Meillä vastaajilla ei ole juridista pätevyyttä laintulkintaan, joten tämä vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varminta tietoa saa kääntymällä ammattilaisten puoleen.
Tekijänoikeudellisesta näkökulmasta sävellyksestä tehty sovitus on muunnelma. Tekijänoikeuslain 2 § antaa tekijälle yksinoikeuden määrätä teoksen kappaleiden valmistamisesta ja saattamisesta yleisön saataviin niin muuntamattomana kuin muunneltuna. 4 § täsmentää vielä, että muunnelmaa koskevat alkuperäisen teoksen rajoitukset, jollei muunnelmasta synny omaa itsenäistä teosta, joka ei ole enää sidoksissa alkuperäiseen teokseen. Näin tuskin on sovituksen kohdalla, joten sovituksen julkaisemiseen tarvitaan alkuperäisen tekijän lupa.
Tekijäoikeuslakiin…
Sitaatti on Simone Weilin teoksen Painovoima ja armo (La pesanteur et la grâce, 1947) 14. luvusta Rakkaus. Teoksen suomensi Maija Lehtonen vuonna 1957.
Alkutekstissä virke kuuluu näin:
"Aimer un étranger comme soi-même implique comme contrepartie : s'aimer soi-même comme un étranger."
Suomennoksessa kyseinen kohta kuuluu seuraavasti: "Rakastaa vierasta kuten itseään merkitsee kääntäen: rakastaa itseään kuten vierasta."
Weil Simone: Painovoima ja armo (Otava, 1957)
http://palimpsestes.fr/textes_philo/weil/pesanteur_et_grace.pdf
Liikenneviraston mukaan sukupuolineutraalius ei ole ollut tavoitteena liikennemerkkejä uudistettaessa, vaan selkeys. Liikenteenohjauksen asiantuntija Jukka Hopeavuori Liikennevirastosta on IS:n haastattelussa vuonna 2017 kommentoinut uusia liikennemerkkejä näin: "Tarkoitus on tehdä merkeistä entistä helpommin havaittavia. Merkkejä ovat valmistelleet aiempina vuosikymmeninä TVH ja Tielaitos ja osassa merkkejä on paljon yksityiskohtia. Sukupuolineutraalisuus ei ole siis tavoite, vaan selkeys. Yksinkertaisuuteen pyrkiminen on tulkittu sukupuolineutraalisuudeksi."
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005414469.html
Koirien käyttäytymiseen liittyvistä häiriöistä löytyy tietoa useista koirakirjoista. Kirjoja selailemalla selviää, että paniikkihäiriön sijaan puhutaan enemmän koirien käyttäytymishäiriöistä, arkuuksista ja peloista.
Tässä muutama vinkki:
100 vinkkiä koiran käytösongelmiin http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1982520?lang=fin
Pieni koirankoulutusopas : hyvätapaisen koiran koulutus ja käytösongelmien korjaaminen http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1854653?lang=fin
Pelkopurija ja huomionhakija : koirien käyttäytymisongelmista ja niiden hoidosta http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1350142?lang=fin
Lisäksi verkosta löytyy kirjoituksia koirien käyttäytymisestä pelko- ja stressitilassa:
http://www.narulelu.com/…
Viljo Kojon runo En tiedä muistatko mua on runoilijan esikoiskokoelmasta Aamutuuli (1914). Runo on luettavissa myös ainakin teoksesta Viljo Kojon kauneimmat runot (1962). Teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin, josta voit tilata ne omaan lähikirjastoosi.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1346220__Saamutuuli%20kojo__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1346306__SViljo%20Kojon%20kauneimmat__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
Kilseä-sanalle löytyy Suomen murteiden sanakirjasta useitakin merkityksiä. Yksi merkitys on ’kuiva, kova, sitkeä, luja’. Oloista tai taloudellisesta tilanteesta puhuttaessa se voi tarkoittaa ’tiukkaa, ahdasta, kireää, vaikeaa, tukalaa’. Ihmisestä puhuttaessa kilseä voi tarkoittaa ’saitaa, peräänantamatonta, töykeää'.
Sanan etymologialle sen sijaan ei löydy selitystä. Kysyin asiasta Kotimaisten kielten keskuksesta, josta kerrottiin, että kilseä kuulunee samaan sanueeseen kuin verbit kilsistyä ja kilsottua, mutta enempää sanojen alkuperästä ei nykytietämyksen valossa osata sanoa.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Kotimaisten kielten keskus
Kyllä Kustaa Vaasa kävi Helsingissä, perustamassaan kaupungissa. Kustaa Vaasa saapui valtakunnan itäosaan, Suomeen, vuonna 1555 ja viipyi täällä 11 kuukautta ja kävi tuolloin myös Helsingissä. Staffan Bruunin artikkelissa HBL;ssä (22.9.2017) kuvataan Kustaa Vaasan uraa ja myös hänen vierailuaan Suomessa sekä näkemyksiä Suomesta ja suomalaisista, https://www.hbl.fi/artikel/720983f4-41a5-4597-99a4-f56ae912b975.
