Kaivattu kirja lienee Tammen kultaiset kirjat -sarjassa ilmestynyt Marjatta Kurenniemen ja Arne Ungermannin Putti, joka ei ollut lintu eikä kala. Siinä taikoja tekevä A-bra-ka-da-bra-perhonen auttaa Putti-kissaa olemaan kaikkea muuta kuin tavallinen kissa...
Smolnan luostarin rakentaminen pantiin alulle Nevan mutkassa, missä Pietari I:n aikoina oli sijainnut ns. Smoljanoi eli Smolnyi dvor, laivaveistämöiden tarpeita palvellut tervahovi. Siitä kaikki myöhemmin pystytetyt rakennukset saivat yhteisen nimen Smolnyi ja koko ympäristöä alettiin sanoa Smolnyin kaupunginosaksi.
Lähde:
V. Schwarz, Leningrad : taiteellisia muistomerkkejä
- Juurakko, Arto : Rakkauren kipunoota pohojalaasittain : parisuhtehen patolokiaa II, Minerva 2008
- Kilpi, Eeva : Runossa ei ole otsaketta " Toive näkymättömästä miehestä". Kilpi ei käytä runoissaan otsakkeita. Jos runossa ei ole otsaketta, käytetään yleensä runon alkua, joka tässä tapauksessa on :"Minä rakastan monenlaisia miehiä". Runo on kokoelmasta : Kiitos eilisestä, WSOY 1996
- Svärd, Sinikka : Ajattelen sinua, Minerva 2013
- Tabermann, Tommy : Oodeja kahdelle iholle, Gummerus 2001
- Niit, Ellen : Maailman pysyvyys, WSOY 1994 (suomennos, Brita Polttila)
Suomen laki mahdollistaa monikansalaisuuden eli sen, että henkilöllä on samanaikaisesti kahden tai useamman maan kansalaisuus. Viron laki sen sijaan ei anna tällaista mahdollisuutta, vaan Viron kansalaisuuden menettää ottaessaan vastaan jonkun muun maan kansalaisuuden.
Tietoa Suomen kansalaisuuslaista: https://migri.fi/documents/5202425/6162908/Suomen+kansalaisuuslaki+%28f…
Tietoa Viron kansalaisuudesta: https://www.eesti.ee/en/citizenship-and-documents/citizenship/estonian-…
Alla on linkkejä verkkosivuille, joissa voit lahjoittaa muuta kuin tavaraa, vaikkapa aikaa vanhukselle tai poliorokotteen kehitysmaan lapselle.
https://www.annajotainmuuta.fi/
https://www.helsinkimissio.fi/lahjoita/
https://www.toisenlainenlahja.fi/
https://www.fingo.fi/osallistu/eettiset-joululahjat
https://www.unicef.fi/lahjoita/
Lisäksi lahjakortteja voi askarrella itsekin ja lahjoittaa niissä omaa aikaa vaikkapa piknikin muodossa tai tarjoamalla elokuvareissu.
Kaivattu kirja on Malachy Doylen Eikunkeikkulan linna (Kustannus-Mäkelä, 1999). Siinä tarinan viisivuotias poika tapaa ensi kerran vaarinsa, joka kutsuu hänet vierailulle kotiinsa. Käy ilmi, että itseään Hikkori Hepokatiksi kutsuvan vaarin luona ei käytetä mistään asiasta sen tuttua nimeä: talo on Eikunkeikkulan linna, tuli on Hohkahehku, kissa on Taskumatti, vesi on Litsistippaa, kengät ovat Hiekkalinnan Linttaajat, silinteri on Aivokoppa Ananas, portaat Puumäki, sänky Torkkuohjaamo. Neuvokas poika omaksuu uudet nimitykset nopeasti ja herättää yöllä isoisänsä sujuvasti, kun takan ääressä viihtyvän kissan hännänpää on syttynyt tuleen: "Hikkori Hepokatti! Nouse heti Torkkuohjaamosta, pane Hiekkalinnan Linttaajat jalkaan ja Aivokoppa Ananas…
Mainitsemiesi satukirjojen lisäksi Weilin + Göös julkaisi 1970-luvulla myös nämä isokokoiset satukirjat:
- Afrikkalaisia satuja (1973)
- Pohjoismaisia satuja (1974)
- Satuja Etelämeren saarilta (1980)
- Intiaanisatuja (2. ja 3. painos ilmestyi 70-luvulla)
- Eläinsatuja (1973)
Osa kirjoista kuuluu Maailman satuaarteita -sarjaan.
