Best rated answers

Question Reads Rating Answered Open Answer
Historiaa tutkiessani tuli vastaan paikka Turussa osoitteessa Vanhatie 2. Tätä osoitetta ei enää ole. Mistä saisin tiedon sen sijainnista? 186 Tietoja käytöstä poistetuista kadunnimistä saa Turun karttapalvelusta osoitteesta opaskartta.turku.fi hakemalla kadun nimellä ja valitsemalla hakutuloksista "Nimistötiedot: Käytöstä poistettu, osoitenimi".Vanhatiestä kerrotaan palvelussa seuraavaa: "Katu on entisen Tampereelle johtavan maantien alkupää. V:n 1897 asemakaavakartassa (vars. kaava-alueen ulkopuolella) nimi on Tampereentie - Väg till Tammerfors. Nimi Vanhatie viittaa siihen, että kaavoitusajankohtana uusi Tampereentie oli jo rakennettu ja käytössä."Vanhatie löytyy karttapalvelun vanhasta kartasta "Virastokartta 1964 - 1967". Vanhatie 2 oli nykyisen Aninkaistensillan sen rampin kohdalla, jota käytetään kun tullaan sillalle Helsinginkatua Yo-kylän suunnasta ja pyritään Raision…
Kunnallisen Kotihoidon toimintaan ja työnsisältöön liittyvä nk. käsikirja - onko olemassa vuoden 05 jälkeen kirjoitettuja? 1319 Kotihoidon työkäytäntöjä, Tammi: 2005 käsittelee kotihoidon henkilöstöä, työnsisältöä ja työympäristöjä yhdistetyn kotihoidon näkökulmasta. Vastaava oppimateriaaliksi sopiva teos on Kehittyvä kotihoito, Edita: 2007. Kirjassa esitellään kotihoidon asiakasryhmät sekä kotihoidon erilaiset palvelut. Lisäksi on julkaistu myös teos Hoitotyö kotona, WSOY: 2007.
Mieskuorolaulu: Kuin painuvi päivä yös sammuvi tähti, hän ystävä kallein pois luotani lähti. Isoisäni oli mieskuoron basso. Äitini on kirjoittanut sanat siten… 2474 Kyseessä näyttäisi olevan Armas Järnefeltin säveltämä laulu "Mennyt" Topeliuksen sanoihin (suom Heikki Klemetti). Laulu alkaa säkein "Kuin painuva päivä, yön sammuva tähti, hän ystävä ainut pois luotani lähti. Uus valkeni aamu, yö peittävi maan...". Laulun sanat ja nuotti sisältyvät mm. nuottijulkaisuihin Hartaita lauluja. 1 (toim. Pauli Ahvenainen, Mieskuoroliitto, c2002), Laulu-Miesten lauluja. 1 (toim. Raimo Spolander, Laulu-Miehet, 1980) ja Armas Järnefelt: Mieskuorolaulut : A cappella (Sulasol, 1999). Teokset näyttäisivät löytyvät oman alueenne kirjastoverkosta. https://finna.fi https://vaski.finna.fi/
"Ylioppilaspalvelu"? Suvun ensimmäinen ylioppilas lähti 1970-luvulla vieraaseen kaupunkiin opiskelemaan. Opiskelija-asuntoloita oli niukasti, ja useimmat… 328 Ylioppilaspalvelu ry:n juuret ulottuvat 1950-luvun alkupuolelle, jolloin Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:n organisaatiota uudistettiin merkittävästi. Tässä yhteydessä liiton palvelutoiminta päätettiin eriyttää sen muusta toiminnasta perustamalla uusi erillinen palveluelin, SYL:n Ylioppilaspalvelu. Ylioppilasmatkailua, asunnonvälitystä, kurssikirjavälitystä sekä konekirjoitus- ja monistustoimintaa varten perustettu Ylioppilaspalvelu toimi oman johtokuntansa johdolla, mutta liiton hallituksen alaisena. Matkailupalvelutoiminta alkoi keväällä 1953, ja muut tehtävät pääsivät kunnolla käyntiin saman vuoden syksystä lähtien.Ylioppilaspalvelun ensimmäisinä vuosina suurin osa suomalaisten opiskelijoiden ulkomaanmatkoista hoidettiin vielä SSTS:n…
