Alla on muutama kirja tietokirjan, myös oppikirjan, tekemisestä. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
- Tietokirjailijan eväät: tekijänoikeus, sopimukset, apurahat / Heikki Jokinen (2010)
- Tietokirjoittajan käsikirja / Virve Mertanen (2007)
- Tieto kirjaksi / Raimo Jussila, Eero Ojanen ja Taija Tuominen (toim.) (2006)
Suomen tietokirjailijat ry on tehnyt myös nettiin laajan tietopaketin aloittelevalle oppikirjantekijälle:
http://www.suomentietokirjailijat.fi/@Bin/38553/Oppikirjojen_kirjoittam…
Keravan kirjasto kuuluu Kirkes-kirjastokimppaan (Järvenpää, Kerava, Tuusula, Mäntsälä) ja olemme yhdessä sopineet aineistoille laina-ajat. Laina-aika vaihtelee 1-4 viikkoon aineistolajista ja uutuusarvosta riippuen.
Laina-ajat:
28 päivää > kirjat, nuotit ja äänikirjat
14 päivää > aikuisten uutuuskirjat, uutistoriaineisto, aikakauslehdet, cd-levyt, konsolipelit, lautapelit
7 päivää > dvd- ja blu-ray -levyt, pikalainat
Vaikka aineistolla on tietty eräpäivä, voi lainaamansa teoksen halutessaan palauttaa ennen eräpäivää.
Yhdellä asiakkaalla voi olla Kirkes-kirjastoista samanaikaisesti lainassa 150 teosta. Aineistolajikohtaiset rajoitukset ovat 30 CD-levyä, 15 DVD-levyä, 15 videota, 15 blu-ray-levyä, 10…
Kahden salaattikastikkeen ottaminen saattaa olla vähemmän tavallista, mutta mitään outoa siinä ei tietenkään ole. Jos kastikkeet maistuvat, kannattaa vaan huoletta jatkaa samaan tahtiin. Ehkä siitä on tarjoilijoillekin vähän vaihtelua elämään.
Heikki Poroila
Aale Tynni on kirjoittanut runon nimeltä Herra Seguinin vuohi. Se löytyy esimerkiksi teoksesta Runon vuosikymmenet: valikoima suomalaista runoutta vuosilta 1897-1947.
Pentti Lempiäisen teos "Nimipäiväsanat" tietää kertoa, että ennen 1900-luvun alkua juhlittiin 12.9. Suomessa ja Ruotissa Syrusta, pohjoisitalialaisen Pavian kaupungin marttyyripiispaa. Syra voisi siis olla naispuolinen johdannainen tuosta nimestä. Ruotsin kielellä syra tarkoittaa happoa tai happamuutta sekä hierakka-nimistä kasvia.
Syra nimen alkuperä voi toisaalta olla myös Cyra (tai Kyra tai Kira), joka oli 400-luvulla elänyt syyrialainen erakkotyttö. Cyra pääsi katolisen kirkon pyhimysluetteloon elettyään kokonaisen vuoden täysin vaiti Helluntai-päivää lukuunottamatta. Näin kertoo Pentti Lempiäisen "Suuri etunimikirja".
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan sekä miehet että naiset ovat kantaneet Syra-nimeä http://192.49.222.187/…
Haluatko nimenomaan suomenkielisiä kirjoja, jotka sijoittuvat Maltalle? Tässä tulisivat HelMetistä ja Kirjasammosta löytyneet teokset:
Auer, Ursula Murhia Maltalla : salapoliisiromaani (WSOY, 2005; dekkari)
Bagley, Desmond: Loukku (WSOY, 1973; jännäri)
Callison, Brian: Maltan kaappari (Tammi, 1975)
Friggieri, Oliver: Viimeinen faldetta ja muita pieniä tarinoita Maltalta (Scripta Manent, 2012; novellikokoelma)
Fullerton, Alexander: Hyökkäys Maltalla (Tammi, 1986; sotakirja)
Rinaldi, Nicholas: Maltan jukeboksikuningatar (WSOY, 2000; romantiikkaa)
Wallace, Edgar: Tapahtui Maltalla : salapoliisiromaani (1944; dekkari)
Ensimmäisen laulun nimi on Sunnuntainäytös, alkuperäiseltä nimeltään Cinema. Sen on säveltänyt Peter Reber. Suomenkieliset sanat on tehnyt Pertti Reponen. Laulu alkaa: "Pieni vain ollessain kädestä mua tartuttiin." Laulu ei ole varsinainen lastenlaulu, vaan iskelmä. Se oli Sveitsin edustuskappale vuoden 1980 Eurovision laulukilpailuissa. Suomeksi sen ovat levyttäneet Sini, Pirjo Lehti, Meiju Suvas ja Paula Koivuniemi, jonka esitys löytyy YouTubesta.
