Laulussa "Mitä minä koiralle teen" on kuvaamasi idea: eri säkeistöissä lauletaan jostakin eläimestä ja lopuksi vielä vauvasta ja improvisoidaan ääniä. Laulun sävelmä on amerikkalainen kansansävelmä ja sanoittajaksi on merkitty Anna-Kaarina Kiviniemi. Tosin tarkoitus on myös keksiä lisää omia säkeistöjä.
Laulujen sanoitukset ovat hieman erilaisia eri lähteissä. Nuotissa "Musiikki. 1-2" säkeistöjä on kuusi ja mukana ovat koira, sammakko, lehmä, hevonen, hiiri ja vauva. Sanoittajaksi on merkitty Anna-Kaarina Kiviniemi. Nuotissa "Vauvojen laulut" säkeistöjä on viisi ja mukana ovat koira, lehmä, kissa, sammakko ja vauva. Sanoittajaksi on merkitty Anna-Kaarina Kiviniemi. Nuotissa "Musica. 1-2" säkeistöjä on yhdeksän ja mukana ovat koira,…
Professori Hely Tuorila kertoo Yhteishyvä-lehden verkkoartikkelissa näin: ”Taikina ja valmis leivonnainen maistuvat erilaisilta, koska ne ovat aivan eri tuotteita. Vaikka niissä on samat raaka-aineet, ne ovat rakenteeltaan erilaiset. Taikina maistuu suussa makeammalta, sillä siinä rasva, sokeri ja muut ainekset ovat tiiviimmässä muodossa. Kun taikinaa paistetaan kuumassa uunissa, sen joukkoon sitoutuu ilmaa ja leivonnainen kohoaa. Makeus laimenee, ja paistaessa syntyy uusia aromiyhdisteitä."
Linkki: https://yhteishyva.fi/ruoka-ja-reseptit/tiedatko-miksi-taikina-maistuu-…;
Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti Dimensio on julkaissut Hannu Korhosen artikkelin Esivanhempien matematiikkaa, joka selvittää kyseistä ongelmaa. Suoraviivainen potenssilasku antaa tuloksen, jossa esivanhempien määrä ajassa taaksepäin mentäessä kasvaa rajattomasti. Vajaassa tuhannessa vuodessa esivanhempien laskennallinen määrä ylittäisi jo koko maapallon silloisen väestömäärän. Tämä on tietenkin mahdotonta.Korhosen mukaan virhe tapahtuu siinä, että todellisuudessa esivanhemmat ovat esivanhempia monia eri sukulaisuuslinjoja pitkin. Samat henkilöt esiintyvät siis moneen kertaan sukupuussa, jolloin tuloksensa pitkällä aikavälillä on enemmän verkkoa kuin puuta muistuttava rakenne.Artikkeli on luettavissa internetissä: https://…
Larry Huldén käsittelee kysymystä soopelin levinneisyydestä artikkelissa "Oliko soopeli karjalainen turkiseläin?" (Viipurin läänin historia II: Viipurin linnaläänin synty, 2004, s. 176 - 178). Hänen mukaansa soopelia ei mitä ilmeisimmin ole esiintynyt Suomen alueella: "Luotettavia tietoja soopelikannoista, jotka perustuvat sekä kielitieteellisiin, kansatieteellisiin, historiallisiin että luonnontieteellisiin aineistoihin, on lähinnä Suomea ainoastaan Uralin ja Timanin vuoristoissa Komin alueella." Nois-nimitys on hänen mukaansa tarkoittanut majavaa.
