Juutas Käkriäisen malli oli Lehtosen velipuoli Aleksander Muhonen. Vastaavasti hänen vaimonsa Rosina Käkriäinen muistuttaa Muhosen puolisoa Otteljaanaa, ja samoin on Käkriäisten lapsilla vastineensa Muhosen perheessä.
Kaikkien Käkriäisten lasten tarkka ikä ei Putkinotkon sivuilta selviä, mutta kirjasta löydettävissä olevien tietojen perusteella kunkin ikä on määriteltävissä parin-kolmen vuoden tarkkuudella.
Juutas ja Rosina Käkriäisen lapset ikäjärjestyksessä vanhimmasta nuorimpaan:
Malakias ("ihan aikamies", pari vuotta Ananiasta vanhempi)
Ananias ("jo melkein aikamies", viitisen vuotta Topia vanhempi)
Saara
Leja
Topi (12 v.)
Sanelma (7 v.)
Jopi
Repekka (4 v.)
Ester
Luukas (vauvaikäinen)
Putkinotkon tausta -kirjassaan Pekka Tarkka…
"Smolnana" tunnetaan meillä Valtioneuvoston juhlahuoneisto, C.L.Engelin 1820-24 suunnittelema talo. Talo oli 1918 jonkin aikaa punaisten päämajana ja sai silloin kansan suussa nimen "Smolna". Tämä johtui siitä, että pietarilaisesta tyttökoulusta, Smolny-instituutista oli tehty vallankumousjohdon päämaja.
(Kalevi Pöykkö: Valtioneuvoston juhlahuoneisto)
Kyse lienee Matvei Blanterin vuonna 1937 säveltämästä laulusta Katjuša – siitä Katjušasta, jonka kaikki hyvin tunnemme. Laulun sanat on kirjoittanut Mihail Isakovski. Laulu löytyy lukuisista venäläisistä laulukirjoista, esim. Kogda duša pojot : samyje populjarnyje pesni XX veka (Smolensk : Rusitš, 2004. – ISBN 5-8138-0295-9.) Erään näkemyksen mukaan melodia ei olisi Blanterin oma vaan lainattu Igor Stravinskyn oopperasta Mavra (1922), mutta Blanterin lauluna sävellys silti elää.
Kysymykseen liitetty ote laulun saksannoksesta on varsin sanatarkka käännös laulun 3. säkeistön venäjänkielisestä alkutekstistä, joten on perusteltua olettaa, että laulu on kysyjän etsimä: ”Oi ty, pesnja, pesenka devitšja, ty leti za jasnym solntsem vsled i boitsu…
Nykysuomen sanakirjassa annetaan piimä-sanalle taivutusluokka 11, ja siinä on esimerkkisanana koira. Piimä on ainesana ja sitä käytetään yleensä vain yksikössä, mutta jos sitä halutaan käyttää monikossa, niin muodot seurailevat koira-sanan taivutusta, siis koiria - piimiä. (Konsonanttivartalon perään tulee monikon tunnus i ja sitten sijapääte.)
Kyseessä on Edit Polonin säveltämä laulu Vanha Sanna. Laulun sanoittajaa ei tunneta.
Laulu löytyy esim. teoksista Kokoelma yksinlauluja III ja Yksinlauluja nuorisolle 3.
Vanha Sanna muori perunoita kuorii,
pienen mökin portahilla istuu katsellen.
Kuinka linnut lentää pesihinsä entää;
vanha Sanna kuorii hiljaa miettien.
Päivä kirkas loistaa
vaan ei voi poistaa
sitä surumieltä joka kasvoiss kuvastuu.
Muistaa päivän menneen,
hänelläkin ennen
oli aina ilomieli, naurusuu.
Isä silmät sulki
tyttö kauvas kulki,
yksin, yksin vanha Sanna
mökissänsä on:
Sydän kaipaa lasta
kaipaa ainokasta,
lapsi minkälaisen
sait sä kohtalon?
Etkö lapsi tunne
kulkisitpa kunne,
kuinka vanhan äidin sydän
kaihost' sykkiipi?
Avosylin lastaan,
äiti ottais vastaan.
Tyttö…
"Huudeilla" juontaa amerikanenglannin slangisanasta "hood". Hood on tässä yhteydessä lyhenne neighbourhoodista, jonka voi kääntää esimerkiksi lähiseuduksi tai naapurustoksi. Alunperin hood on tarkoittanut erityisesti afrikkalaisamerikkalaisten vähävaraisia asuinalueita yhdysvaltalaisissa kantakaupungeissa.
