Käytetyin kirjojen listaamiseen käytetty sivu lienee Goodreads, toiseksi yleisin taas lienee LibraryThing. Käyttäjät kuvaavat Goodreadsin toimivan enemmän sosiaalisen median kaltaisena kanavana, kun taas LibraryThing sopii paremmin kirjojen katalogisointiin ja kuvailutietojen järjestelyyn - eli Goodreads taitaa olla kuin kirjojen Last.fm, LibraryThing taas kuin kirjojen Discogs. Molemmista palveluista löytyy hyvin myös suomenkielisten kirjojen kuvailutietoja. Miellyttävin sivusto selviää vain kokeilemalla, mutta vastaaja itse on ainakin ollut tyytyväinen Goodreadsin puhelinsovellukseen ja sen listaus- ja arvostelumahdollisuuksiin.
https://www.goodreads.com/
https://www.librarything.com/
Jonnan Tykkään susta äänite vuodelta 1985 löytyy muutamasta kirjastosta lp-levynä tai c-kasettina. Kirjastot, joiden kokoelmiin äänite kuuluu löydät Frank-monihausta.
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a…
Mahdollisen kaukolainapyynnön voit jättää oman kirjastosi kautta.
Suomen tekijänoikeuslain mukaan laulunsanat määritellään teoksiksi, joiden suoja kestää 70 vuoden verran tekijän kuolemasta alkaen. Tämä on yksi syy miksei internetistä laulujen sanoituksia aina löydy.
Tunnetuin esimerkki maasta, jossa vammaisten maahanmuuttoa on lainsäädännöllisesti rajoitettu, lienee Kanada. Vaikka sen maahanmuuttolaista 1990-luvulla poistettiinkin maahanmuuton esteitä käsittelevässä pykälässä aiemmin käytetyt ilmaukset "invaliditeetti" ja "vammaisuus", niiden tilalle tullutta tulkinnanvaraista "ylettömän terveys- tai sosiaalipalvelujen tarpeen" kriteeriä on sovellettu paljolti vuoden 1869 maahanmuuttolain hengessä, jota laadittaessa vammaiset nähtiin pelkkänä taakkana yhteiskunnalle: "38 (1) A foreign national is inadmissible on health grounds if their health condition -- (c) might reasonably be expected to cause excessive demand on health or social services." Tähän vuonna 2001 voimaantulleen lain pykälään…
En löytänyt sanaa tiimakausi saatavilla olevista suomen kielen sanakirjoista.
Sanan tiima merkitys on tunti, tuokio, tovi, hetki.
Tiima on laina varhaisruotsin sanasta tijma, jota nykyruotsissa vastaa timme tai timma. Suomen kirjakielessä tiima on ensi kertaa mainittu 1630-luvulla.
Meänkielellä sanan tiimakausi merkitys on tunti.
Sanan tiimakausi yhteys sanaan tiimalasi lienee yksinkertaisesti se, että kumpikin sana liittyy ajan mittaamiseen.
Tiimakausi-sanan merkityksestä ja alkuperästä voi myös tiedustella Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämästä kielineuvonnasta. Tässä linkki kysymyslomakkeeseen: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuv…
Lähteet:…
Nimet Kurvi ja Kurvinen ovat karjalaisia sukunimiä, Kurvinen on Kurvi-nimen savolainen muoto. Kurvi tarkoittaa mutkaa ja kaarretta, mutta nimiin yhdistettynä se on kalannimi: Etelä-Karjalassa norssia eli kuoretta kutsutaan kurviksi. Näin kertoo Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet.
Ann-Marie MacDonaldin alkuperäinen englanninkielinen teos The way the crow flies sisältää myös ranskankielisiä lauseita, joita ei ole englanninnettu. Siksi tuntuu luontevalta, ettei suomennos poikkea tässä suhteessa alkuteoksesta. (Jos ne olisi suomennettu, minulle tulisi pikemminkin tunne, että lukijaa aliarvostetaan, mutta joku voi tietysti kokea toisinkin.)
Asiasta toki silti voi lähettää kustantajalle palautetta. Suomennoksen on kustantanut Tammi, jonka yhteystiedot löytyvät täältä:
https://www.tammi.fi/
Kysymäsi kirja on Kouvolan kaupunginkirjaston kokoelmissa ja on lainattavissa.
