HelMetistä tuli seuraavanlaisia tuloksia, kun haki lastenaneistosta (mukana kyllä aikuisten aineistoa jostain syystä):
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=homeros&searchscope=1&m=&l=&b=…
Muutama kirja siellä näyttäisi olevan aikaisempaa tuotantoa ja samat kaksi kirjaa löytyvät Fennicastakin tarkemmin tiedoin luetteloituna:
https://finna.fi
Kummassakin on kuvia. Toinen on vuodelta 1959 ja 88-sivuinen ja toinen puolestaan vuodelta 1974 ja 150-sivuinen Tam tam -kirjoihin kuuluva teos.
Heti aluksi täytyy varoittaa, ettemme ole lain tulkitsemisen asiantuntijoita, joten tässä esitetty vastaus on pelkästään maallikon näkemys. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Asiassa on kaksi puolta: tietosuoja ja tekijänoikeus.
Sukututkimusta koskevasta henkilötietojen käytöstä on tietosuojavaltuutettu antanut osoiteesta http://www.tietosuoja.fi/material/attachments/tietosuojavaltuutettu/tie… löytyvän ohjeistuksen. Siellä käsitellään tietojen keräämiseen ja lupien pyytämiseen liittyviä asioita. Tietosuojavaltuutettu suosittaa suvun elossa olevilta jäseniltä kerätään heidän omat tietonsa tai ainakin varmistetaan tietojen oikeellisuus sekä ilmoittaa heille kirjan julkaisemisesta. Tosin ilmoittaa ei tarvitse, jos aiheutuisi…
Netistä löytyneen tiedon mukaan presidentti Niinistö antoi Putinille kuusi "euro-Kossua" (IL 20.9.2023). Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty aiemmin "Mistä tulee Koskenkorvan viinan 0,7 litran pullon nimitys "eurokossu". Siihen vastattiin näin 18.9.2024:Eurokossu on kansanomainen ilmaus 0,7 litran Koskenkorva-pullolle. Koskenkorvaa saa useassa koossa 4cl, 20cl, alkuperäinen 50 cl, 70cl (eurokossu) ja yhden litran (perhekossu).Varsinaista tietoa siitä, miksi juuri tuo 0.7l pullo saa lempinimekseen eurokossu ei tunnu löytyvän. Yksi ajatus voisi olla se, että EU-direktiivi vuodelta 2009 määritteli Koskenkorvan vodkaksi. Aiemmin sitä ei luokiteltu vodkaksi juomaan lisätyn sokerin takia. Vodkaksi se määriteltiin, koska kaikki…
Vantaan kaupunginkirjaston avoimet työpaikat ilmoitetaan haettavaksi kaupungin työnhakusivuilla osoitteessa https://www.tyonhaku.vantaa.fi/. Sivujen kautta voit myös hakea avoimiin tehtäviin. Enemmän kirjastoalan työpaikkoja löydät työhallinnon verkkosivuilta osoitteesta http://www.mol.fi/ sekä kirjastoalan ammattikalenterista osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/ammattikalenteri/. Lyhyitä sijaisuuksia ja harjoittelupaikkoja voi tiedustella suoraan niistä kirjastoista joissa haluaisit työskennellä.
Kirjasto voi varmastikin antaa tukea harjoitustehtävässäsi. Lähimmät ohjeet sen suorittamiseen saat kuitenkin opettajalta. Sähköpostiosoitteen perusteella käyt Turun ammattikorkeakoulua. Siellä on myös kirjasto ja tietopalvelyksikkö, jonka internet-osoite on http://www.turkuamk.fi/kirjasto/. Käy seuraavaksi kysymässä ohjausta sieltä. Myös kaupunginkirjaston tietovarannot ovat käytettävissä, ja opastusta niiden hyödyntämiseen saat parhaiten menemällä paikan päälle.
Harjoitustehtävien tarkoitus on sama kuin muunkin opetuksen: oppiminen.
Viitasaaren kirjaston kokoelmista ei näytä löytyvän keräilylehtien hintaopasta. Viitasaaren kirjaston aineistoa voi hakea osoitteesta: http://www.viitasaari.fi/index.php?id=4.5.2. Täältä voitte etsiä Jyväskylän ja lähialueiden kirjastojen kokoelmista kyseistä teosta: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=form2. Sen mukaan esim. Jyväskylän kaupunginkirjaston käsikirjastossa (ei ole lainattavaissa) on Keräilylehtien hintaopas 2003-2004. Sen uudempaa lehtien hintaopasta en löytänyt myöskään pääkaupunkiseudun aineistohausta.
