Tällaisia ajatuksia on varmasti ollut monilla kirjailijoilla, mutta yksi heistä oli ainakin William Morris, joka kirjoitti utopiayhteiskuntaa kuvaavan romaanin News from Nowhere (1890; suom. Ihannemaa ja Huomispäivän uutisia). Morris vastusti teollistumista ja kannatti sen sijaan paluuta eräänlaiseen käsityöyhteiskuntaan, joka tosin oli onnellisempi ja tasa-arvoisempi kuin menneisyyden yhteiskunnat.
Morrisin teoksesta voi lukea esimerkiksi Juri Nummelin arvostelusta osoitteesta https://www.ts.fi/kulttuuri/kirjat/arviot/1074286926/Uutisia+ei+mistaan. Englanninkielisen Wikipedian artikkeli osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/News_from_Nowhere kertoo teoksessa ilmaistuista ajatuksista. Kirjaa löytyy kirjastoista erityisesti uudempana…
Kyseessä on varmaankin Anne-Cath. Vestlyn lastenkirja Kahdeksan pientä, kaksi suurta ja kuorma-auto (Åtte små, to stoäe og en lastebil, suom. Kerstin Wialén, 1967)
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
"Kahdeksanlapsinen perhe asuu kerrostalossa suuressa kaupungissa, isä ajaa kuorma-autoa ja äiti hoitaa kotia. Lasten nimet ovat: Pirkko Kaksitoista, Paavo Kymmenen, Pipsa Yhdeksän, Pentti Kahdeksan, Paula Kuusi, Päivi Viisi, Petra Neljä ja Pekka Pikkarainen – numero nimen perässä viittaa ikään. Koti on ahdas ja perhe elää niukkaa elämää, johon iloa tuo mm. mummon kaupungin-vierailu. Kirjan lopussa perhe pääsee muuttamaan metsätaloon, vanhaan huonokuntoiseen taloon johon kuuluu iso piha ja joka on metsän…
Tämä Marxin popularisoima sosialististen ajattelijoiden suosima iskulause ei liene aivan sanatarkka lainaus. Sen alkuperäiseksi lähteeksi on tarjottu jopa Raamattua (Apostolien teot 4:34-35), mutta lähimmäs marxilaista muotoilua mennee kuitenkin ranskalaisen Étienne-Gabriel Morellyn vuonna 1775 julkaistussa kirjassaan Code de la nature ou le veritable esprit de ses lois (1775) esittämä ajatus "työn jakamisesta kykyjen ja hyödykkeiden jakamisesta tarpeiden mukaan".
Lähde:
http://www.newdemocracyworld.org/revolution/socialism.html
Sakari Laukkasen Selvä ja täsmällinen tuomio -kirjan saa Eduskunnan kirjastosta. Sitä on myös Helsingin yliopiston Oikeustieteellisen tiedekunnan kirjastossa.
Valitettavasti näyttää tilanne olevan sellainen, että vaikka laulusta löytyy levytyksiä, nuottina sitä ei ole koskaan julkaistu.
Nuotin saadakseen täytyy joko yrittää saada yhteyttä säveltäjä Timo Taneli Hämäläiseen tai löytää joku, joka pystyy levyltä nuotintamaan kappaleen.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
”Suku” on aika epämääräinen termi. Kirjastossa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” määrittelee sen merkitykseksi ’samasta esivanhemmasta polveutuvat henkilöt (ja joissakin yhteyksissä myös heidän puolisonsa)’.
Kyse on siis siitä, kuka esivanhempi valitaan suvun kantaisäksi tai -äidiksi. Esimerkiksi sukuseurassa, jossa tietty esivanhempi on valittu kaukaa historiasta, saattaa olla yhdessä suvussa valtava määrä jäseniä. Toisaalta jos valitsen suvun esivanhemmiksi vaikka isovanhempani isän puolelta, heistä polveutuva suku ei ole kovin laaja. Ei ole siis oikein mahdollista määrittää sukujen määrää Suomessa, koska se on suhteellista ja riippuu siitä, kenestä suvun määrittely aloitetaan.
Joskus sukuja katsotaan sukunimien kautta…
Valtioiden asukkaiden hyvinvointia on todellakin mitattu YK:n toimesta, sellaisessa tutkimuksessa kuin World Happiness Report. Suomi on ollut ensimmäisellä sijalla jo kolmatta kertaa peräkkäin ja kaikki Pohjoismaat olivat tuoreimmassakin, tänä vuonna julkistetussa raportissa seitsemän parhaan joukossa.
