Ilmo on lyhentymä Ilmarista, joka puolestaan on vanha ilma-sanasta muodostunut suomalainen nimi. Ilmari(nen) on tuttu Kalevalasta, ja ensimmäisen kerran Ilmarinen-nimi tavataan jo Mikael Agricolan Psalttarissa vuodelta 1551, jossa se esiintyy hämäläisten epäjumalan nimenä.
Toinen mahdollinen alkuperä on vanha suomalainen ja karjalainen, myös mm. inkeriläisissä kansansaduissa esiintyvä ihmistä tarkoittava sana ilminen.
Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 1999)
Flo Ridan uuden levyn R.O.O.T.S ilmestymispäiväksi on ilmoitettu 31.3., ja kappale "Right Round" julkaistaan osana tuota levyä. Koska levy ilmestyy vasta 31.3., niin se ei valitettavasti ehdi pääkaupunginseudun kirjastoihin haluamanasi ajankohtana.
Hei,
Tokion olympialaisissa tullaan jakamaan mitaleja 33 kilpailumuodon 339 kilpailun lisäksi paralympialaisten 530 kilpailussa. Itse fyysisten jaettavien mitalien määrä on n. 5000 (riippuen mm. joukkuelajeissa palkittavien määrästä) (Lähde: https://olympics.com/tokyo-2020/en/games/olympics-medals/).
Mitaieihin tarvittava metalli on kerätty kokonaan kierrätetystä elektroniikkajätteestä (https://yle.fi/uutiset/3-10638491).
Lucian päivästä ja perinteistä löytyy tietoa usealta sivustolta, niitä on koottu Makupalat.fi:n, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A77528. Niiden joukosta löytyy esimerkiksi Yle oppimisen Lucian päivä - valon juhla -sivusta, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/12/12/lucian-paiva-valon-juhla-1312 .
Ruokatiedon sivulta voi etsiä ruokaperinnettä, https://ruokatieto.fi/ruokatietoa/ruokakulttuuri/nykypaivan-ruokakulttu….
Kattavampia lähteitä ovat ruotsinkieliset kokonaisuudet Vetamixissä, https://svenska.yle.fi/artikel/2015/12/11/lucias-blodiga-historia
ja Mattias Axelssonin blogissa vuotuisjuhlista Ruotsissa https://hogtider.wordpress.com/2009/12/12/varfor-har-lucia-vita-klader-…
Lucian päivää vietetään nuoren…
Olet ensimmäisessä esimerkissäsi aivan oikeassa. Eli asia kirjoitetaan pilkulla, jos johtolause on keskellä.
Kielikellon sivuilla esimerkkejä lainausmerkkien ja välimerkkien käytöstä, tässä sinun lausetta vastaava lause: ”Ampui mies”, kirjoittaa Aleksis Kivi, ”ja kiirahtipa mesikämmen nurmelle nurin.”
Ajatusviivaa en käyttäisi noin lainausmerkkien kanssa, vaan sitä voi käyttää erikseen vuorosanaviivana. Silloinkin johtolauseen jälkeen tulee pilkku.
Kielikellon esimerkki: – Onneksi pahimmat talvikelit ovat takanapäin, jatkoi kuljettaja, – kyllä niitä riittikin!
Lisää lainausmerkkien ja vuorosanaviivojen käytöstä voit lukea kielikellon sivuilta:
Lainausmerkit ” - Kielikello
Vuorosanaviiva - Kielikello
George H.W.Bush on käynyt kolme kertaa Suomessa. Kerran varapresidenttinä, kaksi kertaa presidenttinä.
varapresidentti George H. W. Bush 1. heinäkuuta – 3. heinäkuuta 1983, Naantali
presidentti George H. W. Bush 8. syyskuuta – 9. syyskuuta 1990, Helsinki
presidentti George H. W. Bush 8. heinäkuuta – 10. heinäkuuta 1992, Helsinki
George W. Bush ei ole käynyt Suomessa valtiovierailulla.