Kenttäsairaala 39:n A- ja B-osastot siirtyivät sodan aikana rintaman mukana. Esimerkiksi B-osasto toimi sodan aikana seuraavissa paikoissa:
27.6.-7.7.1941: Sulkavan Lohikoski
8.7.-14.8.1941: Ruokolahden Rantalinna
15.8.-26.8.1941: Kirvu
27.8.-8.9.1941: Vuoksenrannan Kaskiselkä
9.9.-5.11.1941: Muolaan Kuusanhovi
6.11.1941-25.1.1942: Muolaan Kyyrölä
27.1.1942-23.3.1944: Uudenkirkon Vanhasaha
30.3.-14.6.1944: Uudenkirkon Patru
15-16.6.1944: Kuolemajärven Iivanala
16-18.6.1944: Viipuri
18-20.6.1944: Vahvialan kirkonkylä
21-25.6.1944: Ylämaan kirkonkylä
25.6.-13.9.1944: Ylämaan Pentin kylä
16.9.-17.11.1944: Miehikkälä, Pitkäkoski
B-osastolla on oma historiikkinsa, ja sekä A- ja B-osaston sotapäiväkirjat on digitoitu ja…
Laulu on Arja Saijonmaan vuonna 1969 levyttämä "Kuumana kesänä kuudestoista tammikuuta" (tai "Kuumana kesänä 16. tammikuuta"). Sen on säveltänyt Esko Linnavalli ja sanoittanut Jukka Virtanen. Laulu alkaa: "Toissa vuonna kuudestoista tammikuuta lumi suli kesken hiihtoretken". Laulun sanoitus sisältyy Jukka Virtasen kirjaan "Omat ja käännetyt" (Paasilinna, 2011, s. 39). Kirjan mukaan laulu on elokuvasta "Pohjan tähteet" (tai "Pohjantähteet"), mutta sitä ei mainita Elonetin kuvailutiedoissa (https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_117783?imgid=1).Laulu on julkaistu singlenä, jonka A-puolella on Saijonmaan esittämä laulu "Mies" (Scandia KS817, 1969). Fennon (https://fenno.musiikkiarkisto.fi) mukaan laulu on julkaistu myös c-…
Hei!
Kiitos hyvästä kysymyksestäsi. Käännyimme asiassa alan tutkimuslaitoksen Åbo Akademin asiantuntijan puoleen ja kysyimme
häneltä. Hän vastasi, että suola ei tule loppumaan merestä, koska suolaa huuhtoutuu kallio- ja maaperästä mereen veden mukana,
eikä sitä poistu merestä niin paljon, että se loppuisi tai edes vähenisi.
Kauppakujaa ei ole enää Tuirassa, vaan siinä paikalla on nykyään Caritas Matriitti. Kauppakujalla olleista puutaloista löytyy kuvia ja taustatietoa Puu-Tuira Appreciation Society -nimisestä Facebook-ryhmästä.
Ensimmäisenä mieleen tulee Markku Arokanto, joka levytti kappaleen vuonna 1983 julkaistulle albumilleen Iskelmälaulaja Arokanto ja Viihdeorkesteri Tempo.
Tuija Lehtinen on hyvin tuottelias ja pidetty lasten- ja nuortenkirjailija, joka kirjoittaa myös aikuisille.
Ainakin kirjastoissa Lehtinen on hyvinkin lainattu ja ilmeisesti myös kirjakaupat myyvät hänen teoksiaan hyvin. Hän on saanut myös tunnustusta työstään, ja hänet on palkittu useasti erilaisilla kirjallisuuspalkinnoilla. Kaikki nämä kertovat niin varsinaisten lukijoiden kuin kirjallisuuskriitikoidenkin arvostuksesta.
Tuija Lehtisestä on kysytty tällä palstalla useasti aikaisemmin. Löydät vastaukset kirjoittamalla Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun hakukenttään: Lehtinen Tuija.
Runsaasti lisätietoa Lehtisen tuotannosta ja palkinnoista löydät kootusti Kirjasammosta http://www.kirjasampo.fi
Valitettavasti en löytänyt ihan suoraa vastausta kysymykseesi, mutta aiheesta
löytyi kyllä paljon mielenkiintoista tietoa (kokeile esim. Ihmemaan hakua eli
osoitetta: http://www.fi ja siellä hakusanaa "verkkolehdet").
Tässä muutamia mielenkiintoisia artikkeleita aiheesta:
http://www.uwasa.fi/~e75410/tietoverkkoviestinta/sanomalehdet.html
http://www.sanomalehdet.fi/suomenlehdisto/9902/02.shtml
Lisäksi löysin kattavan luettelon eri puolella maailmaa julkaistavista verkkolehdistä:
http://homeworld.aundw.net/ezines.html
Toivottavasti näistä on sinulle jotain apua.
