Niin & näin -lehden numerossa 4/2009 on Ville Lähteen artikkeli "Naisten maa ilman naiseutta?", jossa mainitaan seuraavat teokset:
Charlotte Perkins Gilman: Herland (Savukeidas 2009) - kirjoitettu 1915
William Morris: Huomispäivän uutisia (Savukeidas 2008) - kirjoitettu 1890
Näiden yhteydessä artikkelissa mainitaan myös H.G.Wellsin teos Nykyaikainen utopia (Savukeidas 2006), joka on kirjoitettu 1905.
Tietoa veriryhmistä ja niiden peritymisestä löytyy Veripalvelun kotisivuilta: https://www.veripalvelu.fi/verenluovutus/veren-matka/veriryhmat.
Esimerkissäsi lapsen veriryhmää ei voi tietää suoraan vanhempien veriryhmien perusteella, sillä A- ja AB-vanhempien lapsi voi olla veriryhmältään joko A, B tai AB. Myös reesus- eli Rh D -tekijä voi olla posiviitininen tai negatiivinen silloin, kun molemmat vanhemmat ovat Rh-positiivisia.
Sairaaloiden arkistoitavat asiakirjat säilytetään useimmiten kuntien ja kaupunkien arkistoissa. Helsingin kaupunginarkiston verkkosivuilla kerrotaan, että Helsingissä ne on arkistoitu Helsingin sosiaalihuollon keskusarkistoon.
Yhteystiedot, joista voit lähteä tiedustelemaan asiaa tarkemmin, löydät tästä linkistä otsikon Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakirjat alta: https://kaupunginarkisto.hel.fi/mita-meilla-ei-ole/
Tietokirjallisuus on laaja genre sinällään, ettei sen tarvitse sisältää ainoastaan pelkkää tiukkaa faktaa. Tietokirjallisuuden puolelle menee kaikki, joita ei voi luokitella fiktioksi. Esimerkiksi englanninkielellä puhutaan fiction ja non-fiction, eli kauno ja ei-kauno tai fiktio ja ei-fiktio, mikä jättää paljon joustoa genren sisällä. Siispä moni tietokirjaksi luokiteltava sisältääkin henkilökohtaisuutta ja mielipiteitä, ja siten siis eroaa selkeästi esimerkiksi tieteellisestä tutkimuskirjallisuudesta. Näet enemmän tietokirjallisuuden muotoja esimerkiksi Suomentietokirjailijat ry:n sivulta: Tietokirjallisuuden lajit - Suomen tietokirjailijat ry Genrerajaus on myös hyvin keinotekoinen lajittelutapa, eli näidenkään alalajien rajat eivät…
Kilpikonnan munat on hedelmöitettävä ennen kuoren muodostumista. Siihen ei välttämättä tarvita parittelua, koska kilpikonnanaaraat voivat säilyttää kerran saamiaan siittiöitä jopa neljä vuotta. Vastahankitut kilpikonnatkin, joita on pidetty yksin voivat siksi munia hedelmöityneitä munia.
Lähde: Wilke, Hartmut: Kilpikonnat: Oikea hoito.Terveellinen ruoka. Käyttäytyminen. Tammi 1999.
Helmet-verkkokirjastossa tarkennetussa haussa voi rajata hakua esim. seuraavalla tavalla:
- kirjoitetaan hakusanaksi äänikirjat
- valitaan aineisto-valikosta cd-levy
- valitaan kielivalikosta venäjä
www.helmet.fi
Kirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon mukaan Risto Isomäen vanhemmat: ovat reumatologian professori Heikki Isomäki ja saksankielen lehtori Marjo Isomäki os. Suvanto:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175947712112
Heikki Isomäki on syntynyt Ähtärissä, Marjo Isomäen syntymäpaikasta ei löytynyt tietoa.
Japanin varhaishistoria on paljolti hämärän peitossa, mikä selittyy saarten eristyneisyydellä. Japanilaisten alkuperästäkään ei ole tarkkaa tietoa, vaikka saarten varhaisin asutus onkin hyvin vanhaa: arkeologisten löytöjen perusteella pidetään mahdollisena, että alue on ollut asuttu ainakin 30 000 vuoden ajan, mahdollisesti jopa 50 000 vuotta. Sen ensimmäiset asukkaat olivat todennäköisesti metsästäjä- ja keräilijäkansaa, joka saapui nykyiset Japanin saaret vielä 20 000 vuotta sitten Aasian mantereeseen yhdistäneitä kannaksia pitkin; Hokkaidō oli yhteydessä Siperiaan, Honshū Koreaan, ja nykyinen Japaninmeri Japanin ja Korean välillä oli suuri sisäjärvi.