Olet merkinnyt kotikunnaksesi Helsingin, jossa tällainen mahdollisuus on ainakin keskustakirjasto Oodissa mediatyöasemilla, joihin tarvitset myös erikseen lainattavan ulkoisen levyaseman (ota siis kirjastokortti mukaan). Myös pääkirjasto Pasilan äänitysstudio työasemineen soveltuu levylle "polttamiseen". Mediatyöasemia ja studiotilan voit varata Varaamo-palvelusta, linkit alla:Pasilan kirjaston äänitysstudioOodin mediatyöasemat hakutuloksena
Muistikuvasi pitää paikkansa:
Tuiterin Tuomas -loru löytyy Hanhiemon iloinen lipas -kirjasta, jossa on kokoelma vanhoja englantilaisia lastenloruja. Suomentaja on Kirsi Kunnas. Kirja on malliltaan pitkä ja kapea, sen on kustantanut WSOY, ja siitä on otettu useita painoksia. Ensimmäinen painos on vuodelta 1954.
Loru menee näin:
Tuiterin Tuomas
Tuiterin Tuomas,
possun huomas,
ja varasti possun se Tuomas.
Sen lihat hän söi,
ja nahat hän möi,
ja viimeksi kerrotaan paras:
selkäänsä sai varas.
Vuonna 1872 annettu armollinen koulujärjestys ja armollisella asetuksella 80/1905 muutetut oppikouluun sisäänottamista koskevat pääsyvaatimukset edellyttivät "ylemmän kansakoulun II luokan (maalaiskansakoulun 2 vuosiosaston) oppimäärää" ja sen osoittamista pääsytutkinnossa (kristinopissa, oppilaitoksen opetuskielessä, laskennossa ja maantiedossa, minkä lisäksi vaadittiin välttävää taitoa kaunokirjoituksessa). Jos kouluun ilmoitettu oli käynyt jotakin koulua ja saanut siitä todistuksen, tämä todistus oli esitettävä oppilasta kouluun pääsyä varten ilmoitettaessa.
Vuoden 1928 asetus uusmuotoisista valtion oppikouluista (75/28) vaati vastaavasti kansakoulun koko oppimäärää tai sitä vastaavaa tietomäärää. Kouluun pyrkijältä, joka…
Nimi viittaa - muodossa Sebitti - todennäköisesti akkadilaiseen ja mesopotamialaiseen jumaltarustoon. L C Geerts mainitsee Sebittin tarkoittaneen Nergalin johtamaa seitsemää soturijumalaa. He ovat Anu-jumalan lapsia, joiden vaikutus voi vaihdella hyvästä pahaan eri traditioissa. Raamatussa jumalat esiintyvät muun muassa Eenokin kirjassa. Lisätietoa löytyy osoitteesta http://www.bibliotecapleyades.net/sumer_anunnaki/esp_sumer_annunaki12e… tai täältä http://en.wikipedia.org/wiki/Sebitti
Tässä hyviä ja perusteellisia kirjoja aiheestasi:
- Virrankoski, Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit
- Gulbrandsen, Pohjois-Amerikan intiaanit
- Andersson, Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen historia
Gulbrandsenin kirja on Kannuksen kirjastossa, toiset löytyvät mm. Lestijärven kirjastosta:
http://www.lestijarvi.fi/kirjasto/
Kyseinen kansanruno on julkaistu Matti Rajamaan Aapisessa. Aapinen on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1928. Aapisesta on otettu uusintapainoksia mm. vuosina 1938, 1939, 1944 ja 1950.
Voit lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Matti Rajamaan Aapisen ensimmäisestä painoksesta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22Kello%20yks%20keitto%…
Voit selailla aapista sivun ylälaidassa olevilla nuolilla.