Osakeyhtiö Valistuksen kustannustuotanto yhdistettiin WEILIN +GÖÖSIN kustannustoimintaan vuonna 1979. Uutta painosta kannattaisi kysyä sieltä: http://www.wg.fi/Etusivu/tabid/36/Default.aspx
Sukunimet Kervinen ja Karvinen ovat kehittyneet germaanisista henkilönnimistä Gerwen, Gerwi, Gerwin, Kerwi, Kerwin, Garwen ja Garuin. Sukunimenä se on Suomessa alkuaan karjalais-savolainen, mutta levinnyt aikojen myötä laajalti eri puolille Suomea (Lähde: Mikkonen, Paikkala, Sukunimet, 2000)
Kun tulostaa vain mustaa tekstiä, väritulostimen muut värit eivät kulu, kunhan huomaa asetuksissa/määrityksissä valita "mustavalkoinen/vain musta muste"-vaihtoehdon. Mustaa saadaan myös värillisten musteiden sekoituksena ja tavallisesti väritulostimet käyttävätkin kaikkia värikasetteja, ellei käyttäjä mustavalkoisia dokumentteja tulostaessaan nimenomaisesti säädä laitettaan käyttämään vain mustaa väriä.
Telefaksi pystyy kopioimaan fyysisiä dokumentteja ja lähettämään niitä pitkään matkan päähän. Tämä perustekniikka keksittiin jo 1840-luvulla. Lennätintekniikkaa hyödyntävää kuvien siirtoa oli kaupallisessa käytössä 1860-luvulta lähtien. Radioaalloilla toimiva kuvansiirto eli radiofaksi tuli käyttöön vuonna 1924. Puhelinverkkoa käyttävä faksi tuli kaupalliseen käyttöön vuonna 1964.
Lähteet:
https://faxauthority.com/fax-history/
https://www.encyclopedia.com/science/encyclopedias-almanacs-transcripts…
https://www.techtarget.com/searchnetworking/definition/fax
https://faxauthority.com/fax-history/
Etsitty runo saattaisi olla Alli Nissisen Pikku juttu, joka löytyy useasta lastenrunoantologiasta - esimerkkeinä mainittakoon Pikku Pegasos (Otava, 1987), Suomen lasten runotar (Otava, 1994) ja Eläinrunojen kirja (WSOY, 1997) - ja Satu Marttilan toimittamasta kissa-aiheisten runojen kokoelmasta Runojen kissa (Kirjayhtymä, 1991).
Kysy kirjastonhoitaja -palvelusta löytyy ennestään seuraava vastaus:
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä (YKL) perustuu amerikkalaisen kirjastomiehen Melvil Deweyn kymmenjärjestelmään (DDC), josta julkaistiin ensimmäinen versio vuonna 1876, https://www.oclc.org/en/dewey.html.
Suomessa kymmenjärjestelmä omaksuttiin yleisten kirjastojen luokituksen oppaaksi jo 1900-luvun alussa, ja on tätä nykyä käytössä liki kaikissa Suomen yleisissä kirjastoissa.
Poikkeuksena Helsinki, joka käyttää omaa sataluokkiin perustuvaa luokitusjärjestelmäänsä. Tieteelliset kirjastot käytäävät yleisimmin UDK-luokitusta.
Luokitusjärjestelmät löytyvät Kansalliskirjaston Finto.fi:stä, https://finto.fi/fi/:
YKL, https://finto.fi/ykl/fi/
HKLJ,…
Pikentti, pikenttipoika, pikettipoika, pitenttipoika, pitsentti ja Pälsin pikanttipoika ovat kaikki ruotsin palvelijaa ja käskyläistä merkitsevästä betjänt-sanasta muotoutuneita lainasanoja. Pikanttipoika on siis - aivan niin kuin kysymyksessä arvellaan - apupoika, palveluspoika, juoksupoika, käskyläinen.
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3, [pamata-roska]. Suomalais-ugrilainen seura, 1962
Holhoustoimilain 92§ määrää salassapitovelvollisuudesta seuraavaa:
"Viranomaisessa toimivan salassapitovelvollisuuteen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään.
