Petri Hiltunen kertoo, että strippejä on yhteensä 2844 kappaletta. Tämän sarjakuvasivuston luvuista laskemalla Jalavan albumeissa julkaistiin niistä ilmeisesti 1992 kappaletta. Arktisen banaanin kokoelmissa Tietäjä tien päällä ja Hollywoodin lumoissa on julkaistu lisää, mutta niiden määrä ei ole tiedossa. Hiltunen kertoo, että aivan kaikki stripit on julkaistu ainakin Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä, mutta kokoelma-albumeista osa on jätetty pois. Listaa kaikista lehdistä, joissa sarjakuvaa on julkaistu, ei valitettavasti Hiltusellakaan ollut.
Hiltusen Väinämöis-albumit löytyvät myös Ratamo-kirjastojen kokoelmista.
Kirjasta ”Wesilahti veistelee : kaskuja ja sananlaskuja. 2” (Vesilahden museoyhdistys, 2000, s. 101) löysin saman sanonnan toisinnon: "Haukkaa kakkoo kans, senkin muikulipää, äläkä kaikkee maitoo juo."
Selailin joitakin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS, https://www.finlit.fi/fi) julkaisemia sananlaskukokoelmia, mutta niistä en tätä sanontaa löytänyt. Koska kysymys on todennäköisesti arkistoaineistosta, kysyin asiaa SKS:n asiantuntijoilta (https://kysy.finlit.fi/web/questions).
Kotimaisten kielten keskuksen sananparsikorpuksesta löytyi sanonnasta erilaisia versioita, esim.
”Haukkaa sitä leipää leveämmälti äläkä sitä piimää niin römistä.”
”Haukkaa kakkua kanssa, pitkänokka, että et kaikkea piimää ryyppää, sanoi lapsi muinoin…
Wärtsilän telakalla sattui 19.3.1965 tulipalo, josta uutisoitiin varsin näyttävästi: "Lähes valmis Finnhansa tuhoutui. Liekehtivä alus vaarassa kaatua".
Helsingin Sanomien artikkelin mukaan valtavalla voimalla levinnyt tulipalo tuhosi Suomen suurimman, rakenteilla olleen autolautan sisustuksen täydellisesti. Palon alkusyytä ei tuossa vaiheessa tiedetty. Sammutustöissä loukkaantui kolme palosotilasta ja telakan työnjohtaja lievästi. Tulipalon syttyessä laivalla oli yli 300 työntekijää.
Seuraavan päivän lehdessä arveltiin syttymissyyksi hitsauskipinää. Kipinät olivat todennäköisesti sytyttäneet hitsauspaikan lähellä olleita työntekijöiden vaatteita.
Laiva tunnettiin nimellä Finnhansa vuosina 1966-1987. Myöhemmin 1978–1987 "…
"Lasten kirjapaketti" on nimeltään sarja, johon kuuluvat esim. kirjat Tuhmajussi ja Tulukset. (Nimeen liittyy myös sana kirjakerho erään kirjan takakannen logossa.) Fennica -tietokannassa voi tehdä Tarkennetussa haussa sanahaun termillä lasten kirjapaketti?
https://finna.fi
Hakutulokseen saadaan kaikki sarjan kirjat ja niitä voi selata internetissä myös kotikoneella.
Linkki Fennican aloitussivulle
https://finna.fi
Tervetuloa kirjaston tietopalveluun tai lastenosaston neuvontaan, jos haluatte apua koko listan saamiseksi.
Mitään kovin näppärää tapaa siihen ei valitettavasti taida olla olemassakaan. HelMet-verkkokirjastossahan ei ole mahdollista käyttää alkukieltä hakuteminä, joten haku täytyy tehdä Kansallisbibliografia Fennicasta ( https://finna.fi ). Sielläkään se ei käy aivan helposti.
Kaiken vironkielestä suomennetun aineiston kyllä saa esille yksinkertaisesti. Valitse Fennican etusivulta Tarkennettu haku ja siellä hakutyypin pudotusvalikosta kohta Alkup.kieli. Kirjoita hakukenttään est ja napsauta Hae. (Kielikoodit löytyvät täältä: https://finna.fi ).
Kaunokirjallisuuden suodattaminen erilleen tästä hausta ei kuitenkaan ainakaan tällä hetkellä onnistu, koska Linnea-tietokantojen luettelointiformaatti on muuttunut. Siirtyminen uuteen formaattiin…
Kookospalmun sisältämä kirkas neste on oikeastaan nimeltään kookosvesi. Elintarvikkeenakin tunnettu kookosmaito taas valmistetaan juuri siemenvalkuaisesta jauhamalla, puristamalla ja uuttamalla. Tätä siemenvalkuaista kasvin alkio käyttää ravinnokseen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kookosp%C3%A4hkin%C3%A4
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/tiedatko-mita-eroa-on-kookos…
https://en.wikipedia.org/wiki/Coconut_water
https://en.wikipedia.org/wiki/Coconut_milk
Voivat käyttää. Pinkin värisiä saappaita valmistetaan koosta 36 kokoon 46. Pinkki väri mielletään usein feminiiniseksi väriksi, mutta historiassa se on ollut päinvastoin maskuliininen väri.
