Valitettavasti tällä hetkellä kirjastossamme ei ole yhtään sukunimikirjaa paikalla, josta olisi voinut heti tarkastaa asian. HelMetistä sukunimikirjoja voi etsiä hakusanalla sukunimet ja tehdä varauksen (http://www.helmet.fi).
Tarkempaa tietoa nimien synnystä saa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta. Valitettavasti kirjasto- ja arkistopalvelut ovat suljettuina ajalla 7.12.2015-29.2.2016 välisen ajan. Nettisivut: http://www.kotus.fi/.
Nimien alkuperää kannattaa selvittää myös Suomen Sukututkimusseuran kautta. Yhteystiedot löytyvät nettisivuilta: http://www.genealogia.fi.
Hei!
Tässä olisi muutamia kirjoja, joista voisit löytää tietoa tutkielmaasi varten:
Lappalainen, Elina: Syötäväksi kasvatetut
Kamara: mitä kaikkea syömmekään (toim. Moby & Miyun Park)
Muuntogeenisen ruoan etiikka (toim. Helena Siipi ja Marko Ahteensuo)
Näitä kirjoja on saatavana kaupunginkirjastoista.
Sitaatti on Charles Dickensin romaanin Kaksi kaupunkia ensimmäisen kappaleen alusta.
Saimi Järnefeltin suomennoksessa vuodelta 1903 rivit kuuluvat näin:
"Tämä oli aikakausista paras ja pahin, se oli viisauden ja hulluuden ikä, uskon aika, epäilyksen aika, valon ja pimeyden aika, tämä oli toivon kevät ja epätoivon talvi, [--]"
Helka Varho suomensi saman kohdan vuonna 1945 näin:
”Tämä oli aikakausista paras ja pahin, se oli viisauden aikaa, se oli hulluuden aikaa, se oli uskon mutta samalla epäilyn aikakautta, valon ja pimeyden aikaa, se oli toivon kevättä ja epätoivon talvea, [--]”
https://www.gutenberg.org/cache/epub/48023/pg48023-images.html
https://www.gutenberg.org/files/98/old/2city12p.pdf
Charles Dickens: Kaksi…
Näiden tietojen perusteella on vaikea tunnistaa kysyttyä yritystä.
Vastaajan ulottuvilla on joitakin 1920- ja 1930-luvun yrityshakemistoja, joista ainakin seuraavia mahdollisuuksia.
FINNISH DIRECTORY OF MANUFACTURES, MERCHANTS AND SHIPPERS 1932 / julk. Suomen vientiyhdistys, 1931
trikootavaroita: Ester Honkanen, Juho Linnamo (Karjalankatu 23), G. That
tehdasmaisesti valmistettuja pukuja: Karjalan puku (Brahenkatu 24), Puku-Keskus (Kannaksenkatu 29), J. A. Rissanen/Merchant (liike Pohjolankatu 3)
paitoja, kauluksia, alusvaatteita: A. Himanen (Brahenkatu 17),
korsetteja: Hilma Rouvinen
turkikset ja päähineet: Kotimaan lakkitehdas (Tienhaara, myymälä Pohjolankatu 1), Juho Linnamo (Karjalankatu 23), Suomen lakkitehdas (Koivistonkatu 1)…
Tekijänoikeuslaki ei säätele teoksen kohteena olemista eli fiktiivisen teoksen saa aina luoda. Valokuvat ovat erikoinen teosten ryhmä, koska ihminen voi päätyä kuvaan tahtomattaan ja tietämättään. Aikaisemmin asiaan ei suuremmin kiinnitetty huomiota, mutta internet on muuttanut tilannetta. Tekijänoikeuslaki ei kuitenkaan asiasta mitään totea.