Pietari Päivärinta (1827 - 1913) oli aikansa suosituin kirjailija sekä Suomen ensimmäinen ja tunnetuin kansankirjailija (=itseoppinut kirjailija). Teoksissaan hän kuvasi keskipohjalaista kansanelämää. Lisäksi Päivärinta oli valtiopäivämies, lukkari, välskäri, maanviljelijä, musiikinopettaja ja näkyvä kunnallinen luottamusmies sekä yleensäkin omana aikanaan hyvin tunnettu henkilö. Päivärinnalta ilmestyi 32 teosta ja lisäksi kertomuksia, joita julkaistiin erilaisissa sanoma- ja aikakauslehdissä, kalentereissa ja albumeissa. Hänen tunnetuimmat teoksensa ilmestyivät 1880-luvulla. Päivärinnan teoksia on käännetty ainakin 13 kielelle.
Lähteet:
http://www.pietaripaivarinta.fi/
http://www.kirjastovirma.net/henkilogalleria/P%C3%A4iv%C3%…
Latinaa ei enää puhuta äidinkielenä, mutta se on romaanisten kielten, esimerkiksi ranskan ja espanjan, kantakieli. Se on myös katolisen kirkon virallinen kieli, ja sitä käytetään edelleen monissa yhteyksissä, kuten lääketieteessä, luonnontieteissä ja oikeustieteessä.
Latinan kielestä, sen historiasta ja nykykäytöstä voi lukea lisää esimerkiksi Ylen artikkelista: "Latinan kieltä pitäisi oikeastaan kutsua romaniaksi" , Wikipedian artikkelista "Latina" tai vaikka Tampereen lukion nettisivuilta, josta löytyy myös esimerkiksi turistilatinaa tai lentäviä lauseita latinaksi.
Kirjan päättävä isän repliikki "Hohoho! Aja baja, så du luras, Alfons Åberg!", joka on lausahduksen ainoa esiintymä kirjan tekstissä, kuuluu Kaija Pakkasen suomenkielisessä käännöksessä seuraavasti: "Voi sinua, senkin veijari, kun narrasit minut leikkimään."
Varaaminen aloitetaan etsimällä sen teoksen tiedot, joka halutaan varata. Sillä ruudulla, jolla näkyvät tiedot ja sijainnit eri kirjastoissa, on myös ruudun yläreunassa oranssi varaus-painike, josta pääsee lisäämään nimensä ym. tarvittavat tiedot. Varaus siis aloitetaan etsimällä haluttu teos. Täältä löytyy lisää tietoa varaamisesta:
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#varaaminen
Suomessa Tatu ja Patu -kirjat ovat innostaneet monia lapsia lukemaan. Ne ovat helppolukuisia, niissä on kuvia ja selkeää tekstiä, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/tatu%20ja%20patu. Tittamari Marttinen on kirjoittanut kirjasarjoja, joista monet soveltuvat lukemista aloittaville, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/marttinen%20tittamari.
Jos lukeminen suomen kielellä on vaikeaa, voisi myös ehkä yrittää aloittaa sarjakuvilla?
Makupalat.fi:stä löysin Tähtijengi-alkeiskirjan, jonka voi ladata verkosta, https://dialogikasvatus.fi/material/1-2-kirja/. Dialogikasvatuksen sivulla on muutakin materiaalia, johon kannattaa tutustua, https://dialogikasvatus.fi/materiaalit/.
Toinen verkosta löytyvä lapselle sopiva…
Vaikka Macphersonin runoilla on ollut suuri vaikutus Suomen kirjallisuuteen, suomennoksia ei löydy helposti. Taimi Tanskasen kirjasta "Ossian Suomen kirjallisuudessa Aleksis Kiven vuosikymmennellä" käy ilmi, että ruotsinnoksia on aikanaan luettu paljon ja mm. Auroraseuran toimesta tehty. Taimi Tanskasen kirja löytyy mm. Helsingin kaupunginkirjastosta.
Ossianin suomennoksista kannattaa kysyä Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjastosta, joka on avoinna taas 22.7. Heidän kirjastostaan löytynee ainakin Mansikoita ja mustikoita III, josta tulisi löytyä Julius Krohnin suomentama Ossianin laulu auringolle. Mansikoita ja mustikoita on Suomalaisen kirjallisuuden seuran julkaisema teossarja.
Kirjallisuudentutkijain seuran vuosikirjoissa 23 ja 24…
