Edgar Rice Burroughsin (1875–1950) Tarzan-kirjoja on julkaistu suomeksi kaikkiaan 25 kappaletta. Yksi niistä, Tarzan ja Tarzan -kaksoset on nuoremmalle lukikunnalle suunnattu kuin muut apinamiehen seikkailut. Lisäksi on vielä Tarzan ja kadonnut seikkailu (Like 1996), joka perustuu Edgar Rice Burroughsin keskeneräiseen käsikirjoitukseen, jonka on viimeistellyt Joe R. Lansdale. Viimeisenä varsinaisena Tarzan-kirjana voidaan siis pitää teosta Tarzan ja haaksirikkoiset, joka ilmestyi suomeksi v. 1979.
Lähteet:
https://finna.fi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarzan#Tarzan-kirjat
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on lainattavissa keräilyopas Suomi 2009: rahat ja setelit 1811-2009 arviohintoineen. Sen mukaan 10 markan seteli vuodelta 1963 on arvoltaan 2-8 euroa. Arvo vaihtelee setelin kunnon mukaan. 50 markan seteli vuodelta 1986 on samaisen kirjan mukaan arvoltaan 10-35 euroa.
Lähde: Suomi 2009: rahat ja setelit 1811-2009 arviohintoineen / Holmasto team
Korkeimman oikeuden toimintaa säätelee laki korkeimmasta oikeudesta. Sen mukaan: "Korkeimmassa oikeudessa on oleva presidentti ja vähintään kaksitoista oikeusneuvosta. Presidentiksi ja, Korkeimman oikeuden esityksestä, oikeusneuvoksiksi nimittää Hallitus oikeamielisiä ja lainoppineita miehiä, joilla on taitoa ja kokemusta tuomarintoimissa."
Korkeimman oikeuden virassa toimivat jäsenet ovat oikeusneuvoksia. He ovat ennen nimitystään työskennelleet erilaisissa lakimiestehtävissä kuten tuomareina, asianajajina, syyttäjinä, lainvalmistelijoina tai oikeustieteen tutkijoina. Korkeimmassa oikeudessa he osallistuvat jaostoissa kaikenlaisten asioiden käsittelyyn. https://www.korkeinoikeus.fi/fi/index/korkeinoikeus/jasenetjahenkilosto……
Sekä yleisillä että tieteellisillä kirjastoilla on olemassa pohjoismaista yhteistyötä. Yhtenä esimerkkinä vuosittain järjestettävä Pohjoismainen kirjastoviikko, joka tänä vuonna järjestettiin 12.-18.11. Alla olevan linkin kautta saat enemmän tietoa viikosta, sekä sen takana olevista järjestöistä:
http://www.norden.org/webb/news/news.asp?lang=4&id=7389
Suomen kansalliskirjasto on tehnyt monenlaista pohjoismaista ja muutakin kansainvälistä yhteistyötä. Tietolinjan artikkeli on vuodelta 1999, mutta siitä löytyy monipuolista tietoa:
http://www.lib.helsinki.fi/tietolinja/0299/kansainv.html
Suomessa Ulkoministeriö toimii yhteistyökumppanina ja rahoittajana kirjastojen kansainvälisessä yhteistyössä:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/…
Aino Ollila (1900-1971) syntyi Käkisalmessa. Hän toimi opettajana Helsingin käsityönopettajaopistossa vuosina 1928-1965. Hän kirjoitti artikkeleita mm. Kotilieteen ja käsityölehtiin. Tuon ajan lehdistä ei ole artikkelihakua, joten artikkelit löytyvät vain selaamalla lehtiä. Teoksessa Tekstiiliopettajaliitto - Textillärarförbundet 1911 - 2001 saattaisi olla tietoa Ollilasta. Porin kirjastossa ei ole kyseistä kirjaa. Suomen käsityön museossa (http://www.craftmuseum.fi/) saattaisi olla tietoa Aino Ollilasta. Satakunnan Kansan artikkeli näyttelystä Emil Cedercreutzin museossa: http://www2.pori.fi/kirjasto/satakunta/sk/artikkeli.php?id=75708
Tuula Viitaniemi ja Pasi Heikura ovat kirjoittaneet aiheesta artikkelin YLEn sivuille 2015. Teitittely vai sinuttelu?