Kustaa Vaasa -arkistomateriaalia (esim. päätöksiä ja kirjeitä) löytyy runsaasti Ruotsin Riksarkivetistä, https://sok.riksarkivet.se/?Sokord=Gustav+I
Kotimaisen nykykirjallisuuden tietokantaan Sanojen aikaan on listattu jokaisen Liksomin teoksen kohdalle keskeiset arvostelut ja muut lähteet. Arvosteluita ei ole kuitenkaan mahdollista lukea Sanojen ajan kautta. Kannattaa siis aloittaa tutkimukset Sanojan ajasta: http://www.sanojenaika.fi/
Viitetietoja sanomalehtien artikkeleista ja arvosteluista löytyy myös mm. Arto- ja Aleksi-tietokannoista, jotka ovat käytettävissä useimmissa kirjastoissa.
Sanomalehtien arvosteluita löytyy jonkin verran verkosta, mutta niiden lukeminen on usein maksullista. Monet kirjastot ovat ostaneet asiakkailleen mahdollisuuden selailla näitä arkistoja. Helsingin kaupunginkirjasto on hankkinut oikeudet mm. Helsingin Sanomien arkistoon. Todennäköisesti joudut…
Pohjoissaamelaiset ovat käyttäneet aitasta sanaa njalla. Pohjoisissa murteissa se voi olla muodossa nili. http://senc.hum.helsinki.fi/wiki/Njalla_(niliaitta)
Nykysuomen sanakirjan mukaan nili on yhden paalun varassa seisova pieni aitta ja mella taas jokitörmä, hiekkakumpu, hiekkaharju tai kunnassa.
Kotimaisten kielten keskus on julkaissut sanakirjoja myös verkossa https://www.kotus.fi/sanakirjat
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ Nili-sanan selitys löytyy myös verkkosanakirjasta.
Nilimella camping alueen nimi on muodostettu todennäköisesti em. sanoista. Leirintäaluehan on Kitisen varrella.
Suomessa kellonajan siirrosta luopumisen taustalla on kansalaisaloite, joka tuli eduskunnan käsittelyyn keväällä 2017. Seuraavana vuonna Suomi alkoi EU:ssa ajaa yhteisestä kesäaikajärjestelystä luopumista, ja syyskuussa 2018 Euroopan komissio antoi ehdotuksen niin kutsutun kesäaikadirektiivin kumoamisesta. Komission tavoitteena oli, että kellonajan siirrosta oltaisiin luovuttu jo vuonna 2019. Direktiiviehdotuksen käsittely eteni maaliskuussa 2019, kun Euroopan parlamentti äänesti kellonajan siirron lopettamisen puolesta. Parlamentin mietinnössä esitetään, että jäsenvaltiot siirtäisivät kelloja viimeisen kerran vuonna 2021, mutta koronatilanteen vuoksi asia on avoinna ja sen lisäksi useat maat toivoivat lisäselvityksiä. Vain muutamalla…
Verohallinnon sivuilta (http://www.vero.fi/default.asp?path=5,40,90&article=4301&domain=VERO_MA…) löytyvät tiedot kilometrikorvauksista, mutta vain vuosilta 2005 ja 2006.
Kotkan seudun verotoimistosta (http://www.vero.fi/default.asp?path=5,40,90&article=4301&domain=VERO_MA…) kerrottiin, että korvaukset kysymiltäsi vuosilta olivat seuraavat: 1997 1,88 mk, 1998 1,98 mk, 1999 1,99 mk ja 2000 2,25 mk.
Hei!
Teos on julkaistu vasta toissa päivänä 24.4, joten se ei ole ehtinyt vielä kirjastoihin. Kirjaa varmasti hankitaan ainakin osaan kirjastoja, mutta siihen menee aikaa muutama viikko. Kannattaa tiedustella kirjaa uudelleen tai katsoa Helmetistä toukokuun puolenvälin tienoilla.