Varhaisimmat Japania käsittelevät kirjalliset dokumentit ovat ensimmäiseltä…
Tove Janssonin kirjan "Kuka lohduttaisi Nyytiä?" pohjalta
on Teatteri 2000 tehnyt näytelmän, joka on Tampereen kaupungin-
kirjastossa myös samannimisenä videona (tark.n:o 1-03956), jonka on
dramatisoinut Kaija Siikala. Tämä versio on tehty yhteistyössä
Teatteri 2000:n ja TV2/lastenohjelmien toimesta. Tekstiversiota en
löytänyt Treen kaupunginkirjaston kokoelmista, en myöskään Mandasta
(maakuntakirj. yhteisluettelo) enkä Lindasta (tieteellisten kirj.
yhteisluettelo).
Teatteri 2000:n puh. 03-2132 129 (Myyntipalv). -Teatterikeskus ry
Helsingissä kerää näytelmätekstejä, puh. 09-135 7613.
Tämän kysymyksen selvittäminen kirjastoalan asiantuntemuksella valmiista lähteistä tuntuu olevan melko mahdoton tehtävä. Löysin tällaisen vastauksen Tieteen kuvalehdestä, mutta siinä ei ole vastaajan tietoja, joilla voisi jatkaa hakua siihen suuntaan, https://tieku.fi/kulttuuri/kielet/sukupuoleton-han-on-yleinen-ilmio-maailman-kielissa. Aristoteleen kantapää -ohjelmassa sivutaan tätäkin asiaa, kun keskustellaan suomenkielen sukupuoli-ilmauksista, https://areena.yle.fi/1-2272344 . Tieteellisiä artikkeleita, joissa kielten sukupuolia käsitellään löytyy, Liisa Tainio : Gender in Finnish Language Use: Equal, Inequal and/or Queer? https://webfu.univie.ac.at/texte/tainio.pdf. Tällaisesta kirjasarjasta olisi varmasti…
Nimen oikea muoto on Beth Beechwooch.
Suomen kansallisbibliografia Fennica mainitsee kirjan Hannah Montana: Supertähden salaisuus tiedoissa seuraavasti:
"Tekijän nimi nimiösivulla virheellisesti Beth Breechwood."
Nimiösivu on kirjan alkusivu, jolla näkyvät kirjan tekijä(t), nimi ja kustantaja.
Lauri Pohjanpään runo Mooses Neebon vuorella on julkaistu ainakin runoilijan Valitut runot teoksessa.Runoa ei ole julkaistu kaikissa Pohjanpään kokoelmissa.
www.helmet.fi
Helsingin sanomien jutun mukaan (25.1.1992) juontaja Pekka Karhuvaara kuvaili alkavaa sarjaa makasiiniohjelmaksi ja estradishow'ksi. Mukana oli ainakin musiikkivieraita, Suomen Osto ja Myynti -pienoisnäytelmäsarja, ajankohtaisia keskusteluvieraita ja kilpailuosuus Häränsilmä, johon kuului tikanheittoa ja tietokilpailua. Tämän osuuden juontaja oli Juha-Pekka Jalo. Hesarin jutussa puhutaan neljästätoista jaksosta, mutta ei ole tietoa, jatkettiinko ohjelmaa niiden jälkeen. Ohjelma oli suora lähetys.
Suoraan Suomeen -lähetyksessä oli erikseen musiikkivieraat, Häränsilmän joukkueet, Suomen Osto ja Myynti -pienoisnäytelmäsarjan julkkiskirjoittajat ja vierailevat näyttelijät sekä ajankohtaiset keskusteluvieraat. Viimeksi mainittujen…
Lain mukaan äänioikeus eduskunta- ja presidentinvaaleissa on kaikilla viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneillä. Äänioikeuden menettää vain luopumalla Suomen kansalaisuudesta. Lainsäädäntö ei siis tee rajoituksia äänioikeuteen fyysisen tai henkisen terveyden tai minkään muunkaan seikan perusteella. Jos äänestäjän kyky tehdä äänestysmerkintä on oleellisesti heikentynyt, hän saa käyttää apunaan avustajaa. Äänioikeus on nimenä mukaisesti oikeus, ei velvollisuus. Äänioikeutettu päättää itse siitä, äänestääkö hän vaaleissa vai ei.