Siinä he viittaavat Johanna Isosävin ja Hanna lappalaisen kirjaan Saako sinutella vai täytyykö teititellä? : tutkimuksia eurooppalaisten kielten puhuttelukäytännöistä Helmet.
Teitittely lienee voimissaan vielä suurimmassa osassa maailmaan. Ramona Lepikin pro gardu tutkielma 2016 ainakin osoittaa, että jopa Suomen ja Eestin satamien asiakaspalvelussa suomalaiset sinuttelevat yleisemmin kuin eestilaiset. https://core.ac.uk/download/pdf/43337554.pdf
Felicia Bratun artikkeli Don’t call me by my first name! Naming conventions in different countries kertoo myös erilaisista nimenkäyttökäytännöistä…
Blu-ray -levyjä on HelMet-kirjastojen kokoelmissa toistaiseksi varsin vähän. Saat ne esille HelMet-verkkokirjastosta kirjoittamalla vapaassa sanahaussa hakusanaksi joko Blu-ray tai bdlevy (huom. jälkimmäinen yhteen kirjoitettuna, ilman yhdysmerkkiä). Lähitulevaisuudessa BD-levy otettaneen omaksi aineistolajikseen myös pudotusvalikoihin, mutta sitä odotellessa kannattaa siis käyttää vapaata sanahakua.
Laulu on nimeltään "Elonkorjuu" ja se alkaa: "Kuuma hohtaa aurinko". Kertosäkeessä lauletaan: "Pam, pam, rumpu kaikuu, vilja kypsää on." Laulun sävelmä on unkarilainen kansansävelmä. Suomenkieliset sanat on tehnyt Samppa P. Asunta. Laulu sisältyy esimerkiksi nuotteihin "Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään" (Tammi, 2009) ja "Tule, tule leikkiin : lasten laululeikkejä" (F-Kustannus, 2011), jossa on myös Inkeri Simola-Isakssonin laatimat leikkiohjeet tähän lauluun.
Käytettävissämme olevien Suomen rahahinnaston 2005 ja verkkokauppa Matinmarkka.com hinnaston
http://www.matinmarkka.com/epages/MatinMarkka.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Sho… mukaan yksittäisten vuosina 1973-1979 lyötyjen kiertämättömien (unc) viiden markan kolikkojen hinnat ovat 2-3 euroa kappaleelta.
Noilta vuosilta olevien 5 markan kolikkorullien hintoja löytyi ainoastaan vuodelta 1977. Suomen Numismaatikkoliitto ry:n ja Turun Numismaattinen Seura ry:n lauantaina ja sunnuntaina 26.–27. maaliskuuta 2011 järjestämän numismaattisen
huutokaupan huutokauppaluettelon mukaan (kohde 470) 5 mk:n rahapajan rullan vuodelta 1977 (xx p rep.) kuntoluokka 8 hinta on 45,-. http://www.numismaatikko.fi/tiedostot/1-2011/liiton%20ja%20turun%20hk.p…
Lähellä niitä…
Kanervon veistoksen vuosiluvuista osa on verrattain selviä tapauksia, jotkut ehkä aavistuksen verran tulkinnanvaraisempia. Tässä yksi yritys avata mainittuja vuosilukuja:
1252 - Tukholma perustettiin
1362 - suomalaisten asema Ruotsin valtakunnassa vahvistettiin muodollisesti - tällöin Itämaa eli Suomi sai virallisen oikeuden osallistua kuninkaanvaaliin samalla tavoin kuin muut laamannikunnat
1648 - Kolmikymmenvuotinen sota päättyi Westfalenin rauhaan
1703 - Suuressa Pohjan sodassa (1700-1721) Venäjä valtasi Ruotsilta Inkerin ja Pietari perustettiin suomalaisheimojen ikivanhan kauppapaikan Nevanlinnan paikalle
1734 - Vuoden 1734 laki, vanhin sekä Suomessa että Ruotsissa vielä joiltain osin voimassa oleva laki
1809 - Suomi irrotettiin…
Sanat, sekä saksaksi että suomeksi, ovat tällaisessa nuotissa:
Freundorfer, Blumen aus Salzburg=Kukkia Salzburgista (1966).