Vuonna 1968 ilmestyi Satukaruselli, jossa on moderneja tsekkiläisiä satuja.
Aasialaisia kansansatuja ilmestyi vuonna 1978, mutta se on hieman pienikokoisempi kuin edellä mainitut kirjat.
Voisikohan kyseessä olla teos nimeltä Itkevä tuuli? Sen on kirjoittanut Linda Davison Stafford eli Crying Wind ja sitä on luonnehdittu omaelämäkerralliseksi romaaniksi. Päähenkilö on 15-vuotias, ja sekä isoäiti että Ukkoskavio-hevonen ovat tärkeässä roolissa hänen elämässään. Kirja ilmestyi alkukielellä vuonna 1977 ja suomeksi 1980. Tietoa kirjailijasta mm. Wikipediassa (https://en.wikipedia.org/wiki/Crying_Wind) ja kuvailua kirjasta sekä kansikuva Sheferijm - Ajatuksia kirjoista -blogissa: http://sheferijm.blogspot.com/2016/12/crying-wind-itkeva-tuuli.html.
Kirjojen etsiminen tuntomerkkien perusteella voi olla joskus hankalaa, mutta aina kannattaa kokeilla. Juoneen, päähenkilöihin ym. liittyviä sanoja voi käyttää Google-haussa…
Siluurikausi, liitukausi ja pleistoseenikausi ovat kaikki geologisia aikakausia. Siluurikausi ja liitukausi ovat geologisia kausia, ja pleistoseenikausi on geologinen epookki. Geologinen ajanlasku perustuu geologisten muodostumien tutkimiseen sekä ajoittamiseen (stratigrafia), ja sitä käytetään etenkin geologiassa ja paleontologiassa. Geologisten ajanjaksojen pituus saattaa olla useita miljoonia vuosia. Nämä ajanjaksot luokitellaan suuruusjärjestyksessä eoneihin, maailmankausiin, kausiin ja epookkeihin. Myös epookit voidaan jakaa lyhyempiin ajanjaksoihin.
Nykyistä maailmankautta kutsutaan kenotsooiseksi maailmankaudeksi. Sen katsotaan alkaneen liitukauden lopulla tapahtuneen joukkosukupuuton jälkeen noin 65 miljoona vuotta sitten.…
Lihan purkittamisesta on hieman teoksessa: Juha K. Kairikko: Riistalaukauksen jälkeen (1981). Tässä teoksessa varoitetaan botuliinista ja kehoitetaan keittämään säilytysastiat sisältöineen autoklaavissa (painekeitin). Uudempaa tietoa (lyhyesti) on Jaakko Kolmosen kirjassa Hirvieläinten paloittelun ABC (2004).
Perusteellisemmat ohjeet ovat vanhahkossa Erä lehdessä 1985:9, s.29-31: Tuija Savonen, Jouko Savonen: Täyssäilykkeitä kotikeittiössä.
Kalasäilykkeiden ohjeita voinee soveltaa lihan purkitukseen
- Kuuppo M: Kalatäyssäilykkeiden valmistus piensäilöntäasemalla, 1978
- Elintarviketekniikkaa erikoistumisjaksoille 3: kala, liha, 1987.
Uudempaa tietoa täyssäilykkeistä Finfoodin sivuilta http://www.finfood.fi/finfood/ffom.nsf/waihesivut/…
Eduskunta säätää uuden lain tai muuttaa vanhaa lakia hallituksen esityksestä tai kansanedustajan aloitteesta. Eduskunta on myös velvollinen ottamaan käsittelyyn kansalaisten tekemä lainsäädäntöaloite (kansalaisaloite), mikäli vähintään 50 000 kansalaista kannattaa aloitetta.