Sitaatin alkulähde on Shakespearen näytelmä Richard III (IV näytös, IV kohtaus, säe 70). Kuningatar Margareeta sanoo monologissaan ” Richard yet lives, hell's black intelligencer”. Matti Rossi suomentaa tämän kohdan ”Rikhard elää vielä, hornan musta renki”. Margareetalle Rikhard, joka on tappanut hänen lapsensa, on kaiken pahan ruumiillistuma.
Jenna on Jennin rinnakkaismuoto, ja molemmat juontavat juurensa Johanna-nimeen. Johanna tulee heprean kielestä ja tarkoittaa "Jumala on armollinen". Se on Johanneksen sisarnimi.
Taru-nimi on esiintynyt Suomessa ensimmäisiä kertoja 1800-1900-lukujen vaihteessa Dagmarin kutsumamuotona ja ruotsalaisen Saga-nimen suomennoksena. Muinaisilla heettiläisillä Taru oli säiden jumala, mutta suomalainen naisennimi ei ole lähtöisin tästä yhteydestä.
Jessica on ilmeisesti englantilainen muunnos hepreankielisestä nimestä Yiskah, "Jumala katsoo [jonkun] puoleen". Se on tullut Englannissa tunnetuksi Shakespearen näytelmästä Venetsian kauppias jo 1500-luvulta alkaen, mutta yleistynyt Suomessa vasta 1960-luvulla.
Melissa pohjautuu Melisa-, Melita- ja Melitta…
Ei liene kovin yllättävää, että sukunimen ”Savolainen” on voinut saada Savosta kotoisin ollut tai siellä liikkunut, joten alkuperä on se. Nimellä on voitu viitata myös ”Savo”-nimisen kylän asukkaaseen. Sukunimi on ollut sen verran laajalle levinnyt, että jo 1600-luvun lopulla sukunimeä on merkitty muistiin lähes kaikkialta Suomesta, joskin eniten sitä esiintyi Etelä-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanlahden perukassa, jossa se on saattanut olla myös nimen ”Sauvolainen” toinen kirjoitusasu.
Osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvä nimipalvelu kertoo, että sukunimi ”Savolainen” on ollut 24 111 väestötietojärjestelmään kirjatulla. Nykyisenä nimenä se on 11 580 henkilöllä.
Suomenlinna II:n konepäällikön mukaan vuoden 2011 keskikulutus oli 74,9 litraa tunnissa. Vaihtelu polttoaineen kulutuksessa on suuri ja kulutus riippuu päällikön ajotyylistä. Kesällä kulutus voi olla 50 litraa tunnissa ja talvella jopa 150 litraa tunnissa.
Lähde:
Suomenlinnan Liikenne Oy
6. heinäkuuta 1960 oli keskiviikko.
Helsingin yliopiston almanakkatoimiston, http://almanakka.helsinki.fi/ sivuilta kohdasta almanakka-arkisto löytyvät vanhat allakat vuodesta 1899.
Tietokirjallisuus on laaja genre sinällään, ettei sen tarvitse sisältää ainoastaan pelkkää tiukkaa faktaa. Tietokirjallisuuden puolelle menee kaikki, joita ei voi luokitella fiktioksi. Esimerkiksi englanninkielellä puhutaan fiction ja non-fiction, eli kauno ja ei-kauno tai fiktio ja ei-fiktio, mikä jättää paljon joustoa genren sisällä. Siispä moni tietokirjaksi luokiteltava sisältääkin henkilökohtaisuutta ja mielipiteitä, ja siten siis eroaa selkeästi esimerkiksi tieteellisestä tutkimuskirjallisuudesta. Näet enemmän tietokirjallisuuden muotoja esimerkiksi Suomentietokirjailijat ry:n sivulta: Tietokirjallisuuden lajit - Suomen tietokirjailijat ry Genrerajaus on myös hyvin keinotekoinen lajittelutapa, eli näidenkään alalajien rajat eivät…
