Kannattaa katsoa ja kysyä esimerkiksi Eduskunnan kirjastosta:http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/index.htx
Nelli-tiedonhakuportaalista puolestaan pääsee tutkimaan eri kirjastojen tarjontaa ja viitetietokantoja. Portaaliin pääsee esimerkiksi Helsingin yliopiston sivujen kautta:http://www.nelliportaali.fi/V?institute=HY&portal=HY&new_lng=fin
Tai suoraan täältä: http://www.nelliportaali.fi
Helka-haku Helsingin yliopistojen kirjastoihin sanahaulla "lehdistö" tuottaa ainakin runsaasti viitteitä, mutta niiden relevanttiutta on tietenkin hankala arvioida opinnäytesuunnitelmaa sen tarkemmin tuntematta:
https://finna.fi
Ainakin Helsingin yliopiston kirjastoissa tehdään ennakkotilauksesta myös laajoja tiedonhakuja, tosin maksusta…
Lyhyesti: jos polkupyörän vanteelle ja pyörälle tavoitellaan sekä mahdollisimman suurta lujuutta ja jäykkyyttä että toisaalta tavallisen polkupyöränostajan kukkarolle sopivaa hintaa, alumiinivanne teräspinnoilla on vielä toistaiseksi liki ainoa vaihtoehto. Ainakin tällaisen tulkinnan voi lähteiden perusteella tehdä.
Kilpapyörissä kyllä testataan ja käytetään erilaisia kevyempiä ja aerodynaamisempia materiaaleja ja rakenneratkaisuja vanteisiin ja pyöriin, mutta toistaiseksi niiden hinnat ylittänevät tavallisen kuluttajan kipurajan. Esimerkiksi hiilikuitupuolien ja -levyjen käyttö pinnojen asemasta tekee pyörästä kevyemmän ja vähentää ilmanvastusta, joista molemmista on toki etua kilpapyöräilyssä. Toisaalta etenkin levykiekko, jossa pinnat…
Kyseessä ovat ilmeisesti vakausleimat. Vakausleimojen tarkoitus oli ilmoittaa, että mitta-astian vetoisuus oli virallisesti tarkistettu. Suomalainen Wirallinen Lehti 19.8.1886 kertoo, että: "Kruunumerkki, wakauspiirin numero ja leimaamisen wuosiluku sekä astian tilawuutta osoittawat numerot ja kirjaimet panee wakaaja näkywiin puu-astioihin polttamalla ne astian ulkolaitaan ja metalli-astioihin lyömällä ne ulkolaitaan juotettuun lyijystä tahi muusta metallista tehtyyn lewyyn." Vakauspiirien numerot löytyvät samasta julkaisusta 24.11.1886; uudempi lista löytyy Suomen valtiokalenterista 1975.Ensimmäisen kuvan kannussa on kruunuleiman alla numerot 60 ja 21 sekä merkintä 2L. Toisessa kannussa on numerot 75 ja 20 sekä 2 litr. Toinen numeroista…
Tiedustelin asiaa Arvid Nordquist -yhtiöstä ja minulle vastattiin : Artistin nimi on Freja Drakenberg. Kapppaleen nimi on Tiny Grain (ruotsiksi Litet Frö).
Tarkoitatko ehkä kappaletta "Katson vuorilta laaksoon"? Se alkaa: "Niin kuin meri rannaton pauhaa". Kertosäkeessä lauletaan: "Kun mä katson alas vuorilta laaksoon päin". Tämän kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Kuoppamäki.Lähde:http://www.fono.fi
Suomen kielen sanojen alkuperää voi tutkia Suomen etymologisesta sanakirjasta, joka löytyy myös verkosta, Suomen etymologinen sanakirja.Artikkeleita lainasanakerrostumista yleensä löytää tietoa Finna.fi:stä, (Aihe:lainasanat AND Kaikki osumat:kerrostumat) | Hakutulokset | Finna.fi.Venäjän kielen vaikutuksesta suomen kieleen, (Aihe:lainasanat AND Aihe:"venäjän kieli" AND Aihe:"suomen kieli") | Hakutulokset | Finna.fiSuomen kielen kielihistoria, (Aihe:"suomen kieli" AND Aihe:kielihistoria) | Hakutulokset | Finna.fiKalojen nimistä löytyy myös joitankin artikkeleita, (Kaikki osumat:kalojen nimet AND Kaikki osumat:etymologia) | Hakutulokset | Finna.fiSuomen kalakirjasto on erikoistunut nimenomaan kalakirjoihin. Sieltä voisi saada lisävinkkejä…
LTO on lyhenne puolustusvoimien termistä lääkärintarkastusohje. D viittaa tästä ohjeesta poistettuun D-luokkaan. Nykyisen LTO:n mukaan ”aiempien ohjeiden mukaan D-luokkaan kuuluva vapautettiin pysyvästi asevelvollisuuden suorittamisesta. Luokitusta käytettiin, kun sairaus tai ominaisuus oli luonteeltaan pysyvä sekä aiheutti merkittävät toimintarajoitukset.” Lähde: https://puolustusvoimat.fi/documents/1948673/2258811/PEVIESTOS-Terveystarkastusohje2012.pdf/d8fec7e9-1178-44bf-8b6e-cdd9fd585ec3
54 tarkoittaa perusterveydenhuollon kansainvälisessä luokittelussa proteesin asennusta tai poistoa, ompelua tai kipsausta. Lähde: https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/ICPC2%20FIN%20v.5.0%20Fin%20%282016%29.pdf …
Aiheestasi on tehty muutamia opinnäytteitä, esim.
