäröinniksi. Vanhoilla asuinalueilla saattaa vielä olla sekaviemäreitä (sadevedet ja jätevedet samaan viemäriin). Erillisviemäröinnillä jätevesienkäsittelyyn tuleva vuotovesimäärä saadaan…
Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta http://www.mol.fi/avo/avo.htm löytyy seuraavat tiedot parturi-kampaajien palkkauksesta:
"Suurin osa parturi-kampaajista on itsenäisiä yrittäjiä, joten ansiotaso määräytyy asiakasmäärästä ja muista liikkeenhoidon seikoista.
Toisen palveluksessa olevien palkka määräytyy alan oman työehtosopimuksen mukaisesti. Palkka maksetaan yleensä provisiopalkkana tai kiinteänä kuukausipalkkana.
Nk. vuokratuolikäytännössä itsenäinen ammatinharjoittaja vuokraa jostakin liikkeestä tuolipaikan itselleen, eikä varsinaista työsuhdetta liikkeen kanssa synny."
Tilastokeskuksen StatFin -tietokannan http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/databasetree_fi.asp mukaan
yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten kampaajien ja…
Kaivattu kirja voisi olla Suomen kansan kummitusjuttuja sekä muita myytillisiä tarinoita (Osuuskunta Käyttökuva, 1980), jossa on Hannu Virtasen kertomia ja kuvittamia tarinoita Suomalaisen kirjallisuuden seuran kansanrunousarkistosta.
Aarretta haltijakissan kanssa etsitään tarinassa Aarnivalkea. Tuopiksi teetetystä hopeaesineestä, jota sen alkuperäinen omistaja ilmaantuu vaatimaan kuolemansa jälkeen, kerrotaan tarinassa Hopeasaapas.
