Äänitetietokanta Fono.fi:n hakutulosten mukaan kyseessä näyttäisi olevan kansanlaulu, joka äänitettynä tunnetaan esim. nimillä Matin muija, Matin Maija, Matin muijan kuolema, Sattui kerran vahingossa Matin muija kuolemaan ja myös Lehmän annan papille.
Yksi äänite löytyy Jyväskylän yliopiston arkistosta: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/32038 Yliopiston tietueesta löytyy esim. kyseisen version nuotinnos ja sanat: "Sattui kerran vahingossa Matin muija kuolemaan. Tuosta Matti pappilahan rovastille kertomaan."
Laulusta on kysytty palvelussamme aiemminkin. Kirjastonhoitajan aikaisempi vastaus kuuluu:
Matin muijan kuolema on suomalainen kansanlaulu. Painettuna se löytyy ainakin Johannes K. Lindstedtin kokoaman kirjan Laululipas : Suomen…
Ylen uutisessa 95-vuotias Elovena-tyttö vaihtaa kansallispukunsa siniseen mekkoon – "Elovena on valmis kansainvälistymään kerrotaan, että Raision mukaan uudella ilmeellä halutaan korostaa brändin suomalaisuutta ja ajassa elämistä.
"Uusi sininen mekko viestii ajassa elämisestä, moderniudesta ja suomalaisuudesta, Raision markkinointijohtaja Mikko Lindqvist sanoo.
Raisio halusi päivittää 95-vuotiaan Elovena-tytön tähän päivään samalla, kun yhtiö lähtee kasvattamaan kansainvälistä kauraliiketoimintaansa."
Elovena-tytön historiaan voit tutustua sivustolla Elovena – Saa Syödä
Latinaa ei enää puhuta äidinkielenä, mutta se on romaanisten kielten, esimerkiksi ranskan ja espanjan, kantakieli. Se on myös katolisen kirkon virallinen kieli, ja sitä käytetään edelleen monissa yhteyksissä, kuten lääketieteessä, luonnontieteissä ja oikeustieteessä.
Latinan kielestä, sen historiasta ja nykykäytöstä voi lukea lisää esimerkiksi Ylen artikkelista: "Latinan kieltä pitäisi oikeastaan kutsua romaniaksi" , Wikipedian artikkelista "Latina" tai vaikka Tampereen lukion nettisivuilta, josta löytyy myös esimerkiksi turistilatinaa tai lentäviä lauseita latinaksi.
Tuija Lehtinen on hyvin tuottelias ja pidetty lasten- ja nuortenkirjailija, joka kirjoittaa myös aikuisille.
Ainakin kirjastoissa Lehtinen on hyvinkin lainattu ja ilmeisesti myös kirjakaupat myyvät hänen teoksiaan hyvin. Hän on saanut myös tunnustusta työstään, ja hänet on palkittu useasti erilaisilla kirjallisuuspalkinnoilla. Kaikki nämä kertovat niin varsinaisten lukijoiden kuin kirjallisuuskriitikoidenkin arvostuksesta.
Tuija Lehtisestä on kysytty tällä palstalla useasti aikaisemmin. Löydät vastaukset kirjoittamalla Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun hakukenttään: Lehtinen Tuija.
Runsaasti lisätietoa Lehtisen tuotannosta ja palkinnoista löydät kootusti Kirjasammosta http://www.kirjasampo.fi
Löysin Porvoon kirjaston kokoelmista U. T. Sireliuksen kirjat Suomen kansanomaista kulttuuria, osat 1 ja 2 (Helsinki, Erika-kirjat, ISBN: 952-90054-2-3 ja 952-90054-3-1). Osassa 1 käsitellään maitotaloutta. Kirjassa sanotaan, että maitotaloudessa puhtaus oli tärkeä asia. Yksi tapa puhdistaa kirnu on täyttää se vedellä ja tuoksuvilla katajanhavuilla ja upottaa siihen kuumia kiviä. Suomen kansallismuseon finna-sivustolla kerrotaan myös, että korkea kirnu haudutettiin upottamalla siihen kaadettuun veteen kuumia kiviä. Linkin finnan sivustoon löydät täältä: https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:S1050:Kustaa Vilkunan kirjassa Isien työ (Otava 1988, ISBN 951-1-02499-X) mainitaan, että maitoastiat pestiin päivittäin hangaten havupesimillä tai…
Voisiko kyseessä olla Pirincci, Akif; Felidae : kuka murhasi kissan? Tässä hienossa dekkarissa päähenkilö oli todellakin kissa, ja muistaakseni kutsui omistajaansa nimellä purkinavaaja.