Lähde: vaalit.fi/aanestajalle
Satutuntiesitteisiin ja -julisteisiin on lipsahtanut väärä päivämäärä. Pahoittelemme virhettä. Pääkirjaston satutunti pidetään tänään (25.10.2010) maanantaina klo 18 Satuhuone Peukaloisessa. Tervetuloa!
"Tapping out" on Yhdysvaltojen ilmavoimien (USAF) perinne, joka liittyy sotilaan peruskoulutuksen (basic military training, BMT) saaneiden valmistumiseen. Siinä valmistunut odottaa asennossa, kunnes hänen läheisensä tulee koskettamaan tai halaamaan häntä. "Tap out" on vain osa valmistumisseremonioita, joihin kuuluu myös mm. paraati ja "airman's coin" -seremonia, jossa koulutettavien trainee-status vaihtuu airman-statukseen. Airman on nimitys, jota käytetään kaikista USAF:n jäsenistä koulutukseen tai arvoon katsomatta. Lisätietoa kaksipäiväisestä valmistujaistapahtumasta löytyy esim. koulutettavien läheisille suunnatulta AF Wingmoms -sivustolta: https://afwm.org/category/grad-info/Muut lähteet:Official United States Air Force…
Kyseinen loru löytyy kokoelmasta Hanhiemon iloinen lipas, johon Kirsi Kunnas on riimitellyt suomeksi englantilaisia lastenkamarirunoja. Alunperin kokoelma ilmestyi vuonna 1954, jonka jälkeen siitä on otettu lukuisia uusia painoksia,
Ehkä kannattaisi tutustua satuihin paikan päällä kirjastossa, jonkin ison kirjaston lastenosastolla. Tässä kuitenkin Maunulan kirjaston hyllystä löytyneitä kokoelmia, joissa satujen pituudet vaihtelevat. Joukossa on hyvinkin lyhyitä, enintään 5 minuutin kestoisia satuja, mutta tietenkin myös pitempiä.
Eric Carle: Suonkuninkaan tytär ja muita satuja. Suom. Kaija Pakkanen. Weilin+Göös, 1988.
Kaarina Helakisa: Sinitukkainen tyttö ja muita satuja. Otava, 2005.
Hannele Huovi: Maailman paras napa : satuja sinusta. Tammi, 2005.
Kana, joka halusi tulla dinosaurukseksi ja muita satuja. Vironniemen päiväkodin kannatusyhdistys, 2005.
Kaija Pakkanen: Lastenkamarin satuja. Otava, 1984.
Leo Tolstoi: Kuinka hanhi jaetaan. Satua ja totta. Suom. Martti…
Palvelujen markkinointi esimiestyön haasteena on asiasanoitettu sanoilla: palvelut, markkinointi, asiakaspalvelu, asiakassuhde, palveluyritykset, laatu, johtaminen, esimiehet
Asiasanoilla palvelut markkinointi laatu löytyy esim. seuraava kirja Asiakaspalvelu : tiedettä, taikuutta vai talonpoikaisjärkeä? / Päivi Kannisto, Santeri Kannisto, julk. 2008
Asiasanoilla asiakaspalvelu johtaminen esim. seuraavat kirjat
Johda ja kehitä asiakaspalvelua / Camilla Reinboth, julk. 2008
Hyvän palvelun kehittäminen / Tapio Rissanen, julk. 2006
Katsoin kysymäsi kirjan saatavuustietoa Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastosta, Helcat-järjestelmä kertoo, että 3 nidettä olisi paikalla.
https://finna.fi
Helsingin kauppakorkeakoulun kirjasto http://lib.hse.fi…
Kansalliskirjasto ja monet erikoiskirjastot pitävät edelleen yllä puuteluetteloita kokoelmistaan puuttuvasta aineistosta, mutta yleisissä kirjastoissa tällainen taitaa nykyään olla aika harvinaista. Digitaalisten tietoverkkojen ja erilaisten yhteistietokantojen myötä omista kokoelmista puuttuvien nimekkeiden paikantamisesta ja kaukolainauksesta on tullut niin vaivatonta, että kirjastoille on tullut aikaisempaa helpommaksi hyväksyä väistämättömät puutteet aineistokokoelmissa. Yltiöpäisen idealistisen täydellisyydentavoittelun asemasta kokoelma-ajatteluun on saatu aimo annos tervettä realismia: kaikkea ei voi - eikä edes tarvitse olla - omassa kirjastossa. Oma vaikutuksensa tähän katsantokannan muutokseen on ollut myös…