Raportissa onnellisuutta on mitattu tarkastelemalla tarkastelemalla erilaisia hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, kuten bruttokansantuotteen, korruption, ihmisten terveyden, sosiaaliset tukiverkostot, anteliaisuuden ja vapauden tehdä valintoja.
Lähteet:
https://yle.fi/uutiset/3-11266978
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006446171.html
https://worldhappiness.report/
https://en.wikipedia.org/wiki/World_Happiness_Report
Tampereen kaupungin tilapalvelujen mukaan rakennus on Tampereen kaupungin omistama ja asumiskäytössä, tällä hetkellä siinä asuu yksityishenkilö vuokralla. Rakennus on ollut olemassa jo ennen nykyistä graniittista näkötornia, joka valmistui vuonna 1929.
Pyynikin näkötornin vaiheista voi lukea Anne Volasen artikkeleista Tammerkoski-lehdestä. "Harjuteitä ja maisemia" -artikkelin mukaan ensimmäisen näkötornin rakentamisen valmistelu alkoi marraskuussa 1887. Tornin kupeeseen suunniteltiin torninhoitajan asuntoa ja keittiörakennusta ja suunnitelma myös toteutui, sillä myöhemmin todetaan, että "torni ja sen vieressä oleva vahtimestarin tupa keittiöineen oli tullut maksamaan 4500 markkaa". Onko kysymyksessä juuri tuo punainen puurakennus,…
Laulu on peräisin Suomen nuorison laulukirjasta (toimittavat P. Puhakka, Johannes Laine, J. H. Hakulinen), jonka ensimmäinen painos on vuodelta 1901. Kirjan saa lainaan Tikkurilan musiikkivarastosta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssuomen%20nuorison%20lauluki…
Laulun sanat löytyvät myös Marttojen laulukirjasta. Tämä Suomalaisen Marttaliiton toimittaman kirjan ensimmäisen painoksen (vuodelta 1931) laulut löytyvät verkostakin Internet Archive -sivustolta. Kysymäsi laulun nimi on Aate pyhä ja kallis, ja se on kirjan laulu numero 82:
https://archive.org/stream/MarttojenLaulukirja/MarttojenLaulukirja_djvu…
Yhdysvaltain osavaltioista löytyy Tampereen kaupunginkirjastosta kyllä englanninkielinen tietokirja sekä lapsille (Gabrielle Balkin, The 50 states : explore the U.S.A. with 50 fact-filled maps!) että aikuisille (Mark H. Bockenhauer, Our fifty states), mutta suomeksi ei aivan vastaavaa teosta valitettavasti ole tarjolla. Lähimmäs päästäneen Laura Noreilan matkailijoille suunnatussa kirjassa Welcome to America : Yhdysvallat-matkaopas, johon sisältyy tiiviit osavaltioesittelyt. Vielä tätäkin ytimekkäämmin asiaa lähestyy ensisijaisesti maahanmuuttajille tarkoitettu Yhdysvallat-opas, jossa osavaltiot käydään läpi parikymmensivuisessa osiossa.
Ruokatieto-sivustolla https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/maatila/kotielaimet/lypsykarja on tieto, että lehmän tiineys kestää yhdeksän kuukautta.
Kyllä vain. Kaikki Pirkanmaan yleiset kirjastot kuuluvat samaan PIKI-kirjastojen järjestelmään, joten sama kirjastokortti käy niissä kaikissa.
Luettelo PIKI-kirjastoista löytyy täältä: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/kirjastot.
Kielitoimiston ohjepankissa todetaan kuvatekstistä mm. seuraavasti:"Kirjassa, uutistekstissä tms. kuvateksti on tavallisesti kuvan alla tai vieressä. Kun kuvatekstinä on kokonainen lause (jossa on persoonamuotoinen verbi kuten sopivat, tarttui), merkitään loppuun piste. Kun kuvatekstinä on nimi tai muu luettelomainen tieto, voi valita, käyttääkö pistettä vai ei."
García Lorcan näytelmiä on Ilona-tietokannan mukaan esitetty Suomessa useampia, joista kysymääsi Mariana Pinedaa vaikuttaa esittäneen vain Mikkelin teatteri vuonna 1989 suomeksi kotoistetulla nimellä Maria Pineda. Sen käsikirjoituksen perään voinee kysellä Mikkelin teatterista tai Teatterimuseosta, jonka tekemä selvitystyö on kuitenkin maksullista. Muita García Lorcan näytelmiä on ahkerasti kääntänyt Pentti Saaritsa. Niitä voi hakea esimerkiksi Finna-tietokannasta.