Kuitenkin esimerkiksi nykyinen henkilötietolaki (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523) rinnastaa valokuvan henkilötietoihin ja suojelee erityisesti alaikäisiä. Lähtökohtana pidetään yleensä, että jos kuva on otettu julkisella paikalla, sen kohteilta ei tarvitse pyytää erillistä lupaa. Yksityisyyden piirissä otettujen valokuvien osalta on syytä noudattaa nyrkkisääntöä, jonka mukaan…
Keinolannoitteet valmistetaan pääasiassa maaperästä kaivetuista mineraaleista. Lannoitteita käytetään typen, fosforin ja kaliumin saamiseksi maahan. Typpilannoitteet ovat ammoniakkia tai ammoniumyhdisteitä, jotka valmistetaan maa- tai joskus biokaasun vedystä ja ilmakehän typestä. Fosforilannoitteet valmistetaan rikkihaposta ja koksista tai fosforihaposta. Kaliumlannoitteet valmistetaan kaliumpitoisista mineraaleista kuten sylviitistä.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lannoite
https://slideplayer.fi/slide/2978920/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalium
Jotta asiasanoitus olisi mahdollisimman taloudellista, monessa mielessä hyödyllistä ja järkevää, tulisi ennen muuta sisäistää tiedon tallennuksen ja haun evaluoinnin keskeisiä mittareita. Suurimpia sudenkuoppia lienee se, että ei ole mietitty asiasanoituksen (tai laajemmin indeksoinnin) tyhjentävyyden (exhaustivity) / spesifisyyden (specificity) ongelmaa. Periaatehan on: miten sisältöä tietokantaan kuvaillaan niin sitä myös löydetään. Jos kuvaillaan tyhjentävästi, tarkkaan jokainen osa-alue, on saanti myös hyvä mutta tarkkuus on huono. Paljon tavaraa siis, mutta mikään ei ole oikein se haettu. Jos taas pidättäydytään muutamassa tarkasti harkitussa keskeisessä asiasanassa on saanti vähäisempää mutta tarkkuus kasvaa eli hakutulos on…
Nuo "metallijutut" ovat varkaudenestojärjestelmää varten tarvittavat hälyttimet, jotka "vaimennetaan" lainaustilanteessa. Niillä ei ole mitään tekemistä CD:n kopioinnin tai kopioinnin estämisen kanssa. Jonkun verran on esiintynyt sellaista ilmiötä, että huonosti kiinnitetyt hälyttimet ovat häirinneet levyn pyörimistä tietokoneen CD-asemassa, joka pyörittää levyä usein nopeammin kuin varsinainen soitin.
Jos CD-levyn rippaaminen eli kopioiminen tietokoneelle ei onnistu, syytä on siis etsittävä muualta kuin noista hälytinliuskoista.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Hyttiselle on esitetty ainakin kaksi hyväksyttävää selitystä. "Järvi- ja suomalmista on sulatettu rautaa hytti- tai hytty-nimisissä rakennelmissa. Myös tervaa on poltettu hyteissä. Ammatin tai asuinpaikan perusteella on näistä hyteistä voinut saada aiheen lisänimi, sitten sukunimi. -- Ammattinimitysselitystä tukee esim. Rantasalmella 1556–59 merkitty Anders Hyttesmed (smed 'seppä'). Sen perusteella, että kirjoitusasu Hyttinen vaihtelee vanhoissa lähteissä asun Hyttyinen kanssa, on nimeä pidetty väheksyvänä lisänimenä, joka vertaa henkilöä pieneen hyönteiseen. Aina ei ole voitu erottaa Hyttinen ~ Hyttyinen -nimeä muodosta Hytöinen (sääsken nimityksiä on myös hytönen). -- Savosta…
Vanhoissa ja perinteisissä kellotauluissa on tavallisesti käytetty roomalaisia numeroita, kun taas moderneissa kellotauluissa arabialaiset numerot ovat yleisimpiä etenkin länsimaissa. Roomalaisista numeroista arabialaisiin numeroihin siirtymiselle on vaikea osoittaa tarkkaa historiallista ajankohtaa ja syytä. Samoin syy kellotaulun numeroiden asettelun muutokseen on vaikeasti selvitettävä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että vaakatasossa olevat arabialaiset numerot ovat erityisesti modernien kellotaulujen piirre, kun taas vanhoissa, roomalaisia numeroita hyödyntävissä kellotauluissa numerot on kohdistettu keskipisteeseen.
Arabialaisten numeroiden yleistymiseen Euroopassa vaikutti voimakkaasti italialainen matemaatikko Fibonacci (n. 1170-1240…
Runon Viimeinen lintu on kirjoittanut V. A. Koskenniemi. Se ilmestyi alun perin hänen vuonna 1936 julkaistussa kokoelmassaan Tuli ja tuhka.
Kaj Chydeniuksen sävellyksen Koskenniemen tekstiin voi kuulla Mikael Saaren tulkitsemana Chydeniuksen laulelmia sisältävällä äänitteellä Rakkaani saapuu kun kutsun.
Yleisellä tasolla sota-aikaisia joukko-osastoja käsittelevää kirjallisuutta, artikkeleita, opinnäytteitä, valokuvia ja muuta tietoa löytyy kätevimmin Finna-palvelusta. Hyvä perusteossarjat useimpien joukko-osastojen liikkeiden kartoittamiseen ovat Jatkosodan historia 1-6 ja Talvisodan historia 1-4. Joukko-osastojen lyhenteiden selvittämisessä apua on erityisesti Kansallisarkiston kokoamista sotilaslyhenneluetteloista. Joukko-osastojen säilyneet sotapäiväkirjat on digitoitu ja luettavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa.
