Tietokannoista löytyi joitain aiheeseenne toivottavasti hyvin liittyviä opinnäytetyö- ja artikkeliviitteitä. Niitä voi saada lähikirjastoon kaukolainaamalla. Kysy kaukolainapalvelusta lähikirjastosta.
(VOLTER - Turun yliopiston kirjasto)
Mickelsson, Pia, Apprentissage en deux langues au niveau universitaire : études bilingues à Turku/Åbo. [Turku], 2001. Pro gradu -työ : Turun yliopisto, ranskan kielen kääntäminen ja tulkkaus
(VOLTER - Turun yliopiston kirjasto)
Internationale Germanistische Konferenz "Kontaktsprache Deutsch" (2001), Beiträge der Internationalen Germanistischen Konferenz "Kontaktsprache Deutsch IV" in Nitra, 19.-20. Oktober 2001 / Csaba Földes, Stefan Pongó in Zusammenarbeit mit Hans-Werner Eroms und Hana Borsuková (…
Neljässä ensimmäisessä osasssa tapahtumapaikkana on Tampereen lähiseutu ja siellä Leppäkertunkuja. Viimeisessä viidennessä osassa käydään myös ulkomailla Santiago de Chilessä.
Lisätietoa Rauha S. Virtasesta ja Selja-sarjasta:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonId=827&PageConten…
http://db3.oph.fi/netlibris/tiedot.asp?PA=322
Runo löytyy ainakin seuraavista teoksista:
Lukukirja kansan lasten alkeisopetuksen tarpeeksi (Herman Niemi) sekä
Lausuntarunoja nuorelle väelle (toim. Eero Salola ja Eino Keskinen).
Runo löytyy myös netistä https://fi.wikisource.org/wiki/Isois%C3%A4n_neuvo (tällä sivulla runon tekijäksi on mainittu Herman Niemi, mutta tuossa ylempänä mainitun Niemen lukukirjassa tekijää ei mainita, vaan kirjaan runo on otettu Lasten kuvalehdestä).
Kielitoimiston sanakirja (2022) ei mainitse loihde-sanaa lainkaan.
Nykysuomen sanakirja kertoo, että kansanomainen loihde-sana tarkoittaa tavallisesti värillistä sängyn, pöydän tms. peitettä.
Suomen murteiden sanakirjan mukaan loihde ja sen rinnakkaismuodot loihtu ja loihto tarkoittavat loitsua.
Voit tarkastella sanan esiintyvyyttä murteissa ja lukea esimerkkejä sanan käytöstä Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta.
Kielitoimiston sanakirja verkossa
Nykysuomen sanakirja osa 3 verkkossa
Suomen murteiden sanakirja verkossa
Asiasanaksi on syytä valita kirjallisuussosiologia. Esim. Google-haku johtaa Tampereen yliopiston sivuille (www.uta.fi) ja Jyväskylän yo:n sivuille (www.cc.jyu.fi). Kattavasti saat lähteitä alan kirjallisuudentutkimuksesta esim. mainitulla hakusanalla Linnea-tietokannoista http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.htm. Valitse näistä tietokannat Linda ja Arto. Kirjastoilla on käyttöoikeudet asianomaisiin tietokantoihin. Apua hakuun saat tarvittaessa lähimmästä kirjastosta.
Ilomantsin vesakkomyrkytyksistä ja niitä vastustaneesta kansalaisliikkeestä löytyy useita lehtiartikkeleita. Koivikko-aluetietokannasta hakemalla asiasanoilla 'Ilomantsi' ja 'vesakot' saat viitelistan: http://kakonen.jns.fi/aineistohaku.html .
Kirjassa Metsä huutaa. 1984, otetaan kantaan tehometsätalouteen 1970-80-luvulla ja myös metsien vesakkomyrkytyksiin. Ilomantsin myrkytykset ja kansalaisliikkeen toiminta on yhtenä esimerkkinä.
Valitettavasti en löytänyt tietoa tämän runon käännöksestä.