Lähde: https://www.bloomberg.com/news/articles/2012-08-27/nabe-or-hood-a-brief…
Nopeasti luettuna Henry Millerin teokset keskittyivät seksiin ja erotiikkaan. Naiset olivat kohteita, usein prostituoituja, mutta myös suuria rakkauksia. Kirjoja voi tietenkin tulkita monella tapaa. Kun alat tutustua Henry Millerin naiskuvaan, voisit aloittaa tutustumalla elämäkertateoksiin.
Esimerkiksi teoksissa:
Dearborn, Mary V. : Henry Miller - mailman onnellisin mies (Helsinki, 2002) ja Elämäkerrassa Ferguson, Robert : Henry Miller (Jyvaskylä, 1991). Kuvataan sekä kirjojen syntytaustaa että Millerin henkilökohtaista elämää. MM. naissuhteita. Jälkimmäisen kirjan alussa esitellään mm. feministisen kirjallisuuskoulukunnan osoittamaa kritiikkiä.
Voi olla monia eri käsityksiä siitä, mistä Millerin lukeminen kannattaisi aloittaa. Varmin…
Olemme laatineet listan käyttäen Helmet-tietokannan lisäksi muita lähteitä, esim. aiheenmukaisia kirjalistoja (joita ennen tietokantoja laadittiin) sekä kirjastonhoitajatiimimme ns. hiljaista tietoa. Teimme hakuja useilla asiasanayhdistelmillä, esim. syöpätaudit (sekä useiden eri syöpätautien nimillä, esim. leukemia), kaunokirjallisuus, kriisit, romaanit, henkilöhistoria, muistelmat, päiväkirjat. HelMet-tietokannan asiasanoituksessa huomasimme olevan epäjohdonmukaisuuksia, esim. joitakin teoksia löytyi pelkästään suppeammalla asiasanalla (esim. keuhkosyöpä) asiasanoitettuna.
Kaunokirjallisuutta:
Pirkko Aitoaho / Parempia ihmisiä : romaani (rintasyöpä)
Margaret Atwood / Lievää vakavampi (rintasyöpä)
Simone De Beauvoir / Lempeä kuolema…
Kyseistä runoa siteerataan useammallakin Internetin hääsivulla, esim. http://www.ampiaistehdas.net/haasivut/ohjelma.html
Kirjoittajaksi on vahvistunut verkkohääopas Amoriini.com:in ylläpitäjä Admiina, oikealta nimeltään Johanna Matthiesen.
http://www.amoriini.com
Kirsti Mirjami Lähteenkorva, 1904 - 1968, s. Heinolassa. Yo Käkisalmen yhteiskoulu, kansak.op. Helsingin ylioppilasseminaari. Kansak.opettaja Käkisalmi v:een 1939, Vaasa 1940-67, tuntiop. Vaasan käytännöllinen naisopisto 1940-67.
Tuotanto:
Hiljainen tukous. Uskonnollisia runoja 1945
Raamatun maa. Uskonnollisia runoja 1946
Savisydän. Runoja 1952
Lasinen kirkko. Runoja 1958
Kuin kukat ja linnut. Valikoima runoja, toim. Kastehelmi Karjalainen 1968.
Pilvi täynnä pisaroita. Valitut runot, toim. Anna-Maija Raittila 1979
Lisäksi Lähteenkorva on koonnut valikoiman suomalaista uskonnollista runoutta nimellä Kimalteleva tomu, 1947.
Lähde: Suomen kirjailijat 1945-1980. SKS 1985.
Fausti, vausti, vaussi, faustilakki esiintyy Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pohjois-Hämeessä, Haapavedellä ja Posiolla. Se on siis lipaton lakki, baskeri. Kemistä on kotoisin sanonta "faustilakki vauhtilakiksi sanothin". Raumalla sanotaan "faustlakki".
Suomen murteiden sanakirja. 2. osa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Valtion painatuskeskus, 1988
Hesarin Kirsti kertoo vaustin taustasta: "Suomessa sai vuonna 1926 ensi-iltansa saksalaisen Friedrich Wilhelm Murnaun ohjaama elokuva Faust. Päähenkilö esiintyi filmissä baskerimaisessa, otsaa myötäilevässä päähineessä."
(HS 14.3.1999) Selitys kuulostaa hyvältä. Sanan esiintyminen vain maan länsi- ja keskiosassa ei kuitenkaan selity sillä.