Edunvalvoja, holhoustoimen edunvalvontapalvelun tuottajan palveluksessa oleva henkilö, luottamushenkilö ja holhoustoimen tehtävässä käytetty asiantuntija eivät ilman asianomaisen suostumusta saa ilmaista holhoustoimeen liittyvän tehtävän perusteella tietoon saamaansa asiaa, joka yksityisen taloudellisen edun tai yksityisyyden suojaamiseksi on pidettävä salassa.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei estä asian ilmaisemista:
1) valtion tai kunnan viranomaisille taikka muulle henkilölle tämän lain mukaisten tehtävien suorittamista varten;
2)…
Ensi töiksi on syytä ilmoittaa kirjastoon kortin katoamisesta. Jos kysessä on alle 15-vuotias lapsi, sinä voit tehdä sen hänen puolestaan puhelimitse tai käymällä kirjastossa. Helmet-kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot. Lapsen kadonneesta kortista veloitetaan kaksi euroa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Uuden kortin hankkimiseksi voit tulostaa korttihakemuksen (ks. alla oleva linkki). Jos käyt lapsen kanssa yhdessä kirjastossa, lomaketta ei tarvita. Kortin saamikseksi tarkistetaan myös takaajan tiedot.
http://www.helmet.fi/download/noname/%7B61A0BBC0-7CC5-400D-B0EF-A23FA487E70D%7D/45080
Jos kortinhaltija on yli 15-vuotias, hänen pitää itse käydä hakemassa uusi kortti. Mukaan on syytä varata kela-…
Kaupallisesti jaeltavat DVD-levyt eivät tietääkseni ole koskaan teknisesti DVD-RW-levyjä. Jos DVD on lainattu kirjastosta, se ei oikein voi olla DVD-RW, ellei joku oli vaihtanut alkuperäisen tilalle itse polttamaansa DVD-RW-levyä. Kannattaa käydä oman kirjaston tiskillä puhumassa asiassa ja mahdollisuuksien mukaan läppäri mukaan, jolloin kirjastossa voidaan testata, onko läppärin DVD-asema kunnossa eli toistaako muita levyjä. Jos kirjaston DVD on jotenkin viallinen, täytyy yrittää saada levy jostain muusta kirjastosta. Esimerkiksi HelMet-kirjastoissa elokuvaa on hyllyssä 9 kappaletta.
Heikki Poroila
Vampyyri surmataan karamellitangolla Robert Swindellsin kirjassa Huone 13. Päähenkilönä siinä on Felicity Morgan, josta käytetään kutsumanimeä Fliss. Hänen koululuokkansa retkikohde, kirjan tapahtumapaikka Whitby on aivan oikea olemassaoleva rannikkokaupunki pohjoisessa Yorkshiressa Englannissa. Todellisia ovat myös kirjassa esiintyvät nähtävyydet ja retkikohteet, kuten kapteeni Cookin muistomerkki ja Robin Hood's Bay. Kirjassa mainitun 199-askelmaisen portaikon päässä olevan St Maryn kirkon hautausmaan haudoista yhteen liittyy uskomus, jonka mukaan se on kreivi Draculan hauta.
Secrets of St Mary's Churchyard in Whitby | The Whitby Guide
Suomalaisen kirjallisuuden seura, jonka keskeistoiminnot liittyvät muun muassa suomalaisen kirjallisuuden tunnetuksi tekemiseen, tarjoaa sivuillaan osoitteessa http://www.finlit.fi/ monipuolisia kirjallisuuden hakumahdollisuuksia. Etusivun yläreunan pudotusvalikosta Fili/Kääntäminen avautuu hakulomake, johon voi pudotusvalikoista valita käännöksen kieleksi saksa ja julkaisuajaksi haluttu vuosi, esim. 2005, jolloin saa suoraan tulostettavan luettelon suomalaisen kaunokirjallisuuden kyseisen vuoden saksannoksista. Luettelosta löytyy myös antologioita.
Etusivun pudotusvalikosta kohdasta Kirjasto, löytyy tietoa seuran kirjasto- ja tietopalveluista. Suomalaisen kirjallisuuden seuran yhteystiedot ovat: Hallituskatu 1, 00170 Helsinki, puh.…