Runo on alun perin ilmestynyt Yökehrääjä-kokoelmassa. Suomen Kirjallisuuden Seuran käännöstietokannan mukaan Eino Leinon runoteoksista on käännetty englanniksi vain Helkavirsiä. Lisäksi Leinon runo on julkaistu englanninkielisissä suomalaisen runouden kokoelmateoksissa, mutta tietokannasta ei käy ilmi kaikkien niiden tarkkaa sisältöä.
Käännöstietokanta: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
On toki mahdollista, että runo on käännetty ja julkaistu esimerkiksi jossakin lehdessä, mutta sellaisesta tietoa on vaikea löytää.
On todellakin mahdollista – myös suomenkielisen – oppia ajattelemaan vieraalla kielellä. Ajattelulla tarkoitetaan tässä sitä, että henkilö kykenee muodostamaan ajatuksia vieraalla kielellä ilman tarvetta kääntää ajatusta mielessään ensin omasta äidinkielestä. Tehokkaaseen, monipuoliseen vieraalla kielellä ajattelemiseen pääsee vain sitkeän, usein vuosia kestävän monipuolisen harjoittelun avulla, mutta harjoittelu kannattaa aloittaa jo heti kieliopintojen alussa.
Eniten harjoittelua vaatii luonnollisesti sellaisen kielen oppiminen, joka on kieliopillisesti ja/tai sanastollisesti kaukana omasta äidinkielestä ja jolle ei altistu merkittävissä määrin jokapäiväisessä elämässä. Mitä lähempänä vieras kieli on omaa äidinkieltä, sitä…
Maailma tänään -sarjan osassa 12 ja Maailma nyt -sarjan osassa 1 on käsitelty Itävaltaa. Molemmat ovat suomenkielisiä ja löytyvät Kuopion pääkirjastosta. Uusinta tilastotietoa löytyy internetistä Tilastokeskuksen Maailma numeroina -palvelusta osoitteesta http://www.tilastokeskus.fi/tk/tp/maailmanumeroina/maailmanumeroina_tau…
Lisäksi kannattaa katsella Itävallan matkaoppaita. Niitä voit hakea itsekin Kuopion kirjaston aineistotietokannasta osoitteesta http://kirjasto.kuopio.fi/riimi/zgate.dll?SFORM?1 Asiasanaksi voit laittaa Itävalta tai vaihtaa alasvetovalikosta hakuehdoksi "luokka" ja kirjoittaa hakuriville 44.4 joka on Itävallan kirjastoluokka.
Tässä joitain ehdotuksia: listassa vain kirjoja mutta myös sarjakuvat saattaisivat kiinnostaa:
• Juha Vuorisen tuotanto, esim: Juoppohullun päiväkirja, Veljekset Vaselin: salapoliisiromaani, Painajainen piparitalossa
• Cline: Ready player one
• Järvelä: Zombie
• Kauhua: Hautala: Kuokkamummo, Kirkman: The Walking dead: kuvernöörin nousu
• Delikouras, Aleksi: Nörtti
• Guevara, Ernesto: Moottoripyöräpäiväkirja
• Niemi, Mikael: Aivot pellolle
• Peltoniemi, Sari: Kuulen kutsun metsänpeittoon
• Rannela, Terhi: Yhden promillen juttuja
Science fiction:
Gluhovski, Dmitri Metro 2033, Metro 2034
Isomäki, Risto Sarasvatin hiekkaa
Mieville, China Toiset
Jännitys:
Kilpi, Marko Elävien kirjoihin (Elokuvana nimellä 8-pallo)
Lapidus, Jens Rahalla saa (…
En löydä lähteistä tietoa siitä, että se olisi haitallista. Kuivattu pasta turpoaa vatsassa ja siinä mielessä siitä voi tulla ikävä olo, jos sitä syö paljon. Ruoansulatukseta löytyy tietoa esimerkiksi AAKE-hankkeen sivulta. Tietysti, jos jostain syystä, kuiva makaroni sulaisi huonosti, se voi myös aiheuttaa ikäviä tuntemuksia. Asiasta voi kysyä lisää ruoka-asiantuntijoilta Ruokatieto-yhdistyksestä tai Martoilta.