Eduskunnan sivuilta löytyy hyvä kaavio lain valmistelusta.
http://lainvalmistelu.finlex.fi/
Presidentti voi jättää (ja on joskus jättänytkin) lain hyväksymättä ja silloin se palaa takaisin edellisiin valmisteluasteisiin.
http://lainvalmistelu.finlex.fi/7-lain-vahvistaminen/#esittely
Vuodesta 2000 alkaen voimassa olleen peruslain 6. luvun 77 ja 78 §:n mukaan presidentti voi kieltäytyä vahvistamasta eduskunnan hyväksymää lakia. Tällaisessa tapauksessa presidentti voi pyytää laista lausunnon korkeimmalta oikeudelta tai korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Presidentin vahvistamatta jättämä laki palautuu eduskunnan käsittelyyn ja se voidaan siellä hyväksyä samansisältöisenä. Tällöin laki tulee voimaan ilman presidentin vahvistusta.…
Heikki Paunosen kirjasssa Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja (WSOY 2000) kerrotaan kysymistäsi sanoista seuraavaa:
dissaa = osoittaa epäkunnioitusta
feidaa = 1. sotkea, sekoittaa värejä 2. häivyttää ääntä 3. jättää tulematta sovittuun tapaamiseen, pettää odotukset, suhtautua hällä väliä tyyliin sovittuihin asioihin ja tehtäviin 4. tyriä, epäonnistua 5. sumentaa tai pimentää
feidaus = 1. häivytys, sävyliukuma 2. äänen häivytys 3. oharien tekeminen, jättäminen tulematta sovittuun tapaamiseen, tehtäviensä laiminlyöminen
dumppaa = 1. myydä alle käyvän hinnan 2. lyödä 3. haista 4. heittää pois, ulos, erottaa joukosta
Vaikuttaisi siis siltä, että feidaaminen voi olla dissaamista ja feidaamiseen voi kuulua jossain…
Rosa ja Roosa merkitsevät latinan kielessä ruusua. Kasvisymboliikassa ruusu on "kukkien kuningatar", joka on kristikunnassa ja kirkkotaiteessa erityisesti yhdistetty Neitsyt Mariaan. Ruusuun liittyy paljon symbolimerkityksiä: sillä on kuvattu mm. kevättä, elämän voittoa, marttyyriutta, Kristuksen kärsimystä, neitsyyttä, täydellisyyttä, hyveitä ja salaisuuksien varjelemista.
Rosa esiintyy alkuosana myös monissa kansainvälisissä yhdysnimissä kuten Rosabella (italiaksi 'kaunis ruusu') ja Rosalia, Rosalie ('kuin ruusu', 'ruusun kaltainen').
Bulgarian kielessä rosa merkitsee aamukastetta.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
http://www.behindthename.com/
Kirjaston oikeus asiakkaalle kopioimiseen ei ole aivan yksiselitteinen, koska lain sanamuoto jättää paljon tulkinnanvaraa. Selkeä on sen sijaan tekijänoikeuslain 16 a §:, jonka mukaan kirjasto saa ”valokopioimalla tai vastaavalla menetelmällä valmistaa kappaleita omissa kokoelmissaan oleviin kokoomateoksiin, sanomalehtiin tai aikakauskirjoihin sisältyvistä yksittäisistä kirjoituksista sekä muiden julkaistujen teosten lyhyistä osista annettaviksi lainaajille heidän yksityistä käyttöään varten niiden nidosten tai vihkojen asemesta, joihin ne sisältyvät”.
Tekijänoikeuslain 12 § on hankalampi. Se luvan valmistaa julkistetusta teoksesta muutaman kappaleen yksityiseen käyttöön. Pykälän toinen momentti toteaa lisäksi, että ”[k]appaleen…
Yksiselitteitä vastausta keitä tsuudit (pohjoissaameksi yks. èuhti, mon. èuðit) olivat on vaikea antaa. Tsuudeista kertovat lähteet ovat melko ristiriitaisia ja osin historialliseen materiaaliin on sekoittunut kertomusperinnettä.
Saamelaisessa kertomusperinteessä tsuudit ovat väkivaltaisia vainolaisia, jotka eivät puhuneet ymmärrettävää kieltä ja jotka kiertelivät Saamemaata ryöstellen ja tappaen ihmisiä. Lähes kaikki saamelaisryhmillä on tsuudi-hahmo kertomaperinteessään, mutta hahmojen rooli vaihtelee hieman alueiden välillä. Varsinkin lapsille kerrotussa perinteessä vahva aspekti on tsuudien yksinkertaisuus ja ahneus, heitä nokkela saamelainen pystyi huijaamaan tai he saattoivat sortua itsestään omaan tyhmyyteensä. Muillakin kansoilla…
Tähän löytyi vastaus Tieteen Kuvalehti Historian kysymysarkistosta.
Tarina vauvoja tuovista haikaroista on syntynyt 1800- luvulla Länsi-Euroopassa, missä haikaraa on pidetty onnen ja hyvinvoinnin symbolina. Tuohon aikaan ei ollut tapana puhua sukupuoliasioista ja siitä, miten vauvat saavat alkunsa, joten vanhemmat keksivät uteliaille lapsilleen tarinan haikarasta, joka tuo vauvan perheeseen.
Linkki artikkeliin: http://historianet.fi/arkielama/kulttuuri/miksi-juuri-haikara-tuo-vauvo…