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/eduskunnan_tehtavat/lak…
Kansalaisaloitteen tekemisestä lisää täällä:
https://www.suomi.fi/kansalaiselle/oikeudet-ja-velvollisuudet/perusoike…
Alan klassikko on Sigmund Freudin Vitsi ja sen yhteys piilotajuntaan , kiinnostava on myös professori Aarne
Kinnusen teos Huumorin ja koomisen keskeneräinen kysymys (1994). (Tarkista saatavuus
plussa-tietokannasta http://www.lib.hel.fi/plussa/ )Huumorista ja koomisesta löytyy muutakin, mutta
erityisesti vitseistä tehtyjä uudempia tutkimuksia löytyy lähinnä LINDA (korkeakoulukirjastojen yhteisluettelo)
tietokannasta.LINDAa voi tulla tutkailemaan lähimpään kirjaston toimipisteeseen ja sieltä löytyy
"vitsit" ja "gradu" tai "tutkimus" hakusanoilla mm. Louko, Seija: Sanat elävät: kielen rakenteen
hyödyntäminen koululaishuumorissa (1993); Siitonen, Aino: Sanomalehtivitsien nainen (1991),
& muita graduja, joita saa vaihtelevin ehdoin…
Ruuvilla kiinnitettäviä ja irrotettavissa olevia päitä en valitettavasti onnistunut löytämään, mutta korvikkeeksi tarjoan Erno Paasilinnan satiiria Päitä ja ruumiita, jossa ollaan saman aiheen parissa.
"On saavutettu uusi edistysaskel. Ihmisen pää voidaan kiinnittää toiseen ruumiiseen. Ensikokeilut on tehty eläimillä. Seuraava askel on menetelmän siirtäminen ihmiseen.
Nähtävästi voidaan menetellä myös päinvastoin: vieras pää voidaan liittää oman pään tilalle. Maallikon mielestä tämä ei voi tuntua ylivoimaiselta.
Eikö tunnukin jonkinlaista kutinaa kaulan tienoilla? Harva meistä on aivan tyytyväinen omaan ruumiiseensa. Saattaisi olla piristävää vapautua sen vaivoista ja saada tilalle paljon mallikelpoisempi olemus.
--
Tietenkin…
Islamilaisessa maailmassa naiset eivät rukoile, paastoa tai mene moskeijaan kuukautisten tai lapsivuodeajan aikana. Yhdyntä, kuukautiset ja synnytys saattavat ihmisen ns. suureen epäpuhtauden tilaan, ja muslimin tulee olla rituaalisesti puhdas suorittaessaan uskonnollisia velvoitteitaan.
Vaikka nainen on kuukautisten aikana rituaalisesti epäpuhdas, häntä ei tarvitse sinä aikana muutoin välttää. Uskonnollisten rituaalien lisäksi vain yhdyntä on kuukautisten aikana kielletty, muuten nainen elää tänä aikana yleensä aivan normaalia elämää. Joissakin muslimiyhteisöissä nainen ei kuitenkaan saa kuukautisten aikana leipoa tai laittaa ruokaa.
Rituaalisessa puhtaudessa erotetaan suuri puhdistautuminen (ghusl), jossa…
Kyse lienee niin sanotuista väärin kuulluista laulunsanoista: tosiasiassa Arto Tamminen laulaa tulevansa Utopiasta.
Arto Tamminen – Utopia (1997, CD) - Discogs
Kyseistä kappaletta ei ole pääkaupunkiseudun kirjastojen tietokannan mukaan saatavilla nuottina. En löytänyt myöskään hakuteoksista viitteitä nuotin (tai edes äänitteen) olemassaolosta. Tunnetaanko kappale mahdollisesti jollain toisella nimellä? (Mm. Yleisradion äänitetietokanta on tarkistettu). Voisit kysellä asiaa esim. Kansanmusiikki-instituutin kirjastosta (folkmusic@institute.ine.fi tai puh. 06-860 4309). En ole varma, onko heillä kokoelmissaan mustalaismusiikkia, mutta kannattaa kysyä!
Sukunimet Kakko ja Kakkonen ovat karjalaisia nimiä. Viipurin pitäjässä on mm. ollut Kakkolan kylä, jossa on asunut Kakkosia jo 1500-luvulla. Nimen syntyä ei ole täysin selvitetty, mutta Kakko -nimi on mm. liitetty linnun nimityksistä kehittyneisiin henkilönnimiin, joita oli paljon Karjalaisissa. Tämä Kakko siis olisi kehittynyt seuraavasti kakko
Kirjavälityksestä kerrottiin, että heillä on käytössään Hollannissa heitä varten tehty Combiplast-merkkinen muovituskone. Lisää tietoa täältä:
http://www.nbdbiblion.nl/tools/Default.asp?leesanoniem=/nbdbiblion/Docu…
Kyllä, voit palauttaa Jyväskylästä lainatut kirjat mihin tahansa Keski-kirjastoon. Poikkeuksena voi olla kuntakohtaisesti joitain aineistoja (esim. soittimet ja liikuntavälineet), joita ei voi palauttaa toisen kunnan kirjastoon.