Suomen murteiden sanakirjan (kolmas osa: he-hujuuttaa, 1992) mukaan houtere on ruskolevää eli rakkolevää. Sana on murteellinen: houtere-muotoa käytetään Vehkalahdella, houteria taas Kymissä ja Haapasaaressa, hou(v)er-sanaa Vehkalahdella, Virolahdella, Seiskarissa, Säkkijärvellä ja Kalliveressä
Sunnuntain 9.3. Uutisvisassa kysyttiin, kuka oli kirjoittanut runon nimeltä Ontot miehet (The hollow men). Vastaus oli T. S. Eliot. Runo löytyy Eliotin teoksesta Kootut runot.
Tähän mennessä on suomennettuna julkaistu 50 osaa tätä sarjaa. Englanniksi kirjoja on kyllä ilmestynyt enemmän, joten ehkäpä niitä tulevaisuudessa käännetään suomeksi lisää. Kustantaja kirjoilla on ollut Otava. Tällä palautelomakkeella kustantajalta voi kysyä lisätietoja:
http://www.otava.fi/palaute/?n=1
Voit varata ruotsalaisesta kirjastosta kirjan Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta. Kaukotilaus edellyttää, ettei haluamaasi kirjaa ole pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun tiedot löytyvät osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu. Siellä on myös linkki kaukopalvelulomakkeeseen, johon täytetään teoksen ja sen tilaajan tiedot. Kun lomake on lähetetty, kaukopalvelun henkilökunta tilaa haluamasi kirjan sellaisesta suomalaisesta tai ulkomaisesta kirjastosta, jossa sitä on saatavilla. Kirja tulee postissa Helsinkiin, ja se lähetetään lomakkeessa mainitsemaasi kaupunginkirjaston palvelupisteeseen. Kirjan saapumisesta ilmoitetaan sinulle sähköpostilla tai…
Etsimäsi runo Hanhen konsertti, joka tosiaankin on Lauri Pohjanpään kirjoittama, löytyy esimerkiksi Pohjanpään Valittujen runojen kokoelmasta (WSOY, 1953) sivulta 12.
Runo sisältyy myös mm. runoantologiaan Tämän runon haluaisin kuulla. 2 (toim. Satu Koskimies, Juha Virkkunen, Mirjam Polkunen, Tammi, useita painoksia) ja Pohjanpään teokseen Metsän satuja ja muita runoja (WSOY, useita painoksia).
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Pohjanpää Lauri: Valitut runot (WSOY, 1953)
Kirjaan Sherlock Holmesin seikkailut sisältyvässä Beryllikruunu-tarinassa O. E. Juurikorven uudistettu suomennos vuodelta 1957 (ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1933) kuuluu seuraavasti:
"[Vanha sääntöni on, että] kun asiasta erotetaan pois kaikki se, mikä on sinänsä mahdotonta, on jäljelle jäänyt asianosa totta, tuntuipa se miten uskomattomalta tahansa."
Sherlock Holmes : kootut kertomukset -kirjassa vuonna 2010 julkaistussa Jaakko Anhavan Beryllikruunu-suomennoksessa vastaava kohta on tällainen:
"[Vanha oppilauseeni kuuluu, että] kun kaikki mahdoton on karsittu pois, niin se mitä jää jäljelle, kuinka uskomatonta se lieneekään, on väistämättä totuus."
Kyseessä lienee todennäköisesti brittisarja "Puutarhaetsivät" (engl. Rosemary & Thyme), jota kuvattiin kolme tuotantokautta vuosina 2003-2006.
YLE TV1 on uusinut sarjan kokonaisuudessaan edellisen kerran vuonna 2012.
Yleisradiolle voi esittää ohjelmatoiveen sarjan uusimisesta asiakaspalvelun kautta.
Sarja on katsottavissa KAVIn Radio- ja TV-arkiston asiakaspisteillä ympäri Suomen (myös Oulussa), koronarajoitukset huomioiden.