Lähteet ja lisätietoa:
Hai-saappaat: https://www.nokianjalkineet.fi/tuote/hai-2/?color=pinkki
Savon Sanomat: Vaaleanpunainen oli ennen maskuliininen väri ja tytöt puettiin siniseen https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/2984401
Helsingin Sanomat: Tiesitkö tätä? Vaaleanpunainen on historiallisesti miehinen väri https://www.hs.fi/elama/art-2000005195320.html
Antro Blogi: Vaaleanpunaisen sukupuolittunut historia https://antroblogi.fi/2018/10/vaaleanpunaisen-sukupuolittunut-historia/
Seuraavista teoksista saat tietoa Waltarin omasta perheestä :
Bibliophilos-lehti 2 / 2014
Satu Waltari – tytär isänsä varjossa
Lappalainen, Anja : Vanhemmat kertovat tunnetuista lapsistaan
Otava 1969
Minun äitini : äitikuvia suomalaisessa kirjallisuudessa ja taiteessa / toim. Ulla Huhtala ei al.
Tammi 1983
Illusioni 2012 : Mika waltari-seuran vuosikirja 2012
Mika Waltarin isovanhemmista ja vanhemmista saat tietoa Waltarin sukuromaanista
"Isästä poikaan - romaani kolmen sukupolven Helsingistä"
"Isästä poikaan" on kirjailijan itsensä lyhentämä versio. Laajemmat teokset "Mies ja haave" kertovat Waltarin isovanhemmista, "Sielu ja liekki" hänen isänsä tarinan ja "Palava nuoruus" kertoo Waltarin omasta…
Dean Martinin tunnetuksi tekemä, Harry Warrenin säveltämä ja Jack Brooksin sanoittama That's Amore on julkaistu suomeksi nimellä Amore. Suomalaiset sanat on tehnyt Markku Salo.
Amoren on levyttänyt suomeksi ainakin Tuomari Nurmio, jonka levyltä Karaokekuningas ja kokoelmalta 20 hittiä se löytyy.
Kappaleen nuotit ja sekä englannin- että suomenkieliset sanat löytyvät myös teoksesta Suuri toivelaulukirja 15.
Riihimäen Sanomien vuosikerrat löytyvät Riihimäen kirjaston varastosta. Vuosikertoja voi lukea kirjasto lehtisalissa eikä niitä tarvitse etukäteen varata. Ne ovat saatavana myös mikrofilmeinä ja niitä voi lukea kirjastossa. Mikrofilmejä on mahdollista tilata omaan kirjastoon kaukolainaksi, joten käänny oman kirjastosi puoleen, jos haluat filmit lähikirjastoosi.
Katkelmat ovat todennäköisesti Aune Krohnin runosta Kuu kujeilee. Runo on julkaistu esimerkiksi teoksissa Lapsuuden kultamailla (1926) ja Lasten runotar: Valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville (1962).
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm
Roaming-käsitteellä viitataan matkapuhelimen käyttöön kotimaan ulkopuolella satunnaisilla matkoilla. Kun olet matkoilla, matkapuhelimesi yhdistyy automaattisesti toisen operaattorin verkkoon jolla on roaming-sopimus oman operaattorisi kanssa. Kyse on roamingista, kun soitat tai vastaat puheluihin, lähetät tekstiviestejä tai käytät puhelimesi mobiilidataa eli nettiyhteyttä. Roaming on ikään kuin "automaattisesti päällä", kun teet puhelimellasi edellä mainittuja asioita. Jos matkustat toiseen EU-maahan, matkapuhelimen käytöstä ei tarvitse maksaa ylimääräisiä verkkovierailu- eli roamingmaksuja. Puheluista (matka- ja lankapuhelimiin), tekstiviesteistä ja datapalveluista (internet-selailu, musiikin ja videoiden suoratoisto) peritään…
Satakuntalaisen osakunnan laulukirja 1968 on oikea kirja,
laulu löytyy sivulta 198, Sanat alkavat "Auk-auki" jne. Kirjasta löytyvät sanat, ei nuotteja. Kirjan saa käteensä esim. kaukolainaamalla sen oman kirjaston kautta.