Löytyykö tietoa ruotsalaisen säveltäjän Alice Tegner elämästä Suomessa Juvalla? Onko hän ollut siellä kotiopettajana? Entä hänen yhteytensä kirjailijaan Edith… 542 Alice Tegnér (1864-1943), o.s. Sandström, on ollut kotiopettajana Grotenfeltin suvun omistamassa Järvikylän kartanossa Joroisilla syksystä 1883 seuraavaan kesään asti. Edit (tai Edith) Polón (1869-1915), o.s. Ahnger, ei ole asunut Nokialla 1930-luvulla, sillä hän kuoli jo vuonna 1915. Hän oli naimisissa Eduard Polónin kanssa vuodesta 1891 kuolemaansa asti. Löytämistäni artikkelilähteistä ei ilmene, että Alice ja Edit olisivat tavanneet tai tunteneet toisensa tai että heillä olisi ollut mitään erityistä yhteyttä toisiinsa. Kumpikin oli kiinnostunut musiikista ja kasvatustyöstä. Tosin lyhyissä artikkeleissa asioita ei käsitellä perusteellisesti, joten yksityiskohtaisempaa tietoa voisi löytyä esimerkiksi elämäkerrasta. Edit Polónista on…
Mistä saan pianonuotin kappaleeseen "Can´t take your eyes of me". Kappaleen on tehnyt Frankie Valli 1967. Sitä ovat esittäneet monet artistit ja se soi mm… 1567 Kappaleen nimi on "Can't take my eyes off you" (http://www.imdb.com/title/tt0077416/soundtrack), ja sen ovat säveltäneet ja sanoittaneet Robert Crewe ja Robert Gaudio. Suomeksikin sitä on laulettu nimellä "Kai vielä katsoa saa" tai "Kai vielä katsoa saan". Suomenkieliset sanat on tehnyt Jyrki Lindström. Nuotti löytyy esim. Suuren toivelaulukirjan osasta 16 ja Suuren pop-toivelaulukirjan osasta 4.
Heippa taas kerran kirjastonhoitajat Nyt tulee seuraava erikoisia kysymyksiä milloin oli Kangasalla sähkö muuntaja tulipalo 1980-luvulla? Ja toinen kysymys… 616 Kangasalan aseman lähellä sijaitseva muuntaja syttyi tuleen torstaina 6. syyskuuta 1984 noin kello 18. Pikku Kakkosen visuaalista ilmettä uudistettiin syyskaudelle 1979, jolloin Pertti Nykäsen suunnittelema tunnus otettiin käyttöön. Syksyn ensimmäinen ohjelma esitettiin tiistaina 4. syyskuuta. Lähteet:  Muuntajapalo pimensi Pirkanmaan. – Aamulehti 7.9.1984  Pikku Kakkosen tunnukset | Elävä arkisto | yle.fi  Katso 36/1979
Miksi roomalaisia numeroita käytettäessä ovat kellotaulun numerot osaksi ylösalaisin? 920 Vanhoissa ja perinteisissä kellotauluissa on tavallisesti käytetty roomalaisia numeroita, kun taas moderneissa kellotauluissa arabialaiset numerot ovat yleisimpiä etenkin länsimaissa. Roomalaisista numeroista arabialaisiin numeroihin siirtymiselle on vaikea osoittaa tarkkaa historiallista ajankohtaa ja syytä. Samoin syy kellotaulun numeroiden asettelun muutokseen on vaikeasti selvitettävä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että vaakatasossa olevat arabialaiset numerot ovat erityisesti modernien kellotaulujen piirre, kun taas vanhoissa, roomalaisia numeroita hyödyntävissä kellotauluissa numerot on kohdistettu keskipisteeseen. Arabialaisten numeroiden yleistymiseen Euroopassa vaikutti voimakkaasti italialainen matemaatikko Fibonacci (n. 1170-1240…
Kenen kirjoittama on runo, joka alkaa: Sä mitä laulat lintu mun ikkunani alla ja päättyy: Mä laulelen vain siksi, kun yö niin pitkä on. 541 Runon Viimeinen lintu on kirjoittanut V. A. Koskenniemi. Se ilmestyi alun perin hänen vuonna 1936 julkaistussa kokoelmassaan Tuli ja tuhka. Kaj Chydeniuksen sävellyksen Koskenniemen tekstiin voi kuulla Mikael Saaren tulkitsemana Chydeniuksen laulelmia sisältävällä äänitteellä Rakkaani saapuu kun kutsun.
