Löysin esimerkiksi tällaisia suomenkielisiä tutkimuksia:
H. Rinne, R. Shemeikka, A Saares, T. Ilomäki, E. Poutiainen & V. Notkola, Merenkulkijoiden työkyvyttömyys ja kuolleisuus (2015): https://www.merimieselakekassa.fi/fi/tyohyvinvointijakuntoutus/tutkimuksia/Documents/Loppuraportti%20Merenkulkijoiden%20ty%C3%B6kyvytt%C3%B6myys%20ja%20kuolleisuus%2022102015.pdf
H. Rinne, Merenkulkijoiden kuolleisuus ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen miehillä 2001-2015 (2018): https://kuntoutussaatio.fi/assets/files/2019/10/Tutkittua_tietoa_kuoma_merenkulkijat.pdf
K. Asikainen, S. Grundström & H. Heinilä, Laiva työympäristönä : terveyteen ja työhyvinvointiin vaikuttavat…
Suomen kielen sanojen alkuperää voi tutkia Suomen etymologisesta sanakirjasta, joka löytyy myös verkosta, Suomen etymologinen sanakirja.Artikkeleita lainasanakerrostumista yleensä löytää tietoa Finna.fi:stä, (Aihe:lainasanat AND Kaikki osumat:kerrostumat) | Hakutulokset | Finna.fi.Venäjän kielen vaikutuksesta suomen kieleen, (Aihe:lainasanat AND Aihe:"venäjän kieli" AND Aihe:"suomen kieli") | Hakutulokset | Finna.fiSuomen kielen kielihistoria, (Aihe:"suomen kieli" AND Aihe:kielihistoria) | Hakutulokset | Finna.fiKalojen nimistä löytyy myös joitankin artikkeleita, (Kaikki osumat:kalojen nimet AND Kaikki osumat:etymologia) | Hakutulokset | Finna.fiSuomen kalakirjasto on erikoistunut nimenomaan kalakirjoihin. Sieltä voisi saada lisävinkkejä…
Runo on Aila Meriluodon kirjoittama ja nimeltään ”Kotimaa ilmassa”. Se löytyy kokoelmista Silmämitta (WSOY, 1969) ja Kootut runot (WSOY), josta on useita painoksia.
Kaikkien Suomen kirjastojen kokoelmista voi hakea Finna.fi-hakupalvelun kautta. Finnasta ei kuitenkaan voi tehdä varauksia tai tilata kirjoja muilta paikkakunnilta, vaan varaaminen täytyy tehdä kunkin kirjaston oman verkkokirjaston kautta. Linkki: https://finna.fi/
Pallomaisesti haarovat kasvit, jotka tuulen kuljettamina kierivät pitkin aavikoita ja preerioita ovat suomalaisille tuttuja ainakin lännenelokuvista. Tällaisia kasveja kutsutaan aro- tai aavikkokierijöiksi. Kypsytettyään siemenensä ne katkeavat juurenniskasta ja lähtevät tuulen puskemina matkaan, karistaen siemeniään taipaleellaan. Eräät monivuotiset kierijät pystyvät jopa juurtumaan uudelleen maahan ja jatkamaan kasvuaan.
Suomen kasvilajeista kierijöihin kuuluu esimerkiksi unkarinpernaruoho. Meillä kierijät saavat kovimmat kyydit talvisin jäällä tai avomaalla kovalla hankiaisella.
https://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/unkarinpernaruoho
Bill & Melinda Gates Foundation myönsi Access to Learning palkinnon Helsingin kaupunginkirjastolle hyvästä tietotekniikan ja Internetin käyttömahdollisuuksia edistävästä työstä vuonna 2000.
http://www.lib.hel.fi/en-GB/accesstolearning/
Bill Gates on syntynyt 28.10.1955.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bill_Gates
Lisätietoja Bill & Melinda Gates Foundationista:
http://www.gatesfoundation.org/default.htm
Hei!
