Kysyjän muisti pelaa kyllä mainiosti! Maj-Lis Könönen laulaa sanoittamansa laulun "Kirje joulupukille" (sävellys Lasse Könönen) äänitteellä JOULUN AIKAAN (Minimusic MIC24, p1981). Tätä äänitettä ei kuitenkaan ole julkaistu muussa kuin kasettimuodossa.
Kasetti löytyy ainakin seuraavista kunnankirjastoista: Inari (ei voi varata), Puumala, Reisjärvi sekä Pielisen verkkokirjaston jostain yksiköstä. Suosittelen vierailua lähikirjastoosi ja siellä voitte tehdä kaukolainatilauksen tästä kasetista.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Alakulo-sanalle ei näy löytyvän tyhjentävää selitystä vanhemmistakaan etymologisista lähdeteoksista. Kotimaisten kielten keskuksen Suomen sanojen alkuperä teoksessa se kyllä mainitaan, mutta siinäkin selvitetään vain sinänsä ymmärrettävämpi alkuosa (ala-) - jälkiosan (-kulo) alkuperä on sen mukaan "epäselvä".
Sekä Suomen sanojen alkuperä että Raimo Jussilan Vanhat sanat -teos ajoittaa alakulon ensimmäisen kirjallisen esiintymän vuoteen 1781, jolloin J. E. Frosterus käytti sitä August Hermann Francken Postillan jälkimmäisen osan suomennoksessa (kahdessa eri muodossa - alakuloinen ja alaskuloinen). Sanan taustalla saattaa olla yksinkertaisesti viljelytermistön (ala)kuloinen-sana kuvaannollisesti käytettynä. Toisaalta, Vanhan kirjasuomen…
Kirjaston aineistosta elämän tarkoitusta voi etsiä esim. filosofisten, uskonnollisten tai vaikkapa elämäkerrallisten teosten joukosta.
Tähän samaiseen kysymykseen on vastattu aiemmin näin:
Kuten kysyjä varmaan itsekin arvaa, kysymykseen ei voi olla sellaista vastausta, jonka Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta voisi saada.
Vuonna 2011 kun tämä sama kysymys esitettiin, siihen vastattiin näin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-elaman-tarkoitus-2?language_conte…
Muutamia vuosia aikaisemmin vastaus oli "Elämän tarkoitus on esittää kysymyksiä ja saada niihin vastaus."
Kysymys on myös tiedekeskus Heurekan järjestämässä kyselyssä valittu "maailman vaikeimmaksi kysymykseksi".
Uskoakseni ainoa oikea vastaus on, että sitä ei kukaan…
Hyvä johdanto pohjoismaiseen naiskirjallisuuteen on 5-osainen "Nordisk kvinnolitteraturhistoria". Se on tehty pohjoismaisten kirjallisuudentutkijain yhteistyönä.
Kirjailijoiden nimistä tulevat ensimmäisiksi mieleen ruotsalaiset Moa Martinson ja Kerstin Ekman, norjalainen Cora Sandel, tanskalainen Karen Blixen sekä suomenruotsalaiset Edith Södergran, Tove Jansson ja Märta Tikkanen.
Suomenkielistä korjausopasta tai varaosakirjaa ei Suomen kirjastoista löydy.
Salon kaupunginkirjastosta löytyy englanninkielinen korjausopas nimeltä Massey-Ferguson shop manual: Models TE20,TO20,TO30.
Kirjaa voi pyytää kaukolainaksi Nurmon kirjaston kautta.
Kyseistä korjausopasta myy Alfamer Oy.
Alfamerin yhteystiedot ovat:
Alfamer Oy
Hämeentie 68
00550 Helsinki
www.alfamer.fi
Oy Artko Ab oli tamperelaisen Uusi Kivipaino Oy:n vuonna 1947 perustama tytäryhtiö, joka kustansi mm. lastenkirjoja, postikortteja, seurapelejä ja pelikortteja. Artko-nimi tuli Uuden Kivipainon omistaneen Artkosken suvun nimestä. Kun Artko Oy lakkautettiin, sen kustannustoimintaa jatkoi ensin vuonna 1970 Esa Mattisen omistama tmi Artko ja sen seuraajana 1977-82 Oy Mallasjuoman omistama uusi Artko Oy, joka fuusioitiin emoyhtiöönsä 1982.