Kenttäsairaala 39:n A- ja B-osastot siirtyivät sodan aikana rintaman mukana. Esimerkiksi B-osasto toimi sodan aikana seuraavissa paikoissa:
27.6.-7.7.1941: Sulkavan Lohikoski
8.7.-14.8.1941: Ruokolahden Rantalinna
15.8.-26.8.1941: Kirvu
27.8.-8.9.1941: Vuoksenrannan Kaskiselkä
9.9.-5.11.1941: Muolaan Kuusanhovi
6.11.1941-25.1.1942: Muolaan Kyyrölä
27.1.1942-23.3.1944: Uudenkirkon Vanhasaha
30.3.-14.6.1944: Uudenkirkon Patru
15-16.6.1944: Kuolemajärven Iivanala
16-18.6.1944: Viipuri
18-20.6.1944: Vahvialan kirkonkylä
21-25.6.1944: Ylämaan kirkonkylä
25.6.-13.9.1944: Ylämaan Pentin kylä
16.9.-17.11.1944: Miehikkälä, Pitkäkoski
B-osastolla on oma historiikkinsa, ja sekä A- ja B-osaston sotapäiväkirjat on digitoitu ja…
Kaisa Häkkisen verrattomasta Linnun nimi -teoksesta voi talitiaisen synonyymien joukosta löytää sellaisia 1800-luvun lintu- ja sanakirjoihin päätyneitä nimityksiä kuin tali-tinkki, tinkki, tinki ja tinkinen (1838). Kysyjälle tuttu tinkkinen ja tinkkiäinen mainitaan Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa. Näitä, kuten useimpia muitakin tiaisen nimiä, arvellaan alkuperältään onomatopoeettisiksi. Suomen kielen etymologinen sanakirja paikantaa tinkkisen etupäässä Satakunnassa tunnetuksi muodoksi.
Sekä yleisillä että tieteellisillä kirjastoilla on olemassa pohjoismaista yhteistyötä. Yhtenä esimerkkinä vuosittain järjestettävä Pohjoismainen kirjastoviikko, joka tänä vuonna järjestettiin 12.-18.11. Alla olevan linkin kautta saat enemmän tietoa viikosta, sekä sen takana olevista järjestöistä:
http://www.norden.org/webb/news/news.asp?lang=4&id=7389
Suomen kansalliskirjasto on tehnyt monenlaista pohjoismaista ja muutakin kansainvälistä yhteistyötä. Tietolinjan artikkeli on vuodelta 1999, mutta siitä löytyy monipuolista tietoa:
http://www.lib.helsinki.fi/tietolinja/0299/kansainv.html
Suomessa Ulkoministeriö toimii yhteistyökumppanina ja rahoittajana kirjastojen kansainvälisessä yhteistyössä:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/…
Kyseistä William Blaken runoa ”A Poison Tree” ei ilmeisesti ole suomennettu. Sitä ei löydy Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi eikä muistakaan tutkimistani lähteistä. On pieni mahdollisuus, että suomennos olisi ilmestynyt jossakin sellaisessa teoksessa, jota ei ole listattu mihinkään tietokantaan, mutta todennäköisesti suomennosta ei ole.
Hyvä kysymys.
Pelastuslaki määrää, että "71 § (28.12.2018/1353) Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus uudisrakentamisen yhteydessä
Rakennuksen omistajan on uudisrakentamisen yhteydessä tehtävä rakennukseen tai sen läheisyyteen väestönsuoja, jonka suuruudeltaan voidaan arvioida riittävän rakennuksessa asuvia, pysyvästi työskenteleviä tai muutoin oleskelevia henkilöitä varten." toisaalta laki koskee vain suurehkoja rakennuksia tai rakennusryhmiä. "Väestönsuoja on rakennettava rakennusta tai samalla tontilla tai rakennuspaikalla olevaa rakennusryhmää varten, jos sen kerrosala on vähintään 1 200 neliömetriä ja siinä asutaan tai työskennellään tai oleskellaan muutoin pysyvästi. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja…
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Saarelainen on tai on ollut sukunimenä 3916 Suomen väestötietojärjestelmään rekisteröidyllä henkilöllä:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Uusi suomalainen nimikirja -teoksen (1988) mukaan nimi kertoo ensimmäisten tämän nimen kantajien olleen kotoisin saaresta tai joltakin saari-nimiseltä paikalta tai paikkakunnalta. Se on lähinnä pohjoiskarjalais-pohjoissavolainen sukunimi.
Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkki ja yhteishauta sijaitsee Nurmon hautausmaalla VI-osaston keskivaiheilla. Haudassa lepäävät vainajat siirrettiin vuonna 1944 Paukanevalta, joihin heidät oli vuonna 1918 haudattu kahteen merkitsemättömään yhteishautaan. Hautamuistomerkkinä on punagraniittinen vaakakivi. Kiveen on piirretty kahteen riviin 21 hopeista ristiä, joista kukin merkitsee yhtä haudassa lepäävää tunnistamatonta vainajaa. Kiven sivuihin on kuvattu soihtua pitelevä käsi sekä säteilevä aurinko. (Johanna Miedon tekemä kartoitus 2009)
Nurmon joululehdessä (1995, s. 68-69) on artikkeli Paukanevan muistomerkistä. Kuvatekstissä on mainittu muistomerkin pystytysvuodeksi 1978, tietoa suunnittelijasta ei ole…