Piippolassa on Pentti Haanpään museossa kopio Wäinö Kunnaksen maalaamasta muotokuvasta. Siinä on päiväys 6.XII. 27. Alkuperäinen taulu on Otavan hallussa.
Yhdysvaltain avioliittolainsäädäntöä löytyy netistä esim. www.usmarriagelaws.com tai hyvä osavaltioittain haettava sivusto Google-haulla: "Marriage laws in the USA" (lainausmerkit hakuun mukaan). Testi on nykyään voimassa vain muutamissa osavaltioissa. Sillä testataan ainakin STD-tauteja (sexually transmitted diseases) eli sukupuoliteitse leviäviä tauteja, millä käytännössä on tarkoitettu syfilistä. Ennen penisilliinin yleistymistä se oli kohtalokas. Joskus on tutkittu myös vihurirokkoa, joka on haitallinen sikiölle alkuraskauden aikana. Mustalla väestöllä esiintyvää sirppisoluanemiaa testataan myös.
Osavaltioissa, joissa verikokeet vaaditaan, ei saa avioliittolupaa, ellei esitä todistusta testeistä. Emme selvää vastausta löytäneet siihen…
Blaken teoksen Taivaan ja helvetin avioliitto ja muuta proosaa vuoden 1997 painoksessa, jonka suomennoksen ja johdannon on laatinut Tuomas Anhava, kyseinen kohta löytyy sivulta 53: "Ylettömyyden tie vie viisauden palatsiin". Kirja on lainattavissa ja varattavissa Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta.
Tuohon "Path of excess.." -versioon löysin sellaisen selityksen, että Enigma -yhtye otti lauseen tuossa muodossa kappaleeseensa Gravity of love (Enigma - Gravity Of Love (Judgement Day Club Mix) lyrics (nothingbutlyrics.com). Muitakin selityksiä varmaan on.
Yliopiston almanakkatoimiston blogista löytyy erikoissuunnittelija Asko Palviaisen asiaa käsittelevä kirjoitus (https://almanakka.helsinki.fi/ajankohtaista/vuoden-ja-vuosikymmenen-vai…). Siinä todetaan, ettei sanalle "vuosikymmen" ole olemassa mitään tarkkaa määritelmää, eikä siksi ole olemassa sääntöä siitä, alkaako uusi vuosikymmen esimerkiksi 1.1.2020 vai 1.1.2021 ja käsittääkö se vuodet 2020-2029 vai 2021-2030. Vuosikymmen-ilmaisua voidaan käyttää myös puhuttaessa mistä tahansa kymmenen vuoden jaksosta (siis vaikkapa 2013-2023).
Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikellon arkistosta löytyvässä jutussa Anneli Räikkälä toteaa näin: "Matemaattisesti ajatellen vuosisata alkaa ykköseen päättyvällä luvulla ja päättyy nollaan päättyvällä luvulla…
Kyseinen Eino Leinon runo on kokoelmasta Sata ja yksi laulua (1898). Runo on järjestyksessä 81. runo ja kokonaisuudessaan se kuuluu näin:
Kun yksi rehkii ja yksi raataa
ja kaikki repii ja kaikki kaataa,
kun yksi kantaa ja kaikki sortaa,
kun yksi muuraa ja kaikki murtaa
ja yks se anteheks antaa vaan –
niin minne yksi se joutuukaan?
https://www.gutenberg.org/cache/epub/14649/pg14649.html
Savon linna on olemassa. Nykyisin se tunnetaan Olavinlinnana. Kansanomaisessa käytännössä sitä oli kuitenkin halki vuosisatojen nimitetty Savon linnaksi.