Toisen laulun nimeä en onnistunut saamaan selville. Internetissä samaa laulua etsitään monella eri keskustelupalstalla. Laitan kysymyksesi vielä kirjastonhoitajien yhteiselle postituslistalle ja ilmoitan, jos jotain löytyy.
Teoksessa MAAILMANKIRJALLISUUDEN kultainen kirja 3 : Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (1933) on suomennosnäytteitä englantilaisesta kirjallisuudesta kautta aikojen. 1700-luvun näytteiden joukossa on mm. William Collinsin (1721-1759) oodi Illalle (Evening) s. 342-343. Kirjassa esitellään myös muita ko.aikakauden runoilijoita. Esim. teoksesta Kansojen kirjallisuus, osat 5 ja 6, saat taustatietoa aiheellesi. Kirjojen sijanti- ja saatavuustietoja pääkaupunkiseudulla voit katsoa Plussa-tietokannasta
http://www.libplussa.fi/
Koivukylän kirjastossa on otettu käyttöön uusi tulostusjärjestelmä. Väritulosteita on mahdollista tulostaa 2 kappaletta päivässä. Muissa Vantaan kirjastoissa on vielä käytössä vanha järjestelmä, jossa väritulostusmahdollisuutta ei ole.
Väritulosteita on mahdollista tulostaa myös Helsingin ja Espoon kirjastoissa. Voit tarkistaa kirjastot, joissa on on väritulostusmahdollisuus tästä https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Valitse palvelu -laatikosta voit valita tulostimet (väri).
Sisällysluettelot ovat romaaneissa huomattavasti harvinaisempia kuin esimerkiksi tietokirjallisissa teoksissa, mutta myös romaanien yhteydessä niihin voi ajoittain törmätä. Esimerkiksi itse törmäsin sisällysluetteloon viimeksi lukiessani Mika Waltarin "Sinuhe egyptiläisen" vuoden 1982 painosta, jossa "Sisällys" otsikoinnin alla kerrotaan, millä sivulla alkaa kukin teoksen lukuna toimiva "kirja".
Nukketeatterinäytelmiä löytyy esim. kirjoista Rantamäki, Nanny: Kanarouva Kaakerros ja muita nukketeatterinäytelmiä ja Kokkonen, Saara: Nukketeatterinäytelmiä. Molemmat löytynevät useimmista yleisistä kirjastoista.
Jos tarvitset ohjeita itse esityksen rakentamiseen ja nukkien tekoon, kirjoja löytyy myös tästä. Etsi kirjastojen aineistotietokannoista asiasanalla nukketeatterit.
Varsinaista listaa ei näytä löytyvän. Tähän ranskankielisen keskustelufoorumin ketjuun on kerätty melko kattavasti Lucky Lukessa nähtyjä julkkiskarikatyyrejä kuvien kanssa:
https://www.bdgest.com/forum/les-caricatures-dans-les-albums-de-lucky-l…
Työtaisteluvapaudella tai -oikeudella katsotaan olevan perustuslain suoja. Tarkemmin tämä liittyy perustuslain 13 §:n 2 momentin ammatillista yhdistymisvapautta koskevaan kohtaan. Vaikka perustuslaissa ei nimenomaisesti mainita työtaisteluoikeutta, liittyy se mm. eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulkinnan mukaan yhdistymisvapauteen.Oikeutta työtaistelutoimenpiteisiin on kuitenkin tietyin ehdoin tietyiltä ammattiryhmiltä rajattu (ei kuitenkaan ehdotonta kieltoa). Esimerkkinä tällaisia ovat eri virkasuhteessa olevat henkilöt:Valtion virkamiehet (Valtion virkaehtosopimuslaki, 8 §: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1970/664 Kunnan ja hyvinvointialueiden virkamiehet (Laki kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksista, 8 §: https://www…
Tässä lähdetään siitä, että olisi teknisesti mahdollista kiihdyttää massallinen kappale valonnopeuteen ja jätetään huomiotta suhteellisuusteorian mukainen aikadilaatio. Silloin yhden g:n kiihtyvyydellä nopeus kasvaisi 9,81 metriä sekunnissa ja valonnopeus 299 792 458 m/s saavutettaisiin 353,7 päivässä.