1982 Artkosket perustivat Satukustannus Oy:n (aluksi ky), jonka aputoiminimi oli Artko.
Kansallisbibliografiasta löytyy alkuperäisen Artkon kustantamia kirjoja vuosilta 1947-84, kaunokirjallisuutta 138 ja tietokirjallisuutta 68 nimekettä.
Uuden Kivipainon tytäryhtiöihin kuului myös vuosina 1954-69…
Hei!
Tilastokeskus on avannut uuden portaalin osoitteessa http://www.virallinentilasto.fi Tiedot ovat maksutta kaikkien käytettävissä. Siellä on tilastoitu kotitalouksien kulutusta lajeittain, alueittain ja muidenkin kriteerien mukaan. Vuonna 2006 suomalaiset kätyttivät elintarvikkeisiin ja alkoholittomiin juomiin 3817 euroa vuodessa (=noin 320 euroa kuukaudessa). Puhdistusaineet löytyvät kohdasta kodin kulutustavarat, joihin on tuona aikana mennyt 208 euroa vuodessa (ks. sivu http://tilastokeskus.fi/til/ktutk/2006/ktutk_2006_2007-12-19_tau_003.xls ) Yhteensä ruokakauppaan olisi mennyt keskimäärin 330 euroa. Vuoden 2007 inflaatio oli noin 2 prosenttia ja tämän vuoden alussa tuotteet ovat kallistuneet vielä enemmän,joten arvelisin…
Kyse lienee niin sanotuista väärin kuulluista laulunsanoista: tosiasiassa Arto Tamminen laulaa tulevansa Utopiasta.
Arto Tamminen – Utopia (1997, CD) - Discogs
Valtioneuvosto päätti taannoin muuttaa vainojen uhrien muistopäivän nimen (pohjoissaameksi vašiid oaffariid muitobeaivi) kansainvälisen mallin mukaisesti holokaustin uhrien muistopäiväksi. Tiedote täällä.
Tiedustelin asiaa Sámi giellagáldusta, joka on saamen kielten kielenhuollosta vastaava elin. Heidän tietämyksensä mukaan holokaustin uhrien muistopäivälle ei vaikuttaisi olevan vakiintunutta saamenkielistä nimitystä.
Puhutuimmalla saamenkielellä eli pohjoissaameksi päivä voisi olla holokaustta oaffariid muitobeaivi tai riikkaidgaskasaš holokaustabeaivi (kuten norjan kielessä internasjonale holocaustdagen). Kumpikin vaihtoehto on varmastikin käyttökelpoinen ja ymmärrettävä.
Giellagáldu normittaa saamen kieliä, joten asiaan saataneen…
Voisiko olla Hilkka Ravilon kirja Kuin kansanlaulu? Ravilon kirjoissa on samantyyppinen juoni monissakin, mutta kollega muisteli, että juuri tässä myrkytetään sienillä.
Tietoa Ravilosta ja hänen tuotannostaan Kirjasammossa, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175912197615
Elonet-tietokannan mukaan Jack Witikan ohjaamassa elokuvassa "Pikku Pietarin piha" (1961) tämä mies on valokuvaaja V. Toivakka ja häntä esittää Heikki Savolainen.
Lähde:
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) kotimaisen elokuvan suoratoistopalvelu ja elokuvatietokanta Elonet:
https://elonet.finna.fi/
Pikku Pietarin piha -elokuva ja sen kuvailu Elonetissä:
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_117559
Kyseessä on kuvanveistäjä Kari Cavénin teos Lyhyt saari.