Sana "nois" esiintyy monissa paikannimissä, kuten todetaan teoksessa Suomalainen paikannimikirja (2007, s. 291 - 292): "Nokia-, Nois, Nokeus-, Nokisen- ym. paikannimiä on pääasiassa hämäläis-…
Englantilainen munuaispiiras eli kidney pie on piirakka, jossa munuaista sisältävä muhennos on piirakkakuoren sisällä. Tässä linkki reseptiin:
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/reseptit/resepti/englantilainen-munuai…
Paikannimien taivutuksessa pyritään aina suosimaan paikallista käytäntöä. Pirkkalan seudulla on perinteisesti matkustettu Pereelle (vuonna 1914 höyryalus Viikinsaari kulki sunnuntaisin ja juhlapäivinä "klo 3 ja 8 ip. Tampereelta Pereelle ja takaisin"), asuttu ja eletty Pereellä (12. helmikuuta 1919 Etelä-Pirkkalan suojeluskunnan jäseniä muistutettiin siitä, että "suojeluskunnan kokous ja harjoitustilaisuus on Pereellä ensi sunnuntaina") sekä tultu Pereeltä (Etelä-Pirkkalan ja Anian Maalaisseuran syysjuhlan kyntökilpailussa vuonna 1915 "kolmas palkinto annettiin Eino Kiwirannalle Pereeltä"). - Sitaatit Pirkkalan Uutiset -lehdestä)
Toisinajattelijoitakin toki löytyy. Alahärmästä syntyisin oleva dekkarikirjailija Heleena…
Hannu Niemen toimittaman Rikollisuustilanne 2017, katsauksia 29/2018 (Helsingin yliopisto, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti) mukaan
"Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä on 1990-luvun alusta lähtien vähentynyt. Eri rikoslajeissa kehitys on ollut kuitenkin eritahtista ja osittain erisuuntaista. Varkausrikoksissa väheneminen on ollut miltei yhtäjaksoista. Petosrikosten ja varsinkin maksukorttipetosten määrä on viime vuosia lukuun ottamatta puolestaan lisääntynyt.
Ilmi tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä kasvoi 2010-luvulle saakka. Vuodesta 2012 alkaen poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä on kuitenkin vähentynyt melko selvästi."
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/talous-yhteiskunta/…
Helmet-kirjastoissa myöhästymismaksu on kaksikymmentä senttiä (0,20 €) vuorokaudelta per laina. Myöhästymismaksuja kertyy vain aikuisten kortille lainatusta aikuisten aineistosta. Maksun enimmäismäärä on kuusi euroa (6,00 €) per laina.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma…
Vuosina 2011-12 uutisoitiin kirjoituskoneiden valmistuksen lopettamisesta viimeisimmissä tehtaissa. Digitalisaatio ei silti edennyt samaan tahtiin maailmanlaajuisesti eikä se kokonaan hävittänyt valmistusta: uusia mekaanisia kirjoituskoneita valmistetaan yhä sopimusperusteisesti ainakin Vietnamissa. Mutta pienen kielialueen (suomi ja ruotsi) mukaista uutta laitetta en onnistunut löytämään.
Ääkköset sisältäviä käytettyjä kirjoituskoneita myydään kyllä verkossa. Niitä voi hakea esim. sivustolta Kauppapaikat.net. Joissakin huoltoliikkeissä korjataan vanhoja koneita toimintakuntoon. Pandemian aikana kierrätyksen arvostus on noussut entisestään.
Lähteitä:
Typewriters make comeback (2021)
Sähkökirjoituskoneet katoavat (…
Sadussa "Prinsessa kukkia poimimassa" Pässi Päkäpäätä etsii prinsessa Sinisilmä. Satu sisältyy "Kultaiseen lukukirjaan" (WSOY, 1957, s. 248-251; useita painoksia). Sen ovat laatineet Martti Haavio, Aale Tynni ja A. Hinkkanen. Kirjassa ei kerrota tämän sadun tekijän nimeä.
Tavarajunien aikatauluista ei ole laadittu VR-tyyppistä matkahakujen asiakasliittymää, ja tähän pääsyy lienee se, etteivät ne palvele matkustaja-asiakkaita.
Junien aikatauluja ja muita liikennetietoja voi seurata suodatetusti mm. Väyläviraston, Juliadatan ja Digitrafficin sivuilla. Esimerkiksi Juliadatan livesivulla on nähtävissä kattavasti erilaisia juna-aikatauluja, samaan tapaan kuin Junat.net-sivulla matkustajajunien. Yksittäisten junavuorojen jäljittäminen vaatii palveluissa usein esimerkiksi junan numeron tai reitin tietoja.