Kysytty henkilö näyttäisi suorittaneen varusmiespalveluksensa Tuppuran linnakkeella Rannikkotykistörykmentti 2:ssa ja palvelleen talvisodan alussa samoin Rannikkotykistörykmentti 2:ssa. Rykmentin vaiheista löytyy esim.…
Kokeile Helmet-hakua http://www.helmet.fi/search~S9*fin/ hakusanoilla tunteet ja kuvakirjat (ilman ja -sanaa). Saat 311 viitettä, joista suurin osa on suomenkielisiä. Voit vielä käyttää sivun vasemmalla puolella olevia rajoittimia. Pikaisesti katsottuna useat kirjat olivat juuri parivuotiaalle sopivia.
Yle Areenan sivuilla kerrotaan, että Paul Temple ja Spencerin juttu -kuunnelmassa Paul Templen vaimon Steven roolissa on Rauha Rentola:
https://areena.yle.fi/audio/1-3172099
Celia-verkkoasiakkaaksi rekisteröityminen on mahdollista Helsingissä Itäkeskuksen, Kallion, Kannelmäen, Lauttasaaren, Malmin, Oulunkylän, Pasilan, Vuosaaren ja Töölön kirjastoissa sekä keskustakirjasto Oodissa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
http://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Kirjastossa/Celian_aanikirjat_lukemis…
Kysyjän kaipaaman kaltaisia toimittajia saattaisi ehkä löytää Tutkivan journalismin yhdistyksen Lumilapio-palkinnon voittajien ja voittajaehdokkaiden joukosta. Lumilapio myönnetään ansiokkaasta tutkivasta journalismista. Kriittisyys ja perusteellisuus ovat merkittäviä palkitsemisperusteisiin kuuluvia hyveitä.Lumilapio – Tutkivan journalismin yhdistys – tutkiva.fi Mikä lumilapio? – Tutkivan journalismin yhdistys – tutkiva.fi
Ensimmäinen Pratchettin Kiekkomaailmasta kirjoittama kirja on The Colour of Magic, joka ilmestyi 1983. Se on ilmestyi suomeksi vuonna 2000 nimellä Magian väri.
Hei!
Alakerran Eijalle saattaisi käydä huonosti, jos lähtisi omin luvin muumikuosisia tuotteita myymään. Hän voi toki tehdä muumiaiheisen tuotteen ja lahjoittaa sen sinulle. Se on ok, koska rahaa ei liiku, mutta jos Eija alkaa puoliammatillisesti myymään muumiaiheisia tuotteita ilman sopimusta/lisenssiä, niin siitä ei hyvä heilu.
Moomin Characters Oy Ltd on Muumi-tuotteiden ja tuotemerkin valvonnan virallinen taho. Muumit ovat tuotemerkki eikä kuosia, kuvia tms. saa käyttää ilman lupaa. Mutta omalle tuotteelleen voi ostaa tuotelisenssin. Tuotelisenssi antaa oikeuden käyttää yleisesti tunnettua tuotemerkkiä, kuvia, filmejä ja sarjakuvastrippejä tuotteissa, julkaisuissa tai kampanjoissa. Muumikuosin…
Sairaskertomukset eli potilasasiakairjat löytyvät siltä lääkäriltä, terveyskeskukselta tai sairaalalta, joka on hoitoa antanut.
"Potilaalla on pääsääntöisesti oikeus saada tarkastaa, millaisia häntä koskevia tietoja potilasrekisteriin on tallennettu (tarkastusoikeus). Potilastietojen tarkastuspyyntö tulee esittää sille toimintayksikölle tai itsenäiselle ammatinharjoittajalle (rekisterinpitäjä), jonka toiminnassa tiedot ovat syntyneet." Valvira.fi
potilastietoja pitäisi pyytää itse, sillä muilla on lupa katsella tietoja vain potilaan suostumuksella tai viranomaisten määräyksellä. Valvira.fi
Kuolleenkin henkilön tiedot ovat yhtä salaisia kuin elävän. "Kuolleen henkilön elinaikaisten tietojen luovuttaminen tapahtuu siis yleensä…
Hei,Nyt on tekoäly antanut harhaanjohtavaa tietoa. Vaara-kirjastolla ei ole asiakkaille lainattavia kameroita. Muutamia kameroita on vain henkilökunnan käyttöön tapahtumien yhteydessä jne. Lainattava kamera vaatisi aika paljon resurssia ja osaamista huollon, tarkistuksen osalta lainauksien jälkeen puhumattakaan itse kameran ostoon tarvittavasta kertainvestoinnista. Esineet tulevat kirjastojen kokoelmiin pitkälti eri hankkeiden yhteistyökumppanien kautta eikä niitä hankita omasta aineistomäärärahasta.Helmet-kirjastoissakaan ei näyttäisi olevan asiakkaille lainattavia kameroita ainakaan tietokannassa. Ainoastaan muutama webkamera kirjastossa käytettäväksi esim. Teams-videokokouksiin tai vastaavaan.Kameroita voi hakea eri kirjastokimppojen…