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vaikuta/ota-yhteytta/hae-yhteystietoja/toimipistekuvaus?id=23135
Todellakin on niin, että tuota teosta ei pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löydy. Kansalliskirjaston kappale on lukusalikappale, joten sitä voi lukea vain kirjaston tiloissa.
Kasvit tuottavat rypälesokeria hiilidioksidista ja vedestä kasvukautensa jokaisena valoisana hetkenä. Rypälesokerista ne valmistavat ruokosokeria, tärkkelystä ja selluloosaa. Kukkien mesi on sokerivettä. Sen sokeri on ruokosokeria, hedelmäsokeria ja/tai rypälesokeria. Mesi erittyy ja varastoituu terälehtien pullistumina syntyneisiin kannuksiin tai pusseihin. Kukkien mettä muodostavat ja erittävät rauhaset, mesiäiset, ovat kukissa monesti piilossa. Aurinkoisina päivinä mesi voi tiivistyä veden haihtumisen takia tai sateella se voi laimeta. Kasvit kuitenkin tavallisesti "piilottavat" metensä niin hyvin, ettei sää siihen juuri vaikuta.Kasvit eivät voi suojautua auringon paahteelta, mutta ne pystyvät hankkiutumaan eroon ylimääräisestä lämmöstä…
Muistelet varmaan Kirjasampo sivustoa? Linkki Kirjasampoon.Siellä voit hakea aiheella, kirjan nimellä, genrellä yms. Lisäksi paljon kirjavinkkejä.Myös monet kirjakauppojen ja -kerhojen sivut toimivat suositteluperiaatteella. Samoin tekee Helmet-sivusto. Linkki Helmet.finna.fi.
Leo Siirtolan sävellyksiä on nuotinnettuna kahdessa julkaisussa. Ensimmäinen niistä on Pelimannin polulta (julkaistu v.1987). Nuotissa on sanat, melodia ja sointumerkit. Toinen on julkaistu v. 2002 ja on nimeltään Hetki kuin timantti : Leo ja Leena Siirtolan lauluja. Nuotissa on sanat, kosketinsoitinnuotinnos ja sointumerkit. Kumpaakin nuottia on saatavilla useammastakin suomalaisesta kirjastosta. Aineistohakuja voi tehdä Frank-monihaku sivustolla (osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi). Mikäli oman kirjastonne kokoelmista näitä nuotteja ei löydy, voitte tehdä kirjastossanne kaukolainapyynnön ja saada näin nuotit käyttöönne.
Lisää tietoa Leo Siirtolasta löytyy mm. Leena Siirtolan kirjoittamasta elämäkerrasta "Leo Siirtola : Lapin…
Helsingin Kannelmäen Prisma Kaari on myyntipinta-alaltaan Suomen suurin Prisma, ja mainostaa myös tarjoavansa laajimmat valikoimat:
https://www.prisma.fi/fi/prisma/myymalat/helsinki-kannelmaki
Vaikuttaa siltä, että kysyttyä kirjaa ”Yhden asian mies : Asperger-lapsen kasvu aikuiseksi / Liisa Laukkarinen, Marius Rüfenacht. Helsinki : Tammi, 1998; ISBN 951-31-1304-3” ei tosiaankaan ole enää myynnissä missään. Tarkistin mm. Booknet-nettikaupan. Siellä myydään sekä käytettyä että uutta kirjallisuutta, mm. poistoeriä. Myöskään antikvariaattien Antikka.net -verkkokirjakaupassa ei kirjaa ole myynnissä.
Koska Antikkaan kuuluu lukuisia suomalaisia antikvariaatteja, se lienee kuitenkin suhteellisen tehokas myyntikanava. Antikassa on Puutelista-lomake, jonka avulla voi ilmoittaa tiedot halutusta teoksesta.
Kirjatoiveen voi esittää myös yksittäiselle antikvariaatille.
Myöskin nettihuutokauppaan Huuto.net kannattanee laittaa kirjasta kysely…