Haluaisin tietää Mitä lupia / ilmoituksia / sopimuksia yrityksemme tulee hakea / tehdä ja kenen / keiden kanssa, jotta toiminta saadaan alkamaan ja se on… 2056 Kysymyksen sanamuoto antaisi ymmärtää, että kyseessä on jo olemassa olevan yrityksen toiminnan laajentaminen sähköiseen kaupankäyntiin. Tällöin liiketoimintaa aloitettaessa on jo tehty tarpeelliset ilmoitukset verottajalle ja kaupparekisteriin sekä tarvittaessa toimilupa-anomukset. Näistä asioista on tietoa YritysSuomi –verkkosivustolla , jossa on muun muassa Yrityksen perustajan info. Kauppa- ja teollisuusministeriön koordinoiman sivuston osoite on http://www.yrityssuomi.fi. Keskuskauppakamarin julkaisema Yrityksen perustajan opas 2007 on lainattavissa Kuopion kaupunginkirjastosta. Sähköinen liiketoimintaan sinänsä ei liity muusta liiketoiminnasta poikkeavia ilmoitus- tai lupamenettelyjä. Joidenkin tuotteiden ja palveluiden välittäminen…
Onko julkaistu suomeksi muita Anne Ricen kirjoja kuin Vampyyri Lestat, Veren vangit ja Kadotettujen kuningatar eli onko sarjassa ilmestyneet kirjat The tale of… 1414 Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Anne Ricen kirjoja on suomennettu vain kolme, kirjat Veren vangit (1992, alkuteos Interview with the vampire), Vampyyri Lestat (1993, alk. The vampire Lestat) ja Kadotettujen kuningatar (1994, alk. The queen of the damned) Kysymiäsi kirjoja ei siis ole (ainakaan vielä) julkaistu suomeksi.
Kenen runo? Olipa kerran kurki, joka yhdellä jalalla eli, Ja päätänsä riiputteli, Ja yhtenään mietiskeli: “Olisinpa surkea, jos muistuttaisin kurkea.” 885 Kysymyksen runo on Kirsi Kunnaksen Kurki kokoelmasta Tiitiäisen satupuu.
Kuka oli 'stevenä' Joel rinteen kanssa spencerin jutussa. Kitos 322 Yle Areenan sivuilla kerrotaan, että Paul Temple ja Spencerin juttu -kuunnelmassa Paul Templen vaimon Steven roolissa on Rauha Rentola: https://areena.yle.fi/audio/1-3172099  
Missä Helsingin kaupungin kirjastossa voi liittyä Celia.netin käyttäjäksi? 400 Celia-verkkoasiakkaaksi rekisteröityminen on mahdollista Helsingissä Itäkeskuksen, Kallion, Kannelmäen, Lauttasaaren, Malmin, Oulunkylän, Pasilan, Vuosaaren ja Töölön kirjastoissa sekä keskustakirjasto Oodissa. http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut http://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Kirjastossa/Celian_aanikirjat_lukemis…
Kun ihminen kuolee niin sanotaan tilaa mononen. Mistä sanonta juontuu? 1264 Monosella tarkoitetaan tässä hautaustoimistoa. Nimi on sanonnassa peräisin varmastikin Helsingin Kruununhaassa osoitteessa Liisankatu 25 sijainneesta Mikko Monosen ruumisarkkuliikkeestä eli hautaustoimistosta. Mikko Monosen vuonna 1918 perustettu hautaustoimisto tuli 1960-luvulla tunnetuksi koko kansan keskuudessa Muksut-yhtyeen laulusta Liisankadulla. Laulu alkaa sanoilla ”Liisankadulla, samassa talossa kuin Mikko Monosen ruumisarkkuliike, on mun kotini, vessa, vesiposti, keittokomero ja huone.”  Tapio Lipponen sävelsi laulun Pentti Saarikosken sanoihin. https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/laulusta-tuttu-hautaustoimisto  