Nuotti on Lahden kaupunginkirjaston kokoelmissa. Sen voi saada kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Käännösten laatiminen ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun. Jos laulusta olisi olemassa julkaistu suomenkielinen versio, sitä tietysti etsisimme mahdollisuuksien mukaan, tosin laulujen suomenkieliset versiot eivät välttämättä ole suoria käännöksiä alkuperäisestä sanoituksesta. "No more I love you's" -kappaleesta en löytänyt suomenkielistä versiota.
Viron kielen kielikurssit löytyvät kirjaston aineistorekisteristä
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&ulang=fin
kirjoittamalla asiasanoiksi esim. viron kieli ja sen alle toiseksi asiasanaksi kielivideot tai viron kieli ja kielicd-levyt.
Valitettavasti kielidvd-levyjä ei viron kielestä ole, muutenkin niitä on vähänlaisesti.
Haulla viron kieli ja kielivideot löytyy Nael kummi-niminen videokasetti vuodelta 2002.
Haulla viron kieli ja kielicd-levyt löytyy esim.
Keelesild 2006, kirja + 2 CD-levyä
Sander-Komulainen:Sujuvaa matkaa viroksi 2008, kirja + 1 CD-levy
Sander: Kohtume eestis! 2005-2006, kirja + 1 CD-levy.
Tässä Ylen Tietopalvelun vastaus: Radion urheilutoimituksesta kerrottiin, että tuo tunnus on soinut heillä 1980-luvulla. Se jäi pois 1990-luvun alussa, kun siirryttiin 5 minuuttisiin lähetyksiin. Tarkkoja vuosia ei toimituksessa muistettu.
Päivi Söderholmin ja Ilse Vähäkyrön Nykymerenkulun sanakirjan määritelmän mukaan lasi on "laivakellolla joka puoles tunti annettava merkki, nelituntisen vahdin kahdeksasosa". Holger E. Eklundin Merenkulkualan sanastossa "lasi" ohjaa edelleen hakusanaan "kello", jonka kohdalta löytyy maininta "yksi lasi = puoli tunti[a]". Albin Stjerncreutzin Suomalaisen meri-sanakirjan "Glas" puolestaan kertoo, että lasi on "tawallinen santakello, joka juoksee neljän tiiman tahi puolen tiiman ajan". Neljän tunnin lasi täsmentyy kuitenkin nimenomaisesti vahtivuorojen mittaamiseen käytetyksi "vahti-lasiksi": "Niin kutsutaan neljän tiiman ja puolen tiiman aikaa juoksewaiset santa-kellot. Puolen tiiman lasin ulos-juostua lyödään pakalla rippuwaan kelloon niin…
Kyseessä on varmaankin Herostratos-niminen mies, joka sytytti Efesoksen Artemiin temppelin tuleen vuonna 356 eaa hankkiakseen itselleen ikuisen maineen. Efesoksen Artemiin temppeli oli kuuluisa loisteliaisuudestaan. Efesoslaiset päättivät olla koskaan mainitsematta tuhopolttajan nimeä. Se kuitenkin säilyi Theopompoksen historiateoksen välityksellä. Temppeli rakennettiin uudelleen ja uudesta temppelistä tuli yksi antiikin seitsemästä ihmeestä. Nämä tiedot löytyvät teoksesta Castren Paavo - Pietilä-Castren Leena, Antiikin käsikirja.
Kyseessä on kappale nimeltä Tumma virta. Sävel on Kassu Halosen ja sanat kappaleeseen on tehnyt Emil von Retee. Laulu löytyy useammalta Goodmanin levyltä esim.Viimeiset laulut, Ai ai ai kun nuori ois ja 20 suosikkia: laulajan testamentti.
Porvoon kirjastoissa on tällä hetkellä hyllyssä joitakin espanjan kielen kursseja, joihin kuuluu cd. Alla olevat ovat uusimpia:
- Abi espanja / Alejandro Jover RodrÁEAoquez, Kaija Kaasinen
- Espanjan syventävä kurssi / [kurssin tekijä & tuottaja: Ewa Z. Gustafsson]
- Puhu espanjaa = Entrada española : käytännön espanjan alkeiskurssi
- ¡FANTÁSTICO! 2
Kokeile Eu:n monikielistä sanakirjaa: http://iate.europa.eu/ .Siellä voit itse täyttää sanan ja pyytää käännöstä millä kielellä haluat.
(Päiv.22.10.2007)