Kukka on nimeltään Poppy ja sillä halutaan kunnioittaa Ensimmäisen maailmansodan uhrien muistoa. Useimmiten kukkaa pidetään marraskuun 11. päivän tienoilla.
http://en.wikipedia.org/wiki/Remembrance_Day
Kotimainen raviaiheinen dekkari on ainakin
Tonteri, Pertti: Tinakenkä. Gummerus.1990
Ulkomaisia raviurheiluaiheisia dekkareita on käännetty ainakin kirjailijoilta:
Francis, Dick, Murha auttaa vedonlyönnissä; Vaa'ankieli
Högstrand, Olle, Pelurit
Constantine, Eddie, Omistaja
Trenter Stieg, Narrit eivät pelkää
Kirjasammosta löytyi haulla hevosurheilu jännityskirjallisuus tällainen tulos, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/hevosurheilu%20j%C3%A4nnitysk… Mukana on siis muukin hevosurheilu ravien lisäksi.
Topeliuksen kirjoittama "Kuninkaan sormus" -tarina sisältyy "Välskärin kertomuksia" -teossarjaan, josta on myös lyhennettyjä laitoksia. (Sarjoissa teksti on yleensä lyhentämättömänä, yksiosasisissa teoksissa lyhennettynä)
Myös ruotsinkielisestä teoksesta "Fältskärns berättelser" on ilmestynyt hyvä lyhennetty laitos Niloe-biblioteketin "Blå serien" -sarjassa.
Sarjakuvapuolelta mainittakoon Kari Suomalaisen tekemä, Välskärin kertomuksia vapaasti mukaileva "Välskärin kertomuksia" -sarjakuvakirjanen.
Vaaran nimestä ja sen taustoista kysyttiin Kotimaisten kielten keskuksesta (Kotus). Heidän vastauksensa alla:
Nimiarkiston suulliseen perimätietoon perustuvissa paikannimikokoelmissa mainitaan Rovaniemen Prikses [puheessa prikses ~ risses] ja lähellä sijaitsevat Palo-Prikses ja Prikseksenaapa. Muuta taustatietoa nimistä ei kokoelmissa ollut. Prikses on ollut peruskartassa vuodesta 1968 lähtien.
Prikses on uniikki paikannimi Suomessa eikä sitä ole tiettävästi aiemmin tutkittu. Se on myös rakenteeltaan harvinainen suomalaisessa paikannimistössä. Nimi voisi olla saamenkielistä perua, mutta konsonanttiyhtymä nimen alussa voisi viitata enemmänkin alkuaan johonkin ruotsinkieliseen sanaan. Kemijoen varren…
Kysyin asiaa sarjan tuotantoyhtiöstä ja he kertoivat, että tunnusmusiikki on sarjan alkuperäisformaatin Keeping Nation Alive -formaattimusiikkia ja sen on säveltänyt Richard Spiller. Sarjassa käytetään myös katalogimusiikkia Epidemic Sound -katalogista.
Sydämen sykkeen tai sydänmonitorin äänen matkiminen on yleistä sairaalasarjojen musiikissa. Hyviä esimerkkejä ovat Ken Freemanin säveltämät tunnussävelmät pitkäikäiseen brittiläiseen sairaaladraamaan Casualty ja sen sisarsarjaan Holby Cityn sairaala.
Sykettä kuulee populaarimusiikissa usein äänitehosteen muodossa. Esimerkeksi Musen "Follow Me" -kappaleessa ja Taylor Swiftin "Wildest Dreams" -kappaleessa on taustalla aidoista…
Kirjan nimi on Trials of Death ja se on Darren Shanin Cirque Du Freak (Friikkisirkus) -sarjan 5. osa. Katso esim. http://www.kidsreads.com/series/series-cirque-titles.asp
Darren Shanin kirjat on suomeksi kustantanut kustannusosakeyhtiö Tammi. Tammesta kerrottiin, että Trials of Death ilmestyy suomeksi nimellä Kuoleman koetukset heinäkuun 2006 alussa R-Kioski painoksena. Se tarkoittaa, että kirja tulee myyntiin vain 2 kk:n ajaksi ainoastaan R-Kioskeihin. Kysynnän perusteella päätetään, otetaanko kirjasta myös kirjakauppapainos.