Missä sarjassa ja milloin julkaistu Henrik Gabriel Porthanin kirjoitus Försök at uplysa konung Ælfreds geographiska beskrifning öfver de Europeiaska Norden? 723 H.G.Porthanin kirjoitus Försök at uplysa konung Aelfreds geografiska beskrifning öfver den Europeiska Norden sisältyy sarjaan "Kongliga Vitterhets-, Historie- och Antiqvitets-Akademiens Handlingar". osa 6, 37-106. 1800. ks. Teos Porthan: Opera Omnia. VI. Turku 1978, sivu xxxxviii. Julk. Porthan seura. Ks. myös http://www.lysator.liu.se/runeberg/transmin/c0408.html sekä http://www.vitterhetsakad.se/
Omistamani maatilat ovat alun perin kruununtorpparitiloja. Mistä saan tietää, milloin ne on perustettu? Toinen tila on Kainuussa ja toinen Lapissa. 1760 Kansallisarkiston ylläpitämästä Arkistojen Portti -palvelusta löytyy aiheeseen liityvä artikkeli "Kruununtilojen katselmukseen liittyvät aineistot". Se sisältää tietoa kruununtiloista sekä niihin liittyvien asiakirjojen saatavuudesta. Koska myös kruununtorpat olivat kruununtiloja, saattaisi kyseinen artikkeli auttaa etsinnöissäsi. Tässä on linkki artikkeliin: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Kruununtilojen_katselmuksee… Artikkelista käy esimerkiksi ilmi, että lääninhallitusten konttoreiden arkistoissa on asukkaanvaihdoksia koskevia asiakirjoja, jotka saattavat valottaa tilojen historiaa: "Kruununtilojen haltijainvaihdokset ja myös niissä syntyneet riidat käsiteltiin kuvernöörin toimesta. Asiain käsittely tuotti runsaasti talojen…
Missä kirjastossa on paperileikkuri, giljontiini millä saa leikattua A 4 papereita? Helsinki / Espoo 601 Moi,Giljotiinimallinen paperileikkuri asiakaskäyttöön löytyy ainakin seuraavista kirjastoista:Oodi ja Itis Helsingissä sekä  Iso Omena, Sello ja Tapiola Espoossa.Tiedot sain soittamalla kirjastoihin joista löytyi mediaverstas eli paja tai suurkuvatulostin, sekä helmet kirjastojen sisäisen intran viestimillä.lisätietoja: https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84834Lopullinen lista leikkureista päivitetään kirjastojen palveluihin tulevaisuudessa.Ystävällisesti,Alemanteri Manner, Pasilan kirjasto.
Miksi Helmet ei ole erillistä hakua lainattaville esineille ja työkaluille? Jos tarvitsen tietää voinko lainata jonkinlaisen sahan, kanteleen soitto-opas … 271 Juuri tämän vuoksi Helmetissä haun voi kohdistaa tiettyyn aineistotyyppiin. Työkalut, soittimet yms. ovat esineitä ja jos kohdistat haun niihin, kirjat ja äänitteet jäävät pois. Jos haet Helmetistä hakusanalla saha ja rajaat haun aineiston mukaan niin, että otat vain esineet mukaan, saat  hakutulokseksi vain yhden sahan.   https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssaha__Ff%3Afacetmediatype%3Aq%3Aq%3AEsine%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Etsin fiktio- tai faktakirjaa, josta saisi käsitystä pankkineidin elämästä Helsingissä (tai isohkossa kaupungissa) 1920-luvulta 1950-luvulle. 874 Pankkimaailmassa on ollut tyypillistä, että naiset ovat olleet kirjureina,kassanhoitajina, kirjanpitäjinä ja konttoristeina, myöhemmin pankki- ja vakuutusvirkailijoina. Johtoporras on koostunut lähes yksinomaan miehistä. Osuupankissa oli 1920-luvulta lähtien naisia yli puolet ja 1950-luvulta alkaen jo yli 90 %.Osuuskassojen henkilökuntaa on koulutettu 1950- luvulta lähtien. Miesten koulutus kesti kuusi viikkoa ja naisten kolme. Kansallis-Osake-Pankin ensimmäinen naisjohtaja oli Liisi Kivioja Kalajoen konttorissa vuosina 1918-1925. Vuonna 1945 KOP:n valtakunnallisessa esimieskokouksessa kahdestasadasta osallistujasta seitsemän oli naisia. Tuon ajan pankkineidistä kertovaa kirjaa en valitettavasti löytänyt. Pasilan kirjavarastossa löytyy…