Tässä Ylen Tietopalvelun vastaus: Radion urheilutoimituksesta kerrottiin, että tuo tunnus on soinut heillä 1980-luvulla. Se jäi pois 1990-luvun alussa, kun siirryttiin 5 minuuttisiin lähetyksiin. Tarkkoja vuosia ei toimituksessa muistettu.
Molotovin suuhun leipäpommitukset on laitettu viimeistään Kallen pakinassa Turun Sanomissa 13.12.1939:
"Suuri Stalin! Ilmavoimillemme erehdys tuli. Leipää Helsinkiin pudottaa piti, urhoolliset taistelijamme pommeja ja konekiväärejä käyttivät."
RRAB-3 pommityyppiä käytettiin talvisodassa ensimmäisen kerran ilmeisesti vasta vuoden 1940 puolella. Kalevi Salovaaran teoksessa Päämajakaupunki pommituksessa mainitaan "leipäkoreja" käytetyn Mikkelin pommituksessa 5.1.1940.
Varhaisin löytämäni maininta "Molotovin leipäkorista" on pikku-uutinen Laatokka-lehdessä 26.1.1940. Molotovin puhetta ei uutisessa mainita.
Molotov esiintyi monessa erisnimessä sota-aikana. Molotovin ilma tarkoitti lentotoimintaan sopivaa kirkasta säätä. Molotovin…
Kyseessä on kappale nimeltä Tumma virta. Sävel on Kassu Halosen ja sanat kappaleeseen on tehnyt Emil von Retee. Laulu löytyy useammalta Goodmanin levyltä esim.Viimeiset laulut, Ai ai ai kun nuori ois ja 20 suosikkia: laulajan testamentti.
Kysy kirjastonhoitajalta palstalla on vastattu samaan kysymykseen 4.11.2003 näin:
Sotamies Honkajoki ilmestyy Tuntemattomassa sotilaassa mukaan kertomukseen sivulla 301.Jo tässä vaiheessa paljastuu kuinka sanavalmis ja jopa narrimainen Honkajoki hauskuttaa tovereitaan kriittisillä huomioillaan esimiehistä ja sodasta. Kirjassaan Jalon kansan parhaat voimat Jyrki Nummi toteaa Honkajoen kielitaituriksi, joka leikkii erilaisilla rooleilla ja jonka lääke toivottomaan tilanteeseen on huumori. Honkajoen parodiat ovat tavallista taitavampaa lööperiä, vaikka ne rakentuvatkin perinteisen sotilashuumorin ja anekdoottien varaan.
Lukemalla Tuntemattomaan sotilaan saat parhaan kuvan Honkajoesta.Tutkimisen arvoisia kirjoja ovat myös
Nils-Börje Stormbom:…
Digi- ja väestötietoviraston nimiaineistoihin on tallennettu etu- ja sukunimien lukumääriä Suomessa. Löydät palvelun osoitteesta: https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/none
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa todetaan, että Renja nimen tausta on epäselvä, mutta että se mahdollisesti on venäläinen muoto Reginasta (lat. kuningatar). Meillä Renjaa on annettu nimeksi tytöille 1950-luvulta lähtien. Tällä hetkellä Suomessa on 134 Renjaa.
Tällaiseen kysymykseen on mahdotonta löytää ja antaa vastausta, koska ei ole mitään täsmällistä keinoa selvittää musiikkiartistien tunnettavuutta. Vaikka kaikille suomalaisille lähettäisi kyselyn, monet eivät siihen vastaisi ja ongelmana olisi, täytyisikö siinä olla valmiina esimerkiksi 100:n tunnetun artistin nimi vai pitäisikö kysyä, keitä vastaajat tuntevat. Jälkimmäiseen ani harva vaivautuisi vastaamaan, koska se olisi työlästä. Myös etukäteiseen listaan vastaaminen olisi erittäin työlästä, ellei nimiä etukäteen karsita. Mutta asiaa voi silti pohtia.
Sanoisin pitkähköllä elämän- ja työkokemuksella musiikkikirjastosta, ettei koko kansan tuntemia artisteja enää ole. Kun aikaisemmin (1900-luvulla) elettiin ns. yhtenäiskulttuurin aikaa,…