Juliadataa ylläpitää junaharrastajien verkosto ja sivustolle voi rekiströityä. Tällöin esimerkiksi omien seurantojen tekeminen on mahdollista.
Nimimerkin "O. N–nen" turvin kirjoitti ja käänsi Onni Niskanen. Ainakin työväenhenkistä ja vakuutusaiheista tekstiä tuottanut O. N–n oli yksi ja sama mies. Myös kaunokirjallisuutta hän suomensi.Sosialisti-lehden toimitukseen "ylioppilaaksi Porvoosta" tituleerattu Niskanen liittyy 1906, vakuutusvirkailijana Vakuutuksen toimitukseen 1913. SOK:n neuvontatoimiston hoitaja ja Yhteishyvä-lehden vastaava toimittaja hänestä tulee 1914. Hallintoneuvoston äänestyksessä Niskanen päihittää johtokunnan suositteleman maisteri Veli Niemisen: "Hallintoneuvoston puheenjohtajaksi valittu hra [Väinö] Tanner ehdotti -- vastaehdokkaaksi hra O. Niskasen, jonka ansiot supistuivat siihen, että hän on ylioppilas, on jonkun aikaa toiminut oikolukijana eräässä…
Alla on muutama kirja tietokirjan, myös oppikirjan, tekemisestä. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
- Tietokirjailijan eväät: tekijänoikeus, sopimukset, apurahat / Heikki Jokinen (2010)
- Tietokirjoittajan käsikirja / Virve Mertanen (2007)
- Tieto kirjaksi / Raimo Jussila, Eero Ojanen ja Taija Tuominen (toim.) (2006)
Suomen tietokirjailijat ry on tehnyt myös nettiin laajan tietopaketin aloittelevalle oppikirjantekijälle:
http://www.suomentietokirjailijat.fi/@Bin/38553/Oppikirjojen_kirjoittam…
Taitava tamperelainen kollegani tiesi kertoa seuraavat tiedot: Tipu ja mato kohtaavat kirjassa Tipu Topakka / Richard Scarry ; suomentanut Marsa Luukkonen. - [Helsinki] : Lasten parhaat kirjat, 1988. - 31 s. : kuv. ; 27 cm. Alkuteos: The early bird. - ISBN 951-567-008-X. Sivulla 19 on repliikki: "Tarkoitat varmaankin, että haloo, hiirenhäntä!"
Suomen kansalliskielet suomi ja ruotsi ovat laissa määritellyt, de jure. Kenellä tahansa henkilöllä on siis oltava mahdollisuus käyttää näitä kieliä viranomaisten kanssa asioidessa.
Yhdysvalloissa englannin de facto -status tarkoittaa sitä, että käytännössä kaikki viralliset asiat hoidetaan englanniksi ilman, että siitä on sen erityisemmin laissa määrätty. Osavaltiot voivat kuitenkin itse päättää millä kaikilla kielillä tällaiset viralliset palvelut, esimerkiksi autokoulut, tarjotaan.
Sanakirjan määritelmä virallisesta kielestä:
https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/official-language?
Kielilaki 423/2003 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030423#L1P1
Haluatko nimenomaan suomenkielisiä kirjoja, jotka sijoittuvat Maltalle? Tässä tulisivat HelMetistä ja Kirjasammosta löytyneet teokset:
Auer, Ursula Murhia Maltalla : salapoliisiromaani (WSOY, 2005; dekkari)
Bagley, Desmond: Loukku (WSOY, 1973; jännäri)
Callison, Brian: Maltan kaappari (Tammi, 1975)
Friggieri, Oliver: Viimeinen faldetta ja muita pieniä tarinoita Maltalta (Scripta Manent, 2012; novellikokoelma)
Fullerton, Alexander: Hyökkäys Maltalla (Tammi, 1986; sotakirja)
Rinaldi, Nicholas: Maltan jukeboksikuningatar (WSOY, 2000; romantiikkaa)
Wallace, Edgar: Tapahtui Maltalla : salapoliisiromaani (1944; dekkari)
Kysymykseenne ei voi antaa haluamaanne vastausta, sillä noin suppean listan laatiminen tuottaa sattumanvaraisen, mahdollisesti yksilöllisiin makumieltymyksiin ja/tai puhtaasti myyntitilastoihin perustuvan tuloksen, joka ei ehkä tuo esiin edes musiikin lajin tyypillisimpiä piirteitä.