Tammen kotisivut löytyvät osoittesta http://www.tammi.fi . Sivuilla on palautelomake, jonka kautta tällaisia asioita voi kysyä http://www.tammi.fi/asp/empty.asp?P=180&VID=default&SID=498657774360206… .…
Äidinkielen harjoittelun paras osaaja ja ohjaaja on varmasti opettaja. Täältä kirjastosta käsin voimme antaa lukuvinkkejä. Kaikenlainen, itselle mieluisa lukeminen lisää varmasti äidinkielen taitoja yleisemminkin. Kaksi hyvää vinkkisivustoa ovat Sivupiiri ja Okariino:
http://www.sivupiiri.fi/
http://www.okariino.fi/etusivu
Näiden sivustojen kautta voi etsiä itselleen sopivaa lukemista esimerkiksi aiheen mukaan. Sivuilla voi myös kirjoittaa arvosteluja ja näin harjoittaa kirjoitustaitojaan. Sivupiiri keskittyy nuorten kirjallisuuteen ja Okariino lasten kirjoihin, sekä myös elokuviin ja peleihin.
Tiedot kirjojen sijainnista löytyvät pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjaston kautta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
VHS digitointi näyttää olevan mahdollista useammassakin lastu kirjastossa:
http://www.lastukirjastot.fi/digitointi
Ainakin Asikkalan, Nastolan kirjastoissa sekä Lahden pääkirjastossa.
Opetusministeriön sivulla http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoverkosto/tieteelliset_kirjas… kerrotaan esim. näin:
Tieteelliset kirjastot
Tieteelliset kirjastot toimivat korkeakouluopetuksen, opiskelun ja tutkimuksen tukena ja koostuvat yliopistojen kirjastoista, ammattikorkeakoulujen kirjastoista ja erikoiskirjastoista. Tieteellisiä kirjastoja on yli 200. Tieteellisten kirjastojen ytimen muodostavat yliopistojen kirjastojen, Varastokirjaston sekä kansalliskirjastona toimivan Helsingin yliopiston kirjaston muodostama yliopistokirjastojen verkosto. Yliopiston kirjastot ovat yleisiä tutkimuskirjastoja, joihin on vapaa pääsy myös muilla kuin yliopiston opiskelijoilla. Yliopistot saavat rahoituksensa valtiolta ja päättävät itsenäisesti…
Mahdollisuuksia on paljon, mutta ehdotan tässä joitakin omia suosikkejani.
Kaari Utriolla on paljon hienoja historiallisia romaaneja. Omat suosikkini on ”Vaskilintu”, jonka jatko-osat ovat ”Tuulihaukka” ja ”Yksisarvinen”. Jos taas mieluummin 1800-luku kiinnostaa, hauskoja ja kepeitä teoksia ovat ”Vaitelias perillinen” ja ”Seuraneiti”. Ne ovat vain pieni osa Utrion kaunokirjallista tuotantoa, joka käsittää lähes yksinomaan historiallisia romaaneja.
Jos dekkarin suuntaan menevä historiallinen romaani kiinnostaa, suosittelen Kirsti Mannisen ja Jouko Raivion 1800-luvun Suomeen sijoittuvaa sarjaa, jonka osia ovat esimerkiksi ”Kuolema ylioppilastalolla” ja ”Stenvallin tapaus”. Kirsti Mannisella on myös salanimellä Enni Mustonen kirjoitettuja…
"Yksikään kuolevainen ei voi tavoitella suuruutta ilman että tuho seuraa."
Käännös löytyy teoksesta Sofokles; Antigone (2011) s.46, ja sen on suomentanut Kirsti Simonsuuri.
Valitettavasti mekään emme löytäneet kysymääsi runoa. Tarkistin muutamista netissä olevista tietokannoista ja laitoin kysymyksesi listalle, jota lukevat kirjastonhoitajat ympäri Suomen, mutta kukaan ei tunnistanut runoa! Säkeen tyylin perusteella tarkistimme Risto Rasan ja Jukka Parkkisen runokirjoja, mutta ei osunut.
Runotietokantoja ja -sivustoja on netissä paljon, valitettavasti mikään niistä ei ole kovin kattava. Käännösrunoja voi etsiä Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämästä runotietokannasta Linkki maailman runouteen. Sivut ovat osoitteessa http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/. Runohaun lisäksi sivusto sisältää osan Linkit, jossa esitellään melkoinen määrä muita runosivustoja ja hakemistoja.
Toinen paljon käytetty…
Vuoden 1956 Helsingin puhelinluettelo on luettavana Pasilan kirjaston varastossa. Kirjaa ei voi lainata kotiin, mutta sen voi pyytää luettavakseen.
Pasilan kirjaston osoite on Kellosilta 9 ja kirjasto on kesäaikana avoinna maanantaista torstaihin klo 9-20 ja perjantaisin klo 9-18.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2150885?lang=swe