Perustajansa antamana linna sai 1400-luvun lopulla nimen Pyhän Olavin linna. Tämän nimen varustus säilytti virallisessa käytännössä uuteen aikaan ja uskonpuhdistukseen saakka, jolloin kirkkomme luopui pyhimysten palvonnasta. Maamme nuorimpana varustuksena sitä nimitettiin myös Uudeksi linnaksi (kirjoitettuna Uudeksilinnaksi), ruotsiksi Nyslott. Tällä nimellä se uuden ajan alusta lähtien säännöllisesti esiintyy ruotsinkielisissä asiakirjoissa. Sen sijaan suomalaisittain tämä varustus – maakunnan hallinnollisena keskuksena ja sotilaallisena lukkona – oli Savon linna (…
H.G.Porthanin kirjoitus Försök at uplysa konung Aelfreds geografiska beskrifning öfver den Europeiska Norden sisältyy sarjaan "Kongliga Vitterhets-, Historie- och Antiqvitets-Akademiens Handlingar". osa 6, 37-106. 1800.
ks.
Teos Porthan: Opera Omnia. VI. Turku 1978, sivu xxxxviii. Julk. Porthan seura.
Ks. myös
http://www.lysator.liu.se/runeberg/transmin/c0408.html
sekä
http://www.vitterhetsakad.se/
Pääkaupunkiseudun kirjastoista sekä muista Suomen kirjastoista ei valitettavasti löytynyt juuri lainkaan Christoph Heinin kirjallisuutta käsittelevää aineistoa, esim. tutkimuksia. Helsingin yliopiston kirjastosta http://finna.fi löytyivät seuraavat 2 julkaisua:
Vancea, Georgeta:
Der narrative Diskurs in Christoph Heins "Der fremde Freund". Uppsala : Uppsala universitet, 1993.
Sijainti: Yliopiston kirjasto, Pääkirjasto (Unionink. 36, puh. 19123196)
Bonner, Witold:
Ein Bild, mir unreichbar? : zur Analyse der Metaphern in Christoph Heins Novelle "Der fremde Freund". Helsinki : Helsingin yliopisto, 1991. Pro gradu, Germaaninen filologia.
Sijainti: Hum tdk kirjasto Metsätalo opinnäyt., ei kotilainaan
Mutta kaukolainaksi on mahdollista tilata…
Anjuska, Anjuta, Anjutta ovat Anjan slaavilaisperäisiä muunnoksia. Anja taas on Annan venäjänkielinen hyväilymuoto.
Lähde: Eeva Riihonen, Mikä lapselle nimeksi? 1992.
"Anna on heprean Hannah 'armo'. Anna on käytetyimpiä naisennimiämme. Sen suosio on peräisin puolen vuosituhannen takaa myöhäiskatoliselta ajalta, jolloin meilläkin palvottiin Pyhää Annaa, Neitsyt Marian äitiä." Nimipäivä 9.12. vuodesta 1709 lähtien.
Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet, 1990.
Nimen yleisyyttä voi tutkia esim. Kaksplus -lehden nettisivun linkkien kautta
http://kaksplus.fi/odotus-ja-synnytys/mika-lapselle-nimeksi-/mika-lapse….
Pääset sieltä Väestorekisterikeskuksen nimpalveluun sekä eri maiden suosikkinimiin.
Anjuta-nimen yleisyyttä ulkomailla on vaikea sanoa,…
Warum? on saksalaisen säveltäjä Theo Mackebenin teos, jonka Varsovassa syntynyt virolaistaustainen Miliza Korjus levytti vuonna 1935. Kappaleen on levyttänyt myös Marjo-Riitta Nieminen, eli Marjorie, sekä Inga Sulin suomennettuna nimellä Miksi.https://areena.yle.fi/podcastit/1-1882845https://secondhandsongs.com/work/196797/all
Laulun nimi on Paimenlaulu. Se alkaa: "Mä olen paimenpoikanen ain iloinen kuin peipponen". Toinen säkeistö alkaa: "Kun karjan kellot kilkkavat". Jokaisen säkeistön lopussa lauletaan: "tuu, tuu, tuuteli luu". Laulun on säveltänyt A. Klauwell ja suomenkieliset sanat ovat P. J. Hannikaisen. Laulun sanat ja nuotti löytyvät esim. Suuren toivelaulukirjan osasta 10, sivulta 59.