Musiikin hakuteokset sisältävät hakemistanne aiheista artikkeleita, joissa myös mainitaan tyylisuuntien keskeisiä edustajia:
Suomalaisista hakuteoksista voi suositella esim. yleisiä musiikin tietosanakirjoja (Suuri musiikkitietosanakirja, 1989-1992 ja Otavan iso musiikkitietosanakirja, 1978-1980), joista teosten iästä huolimatta saa perustietoja aiheista) sekä erityisesti v. 1992 ilmestynyttä teosta 'Populaarimusiikin tyylisuunnat' / Risto Rauhala, joka…
Kysyin asiaa Poliisimuseosta ja sieltä vastattiin näin:
Yritin salapoliisityönä etsiä tietoja mikä voisi olla alkuperäinen tapaus, mutta eipä löytynyt. Tapaus on voi olla muualta kuin Suomesta, esim. Norja/Ruotsi? Löysin netistä tuon kirjan mistä pystyi lukemaan tapahtumia, mutta mitkään hakusanat eivät löytäneet vanhoissa suomalaisissa sanomalehdissäkään jutun juurille. Eipä Rikosmuseon aineistosta löydy vastaavia juttuja.
Sanomalehdet ovat oiva lähde päästä alkuun, kun etsii tietoa henkirikoksista, mutta tietenkin pitäisi olla joku lähtökohta, mitä ja mistä etsii, esim. paikka tai tässä tapauksessa ehkä ajankohta olisi paras. Esim. itsenäisyyden alussa sanomalehdissä kirjoitettiin hyvin seikkaperäisesti tapauksista…
Ensimmäisen laulun nimi on Sunnuntainäytös, alkuperäiseltä nimeltään Cinema. Sen on säveltänyt Peter Reber. Suomenkieliset sanat on tehnyt Pertti Reponen. Laulu alkaa: "Pieni vain ollessain kädestä mua tartuttiin." Laulu ei ole varsinainen lastenlaulu, vaan iskelmä. Se oli Sveitsin edustuskappale vuoden 1980 Eurovision laulukilpailuissa. Suomeksi sen ovat levyttäneet Sini, Pirjo Lehti, Meiju Suvas ja Paula Koivuniemi, jonka esitys löytyy YouTubesta.
Toisen laulun nimeä en onnistunut saamaan selville. Internetissä samaa laulua etsitään monella eri keskustelupalstalla. Laitan kysymyksesi vielä kirjastonhoitajien yhteiselle postituslistalle ja ilmoitan, jos jotain löytyy.
Higgins, Ryan T.: Mörri muuttaa
Mörri on aina viihtynyt kotipesässään. Se ei ole ollut liian suuri. Eikä liian pieni. Mutta nyt kodissa asuu lisäksi neljä hanhisisarusta ja viimeisimpänä sinne on pesiytynyt kolme villiä hiirtä. Eräänä päivänä Mörri saa tästä kaikesta kaaoksesta tarpeekseen. On muuton aika! Mörri ottaa hanhet matkaansa ja etsii itselleen uuden talon. Mutta alkaako se ikinä tuntua kodilta?
Louhi, Kristiina: Tompan uusi koti (tässä myös omaan huoneeseen muutto)
Tompan kodissa on kaikki mullin mallin. Äiti tyhjentää komeroita ja kaappeja ja pakkaa tavaroita laatikoihin. Kirjahylly muuttuu kasaksi lautoja, ja kohta Tompan oma sänkykin puretaan osiin. Tomppa huolestuu. - Ei hätää, äiti rauhoittelee Tomppaa. - Me…