Suuremmalla kiihtyvyydellä nopeus saavutettaisiin lyhyemmässä ajassa. Ihminen kuitenkin kestää huonosti jatkuvaa yhtä g:tä suurempaa rasitusta. Esimerkiksi Scientific Americanin artikkelissa arvellaan, ettei ihminen kestäisi edes kolmen g:n pitkäaikaista rasitusta, ei ainakaan tarvittavaa reilua 118:aa päivää. Gizmodon artikkeli mainitsee, että kolmen g:n jatkuva kiihtyvyys esimerkiksi Marsiin suuntautuvalla…
Kyseessä on harvinainen sukunimi. Digi-ja väestötietoviraston sukunimihaun mukaan kyseinen sukunimi on tällä hetkellä alle kymmenellä henkilöllä.Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan "Sukunimet"-kirjassa on Kiimalainen-sukunimen yhteydessä kerrottu asiasta seuraavaa:"Länsi-Suomen Kiima-nimet ovat alkuaan lintujen tai muiden eläinten kiimasta aiheensa saaneita luontonimiä."Karjalassa puolestaan "ortodoksisesta ristimänimestä Jevdokim on kehittynyt venäjässä muotoja Akim, Jakim, Joakim, Kim ja Kima, joista karjalaisille on siirtynyt mm. muotoja Kima, Kimo ja Kiima." "Ristimänimipohjaisista talonnimistä Kiima tai Kiimala on johdettu asukkaannimitys Kiimalainen, joka sitten on vakiintunut sukunimeksi"
Cygnaeuksenkatu on saanut nimensä suomalaisen kansakoulun isäksi kutsutun kansakoulujen ylitarkastaja, Jyväskylän seminaarin johtaja, pappi Uno Cygnaeuksen (1810-1888) mukaan. Kadunnimi on vuodelta 1906. Nykyinen suomenkielinen muoto on vahvistettu vuonna 1928. Tätä ennen nimi tunnettiin muodossa Cygnaeuskatu (1909).
Tiedot löytyvät teoksesta Helsingin kadunnimet, https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunni…
Kieltieteilijät eivät ole pystyneet selvittämään nuotio-sanan alkuperää.
Aiemmin on arveltu, että kyseessä voisi olla venäläinen tai germaaninen laina, mutta kumpaakaan selitystä ei nykyään pidetä uskottavana. Venäjän sana nódja on ilmeisesti lainaa itämerensuomesta. Myöskään germaaniselta puolelta ei ole löytynyt äänteellisesti uskottavaa lähtömuotoa.
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2 : L-P (päätoimittaja Ulla-Maija Kulonen, SKS, 1995)
https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/mika_palaa
Molemmat kysymäsi laulut ovat 1800-luvulla sävellettyjä englanninkielisiä virsiä ja näyttää valitettavasti siltä, ettei niitä ole suomennettu lainkaan.
"Praise my Soul the King of Heaven" (säv. John Goss, san. Henry Francis Lyte) pohjautuu psalmiin 103 "Herran armo on suuri" (alkaa sanoilla "Ylistä Herraa, minun sieluni"). Suomalaisesta virsikirjasta löytyy ainoastaan yksi Lyten sanoittama virsi (virsi 555 "Oi Herra, luoksein jää"), mutta se ei ole kysymäsi virsi. Äänitetietokanta Fono.fi tuntee ainoastaan englanninkielisen version virrestä, ja kansallisbibliografia Fennicasta ei löydy Gossin sävellyksiä lainkaan.
"The King of Love my Shepherd is" (säv. John Bacchus Dykes, san. Henry Williams Baker) puolestaan pohjautuu psalmiin 23 "Herra…
Internetistä löytyy runsaasti tietoa erityisesti japanilaisista sotilaista, jotka ovat jatkaneet 2. maailmansotaa jopa vuosikymmeniä sodan päättymisen jälkeen. Heitä kutsutaan termeillä straggler tai holdout (=vastarannankiiski). Historian kuuluisin vastarannankiiski taitaa olla Shoichi Yokoi, joka antautui vasta vuonna 1972 28 vuoden piileskelyn jälkeen.
Nettisivuja aiheesta:
http://www.wanpela.com/holdouts/
http://www.primitiveways.com/jungle_30_years.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Japanese_holdout
http://history1900s.about.com/od/worldwarii/a/soldiersurr.htm
Mitään "virallista" termiä ei löytynyt ja sotilassanastoissa käytetyt holdout tai straggler on käännetty "jälkeen jääneet" tai "harhailijat", eivätkä siis
vastanne kysyttyä…
Puhemiesaitiossa istuvat kaksi muuta henkilöä ovat eduskunnan kanslian virkahenkilöitä. Puhemiehestä katsottuna oikealla puolella istuu oikeudellinen avustaja, joka tavallisesti on pääsihteeri, apulaispääsihteeri tai lainsäädäntöjohtaja. Hän avustaa puhemiestä, jos istunnon aikana ilmenee valtiosääntöoikeudellisia tulkintakysymyksiä. Toisella puolella istuu tekninen avustaja. Istuntoa avustamassa on tarvittaessa muitakin virkahenkilöitä, mutta heidän määräänsä ei ole säädelty millään tavalla.