Tällaiseen kysymykseen on mahdotonta löytää ja antaa vastausta, koska ei ole mitään täsmällistä keinoa selvittää musiikkiartistien tunnettavuutta. Vaikka kaikille suomalaisille lähettäisi kyselyn, monet eivät siihen vastaisi ja ongelmana olisi, täytyisikö siinä olla valmiina esimerkiksi 100:n tunnetun artistin nimi vai pitäisikö kysyä, keitä vastaajat tuntevat. Jälkimmäiseen ani harva vaivautuisi vastaamaan, koska se olisi työlästä. Myös etukäteiseen listaan vastaaminen olisi erittäin työlästä, ellei nimiä etukäteen karsita. Mutta asiaa voi silti pohtia.
Sanoisin pitkähköllä elämän- ja työkokemuksella musiikkikirjastosta, ettei koko kansan tuntemia artisteja enää ole. Kun aikaisemmin (1900-luvulla) elettiin ns. yhtenäiskulttuurin aikaa,…
Christien tuotantoa on hyvin vähän yleisten kirjastojen kokoelmissa. "Don't Go Down to Reno" löytyy mm. Christien kokoelmalta "Ultimate Collection". Levy on ainakin Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa (ei löytynyt pääkaupunkiseudulta). Voit jättää levystä kaukopalvelupyynnön esim. seuraavalla lomakkeella (http://www.kirjastot.fi/kaukopal/kaukop.html). Tietoja Christien tuotannosta löytyy mm. seuraavalta sivulta: (http://www.geocities.com/Area51/Shadowlands/8390/Tony-Christie.htm). Markku Aro on esittänyt kappaleen suomeksi nimellä Älä lähde rakkain. Kappale löytyy Aron levyiltä "Oo-mikä nainen" (CBS 65413), ja "Täyttä totta" (CBS 8258) sekä kokoelmalevyltä Toivekonsertti 48 (Finnlevy SFLP 9528). Kaikki levyt on julkaistu v. 1972.…
Joe-poika Singaporessa -tarina (alk. Singapore Joe) on ilmestynyt Suomessa ensimmäisen kerran Aku Ankka -lehdessä 2/1954. Sen jälkeen se on julkaistu useissa eri lehdissä ja albumeissa, joista tuoreimmat ovat seuraavat: Aku Ankka ja kumppanit: näköispainos vuosikerrasta 1954, osa 1 (2013)Carl Barksin parhaat sarjat 8: Koralliluolan kummitus (2017) Carl Barksin Aku Ankka 10 (2024) Lähde: I.N.D.U.C.K.S.-tietokanta, https://inducks.org/story.php?c=W+WDC++65-02
Kokeile Helmet-hakua http://www.helmet.fi/search~S9*fin/ hakusanoilla tunteet ja kuvakirjat (ilman ja -sanaa). Saat 311 viitettä, joista suurin osa on suomenkielisiä. Voit vielä käyttää sivun vasemmalla puolella olevia rajoittimia. Pikaisesti katsottuna useat kirjat olivat juuri parivuotiaalle sopivia.
Jevgeni Jevtušenkon runo Rakeita Harkovissa sisältyy Jevtušenkon koottujen runojen kokoelmaan Runoni (suomentaneet: Pentti Saaritsa ; Erkki Peuranen ; Markku Lahtela, 1984). Runo alkaa riveillä "Rakeita / sataa Harkovissa, / rakeita suuria kuin rypäleet".Runoni-kokoelman saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista voit tarkistaa täältä:https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1319415?sid=5126792865
Venäläisten henkilön- ja paikannimien translitterointia opastetaan teoksissa:
Venäjän federaation paikannimiä - oikeinkirjoitus- ja painotusopas, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2006.
Venäläisten henkilönnimien opas - Venäjän federaatiossa käytössä olevia etunimiä muunnoksineen ja sukunimiä, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2005.
Nämä teokset löytyvät HelMet-kirjastojen kokoelmista www.helmet.fi .
Kyrillisten kirjainten translitterointi latinalaisiin kirjaimiin määritellään kansainvälisessä standardissa ISO 9:1995 ja suomalaisessa standardissa SFS 4900. Kansainvälinen ja suomalainen standardi poikkeavat osin toisistaan. Suomen standardisoimisliiton Internet-sivut ovat osoitteessa www.sfs.fi ja standardien luettelo osoitteessa www.sfs.…
Emme osanneet laskea, mitä tapahtuisi tällaisessa tilanteessa. Suosittelen, että käännyt avaruusasiantuntijoiden puoleen joko Ursan, https://www.ursa.fi/etusivu.html tai Ilmatieteen laitoksen, https://www.ilmatieteenlaitos.fi/avaruustutkimus-ja-havaintoteknologiat
Kirjallisuudesta voi löytyä sopivaa tietoa, esim.
A traveller's guide to Mars : the mysterious landscapes of red planet / William K. Hartmann. The mysterious landscapes of red planet. Hartmann, William K., Workman Publishing 2003
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1656049?lang=fin
Muita tietokirjoja Marsista, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smars__Ff%3Afacetcollection…