- Lampi, Jessika: Kun äiti voi hyvin, lapsi voi hyvin : hyvinvointia edistävää musiikkitoimintaa odottaville äideille, 2010 http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/22879/Musamasut%2…
- Mari Järvelä: Synnytyslaulu mammamuskarissa. Rentouttavan äänenkäytön opetus äitien musiikkivalmennuksessa, 2006. Lisätietoja http://hypnologia.com/lehdet/0701/synnytyslaulu071.html?keepThis=true&T… .
- Jaana Utriainen on tehnyt väitöskirjan "A gestalt music analysis. Philosophical theory, method and analysis of Iegor Reznikoff compositions. Aiheesta lisää http://www.harmoninenlaulu.org/kirjasto/iegor.htm
Kirja
- Skoko Elena: Memoirs of a singing a birth
http://www.naturalbirthandbabycare.…
Sisällysluettelot ovat romaaneissa huomattavasti harvinaisempia kuin esimerkiksi tietokirjallisissa teoksissa, mutta myös romaanien yhteydessä niihin voi ajoittain törmätä. Esimerkiksi itse törmäsin sisällysluetteloon viimeksi lukiessani Mika Waltarin "Sinuhe egyptiläisen" vuoden 1982 painosta, jossa "Sisällys" otsikoinnin alla kerrotaan, millä sivulla alkaa kukin teoksen lukuna toimiva "kirja".
Etsimäsi kaltaista luetteloa tuskin löytyy mistään valmiina; tätä mieltä ovat olleet kaikki kollegat, joiden kanssa olen kysymystäsi pohtinut. Samaan viittaa myös se, ettei mistään muusta tähän palveluun osallistuvasta kirjastosta ole vastattu kysymykseesi määräajan kuluessa. Ilmeisesti työsi siis on varsin perustavanlaatuista tutkimusta.
Ehkä kannattaisi tutkia myös erilaisia nuottijulkaisuja. Monet runot ja runokäännöksethän ovat päätyneet laulutesteiksi, vaikkei niitä alunperin sellaisiksi oliskaan kirjoitettu. Jonkin verran apua saattaisi olla myös pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyvistä Lauluhakemisto-nimisistä teoksista.
Oletko myös jo tutkinut aineistotietokantaa sillä tavoin, että rajoitat aineistoksi vain…
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Alpi on lyhentymä Albinuksesta, joka puolestaan on johdos latinan valkoista merkitsevästä sanasta albus. Katolinen kirkko tuntee viisi Albinus-nimistä pyhimystä. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Alpi-nimen Albianokseen, joka on perimätiedon mukaan pappismarttyyri 300-luvun alusta.
Varsinaista listaa ei näytä löytyvän. Tähän ranskankielisen keskustelufoorumin ketjuun on kerätty melko kattavasti Lucky Lukessa nähtyjä julkkiskarikatyyrejä kuvien kanssa:
https://www.bdgest.com/forum/les-caricatures-dans-les-albums-de-lucky-l…
Hiski-tietokannan mukaan Björkengren-sukunimiä löytyy muun muassa Mikkelistä, Juvalta ja Puumalasta. Karjalatietokanta tietää kertoa, että luovutetun Karjalan puolelta löytyy myös muutama Björkengren (Jaakkima ja Jääski), mutta henkilöiden syntymäpaikaksi on merkitty Mikkeli. Mikkelistä löytyykin varhaisimmat merkinnät Björkengren-nimestä.
Pirjo Mikkosen Sukunimet -kirjan mukaan sukunimi Björkengren nimi on juuri Jääskessä muutettu Koivuseksi. Koivu (Björk) kuuluu sekä vanhimpiin että nuorimpiin talon- ja kylännimiin eri puolella maata.
Väestöliiton nimipalvelun mukaan Björkengren-nimeä on ollut yhteensä 31 henkilöllä, joista 18 on ollut jo kuolleilla.
Historiallisen sanomalehtikirjaston haussa (http://digi-old.kansalliskirjasto.fi/index.…
Kyseisten kappaleiden lisäksi Karjalan poikia-polkan säveltä on käytetty tiettävästi seuraavien kappaleiden taustalla:
- Löylyä lissää
- Bastupolka
- Leukojen välliin
- Suomalainen polkka
- Finska polkan
- Hulivilipolkka
- Härmänpolkka
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Silmien_v%C3%A4lliin#Karjalan_poikia_-pol…
Lahden kaupunginkirjastosta löytyy eri esittäjien esittäminä kaikkia muita kappaleita CD:llä paitsi "Bastupolka"-kappaletta.
Teoksessa "Ilon kirja : ystävyydestä, rakkaudesta ja hyvästä elämästä" (s. 269) sitaatti on käännetty seuraavasti: »Ajattele joka päivä, kun heräät: 'Olen onnellinen, kun saan elää. Minulla on arvokas ihmiselämä. En aio tuhlata sitä'.»
(Ilon kirja : ystävyydestä, rakkaudesta ja hyvästä elämästä. Dalai-lama, Desmond Tutu & Douglas Abrams. Suomentanut Tommi Uschanov. WSOY 2016.)
Kuten wikipedian artikkelissa todetaan, suomalaisten vaatetehtaiden luetteloon ei ole sisällytetty aivan pienimpiä ja lyhytaikaisimpia lähdekirjallisuudessa mainittuja yrityksiä. Helsingin Neule Oy lienee ollut pienehkö vaateompelimo, eikä siitä verkkohaulla tosiaan löydä mitään tietoja. Myöskään kirja Kansakunnan vaatettajat ei mainitse yritystä.
Helsingin Sanomien aikakone antaa sen verran tiedonripettä, että yrityksen sijainti selviää. Helsingin Neule Oy toimi osoitteessa Sturenkatu 9. Kuten Kaija Nenosen toimittama teos Herrasväen ja työläisten kaupunki kertoo, kyseessä on vuonna 1946 valmistunut asuintalo, jonka kivijalassa toimi vielä 1980-luvun alussa useita liikkeitä: Siivouspiste Oy, paperi- ja…
Kun kysymyksessä ei ole mitään viitettä siihen, miten laajaa barokkimusiikin esittelyä kaivataan, suosittelen ainakin aloittamaan Wikipedian artikkelilla (http://fi.wikipedia.org/wiki/Barokkimusiikki), joka on mielestäni varsin onnistunut tiivistelmä, josta myös pääsee yksittäisiin säveltäjiin, jos on tarvetta.
Sen päättäminen, mikä on "tärkeätä" jossain taidemusiikin tyylikaudessa, on aina jossain määrin tulkinnanvarainen asia. Kun arkisesti puhutaan barokkimusiikista, sillä viitataan usein aikakaudella yleiseen konserttoon ja sen rakenteeseen (nopea - hidas - nopea), mutta myös tyylillisiin ominaispiirteisiin, kuten runsaaseen koristeluun ja bassolinjan (basso continuo) keskeiseen merkitykseen.
Musiikinteorian näkökulmasta asiaa…
Kirjasto tarjoaa ilmaisen, sähköisen musiikkipalvelun Naxos Music Libraryn, josta löytyy jonkin verran suomalaista perinnemusiikkia ja suomalaista klassista musiikkia. Naxoksen kautta musiikkia pystyy kuuntelemaan vain kyseisessä palvelussa, eikä musiikkia voi ladata omalle koneelle.
Raita-palvelusta löytyy tekijänoikeusvapaita kotimaisia äänitteitä, joita voi ladata ilmaiseksi omalle koneelle. Raita sisältää suomalaisia äänitteitä 1900-luvun alusta. Tässä linkki Raita-palveluun: http://www.doria.fi/raita
Suomen kirjastojen kokoelmista löytyy fyysisinä kappaleina valtavasti erilaisia vanhoja suomalaisia äänitteitä. Tarvitset vain kirjastokortin lainaamista varten. Kirjaston äänitteitä saa kopioida omaan käyttöön.
Runo on nimeltään Kurre-Narrelassa, ja se löytyy Ester Ahokaisen
vuonna 1950 ilmestyneestä satu- ja runokirjasta Tuulen tarinoita.
Ks. kirjan sisällysluttelosta satu Narren voimistelunäytös. Teos
löytyy ainakin Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastosta.
