1. Suorasanaisia Kalevala-versioita on vuosikymmenten saatossa julkaistu melko paljon. Tässä lista löytämistäni.
Haavio, Martti: Kalevalan tarinat (1. painos 1966, 3. painos WSOY 2010)
Härkönen, Iivo: Kalevala : kouluille ja nuorisolle (WSOY, 1915)
Kunnas, Mauri: Koirien Kalevala (Otava, 1992)
Kuusi, Sakari: Kalevala kansakouluja varten (Gummerus, 1937)
Nieminen, Kai: Kalevala 1999 (SKS, 1999), uudistettu painos Kalevala. Nyt (SKS, 2011)
Moltesen, Eva: Kalevalan tarinat (Otava, 1910)
Rajala, Pertti: Kalevala (selkokielinen mukautus) (BTJ Kirjastopalvelu, 2006)
Lisäksi on ilmestynyt Inkeri Mikkosen laatima Kalevala yleiskielelle käännettynä (Sanasiivet, 2009), jossa runomitta on säilytetty, mutta nykylukijalle hankala sanasto…
Kannattaa tutustua aiheesta kirjoitettuihin teoksiin, esimerkiksi seuraaviin:
Puolustuslinjalla : yhteiskuntatieteellistä ja historiallista tutkimusta maanpuolustuksesta ja asevelvollisuudesta /toim. Teemu Tallberg, Anni Ojajärvi ja Tiia Laukkanen, kirjoittajat Anders Ahlbäck et al.
Tasa-arvoinen turvallisuus? : sukupuolten yhdenvertaisuus suomalaisessa maanpuolustuksessa ja kriisinhallinnassa /toim. Pirjo Jukarinen ja Sirkku Terävä
Suomi on yksin Euroopan asevelvollisuuskartalla kertoo Yleisradio sivuillaan (2013) https://yle.fi/uutiset/3-6828285
Tasa-arvovaltuutetulta on kysytty asiasta: https://www.tasa-arvo.fi/usein-kysyttya
World Factbook kertoo asevelvollisuudesta https://www.cia.gov/library/publications/…
Voisiko kyseessä olla
Eteläpohjalaisia kansanlauluja [Nuottijulkaisu] / koonnut Toivo Kuula. Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1983. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia, ISSN 0355-1768 ; 398 ?
110-sivuisessa teoksessa on alaotsikkona: koonnut Toivo Kuula 1907. Se löytyy Rovaniemen kaupunginkirjaston kokoelmista, tarkista saataavuustiedot osoitteessa http://intro.rovaniemi.fi:8001/?formid=form2 .
Kirjaa ei ole suomennettu, sillä sitä ei löydy Suomen kansallisbibliografia Fennicasta eikä mitään muutakaan Pierre Dukanin nimellä. HelMet-kirjastoista kirja löytyy ainoastaan ranskaksi.
Englanniksi tekijältä on ilmestynyt tänä vuonna laihdutuskirja ”The Dukan Diet”, mutta ainakaan toistaiseksi sitäkään ei näytä olevan Suomen kirjastoissa. Jos englanti sujuu, kirjan voi hankkia kirjakaupoista, joita löytyy esimerkiksi osoitteesta http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/404300. Tai jos haluat, voit tehdä siitä hankintaehdotuksen osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp.
Jylhä ei ole suomennokseensa saanut mukaan vastinetta "rash"-sanalle, joten kysymyksen sitaattia hänen Milton-tulkinnassaan vastaa "murheenhetkellä hän kättään" ["Näin lausuin murheenhetkellä hän kättään / ojensi, poimi hedelmän ja söi."] (Yhdeksäs kirja, 780–781)
Tässä alla muutamia kirjavinkkejä, toivottavasti löydät niistä kiinnostavia. Kirjat saa lainaan kirjastosta. Lisää löytyy esimerkiksi kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon sivuilta. http://www.kirjasampo.fi/fi Kirjoita hakuruutuun paranormaalit ilmiöt tai kummitukset.
- Ihmissatama / John Ajvide Lindqvist
- Hänen varjonsa tarina / Niffenegger, Audrey
- Kuinka kuolleita käsitellään / Ajvide Lindqvist, John
- Lumottu / Deborah Harkness
- Yömyrsky / Johan Theorin
- Veren perintö / Harris, Charlaine
- Tositarinoita kummituksista / kirjoittaneet Paul Dowswell ja Tony Allan
- Bobby Conroy palaa kuolleista ja muita kertomuksia / Joe Hill
- Jokin kumma meissä / Fran Dorf
- Kartanossa kummittelee : romaani / Michaels, Barbara…
Valitettavasti paperisen Ilta-Sanomat lehden löytyminen voi olla haasteellista. Lehti hankitaan varmasti moniin kirjastoihin, mutta sitä ei todennäköisesti säilytetä kovin pitkään. Ottaisin kuitenkin yhteyttä Pasilan kirjastoon, koska siellä digitoidaan monia lehtiä mikrofilmeille, muun muassa Ilta-Sanomat. Asiaa voi tiedustella esimerkiksi sähköpostitse: tietopalvelu.pasila@hel.fiMyös Kansalliskirjasto digitoi lehtiä ja monia lehtiä voi lukea heidän omilta kirjastossa sijaitsevilta vapaakappaletyöasemilta. Vapaakappaleasemien aineistoja voi lukea, kuunnella ja katsella, mutta sisällöstä ei voi valmistaa digitaalista kopiota. Aineistoa voi sen sijaan kuvata suoraan näyttöruudulta ja äänittää kaiuttimien kautta. Verkkosivuja, elektronisia…
Valtiopäiväasiakirjat löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta 1800-luvulta asti. Painetut versiot tulevat kirjastoon kuitenkin hitaammin kuin digitaaliset versiot verkkoon, joten kaikkein tuoreimpia valtiopäiväasiakirjoja kannattaa lukea suoraan verkosta.
Valtiopäiväasiakirjoihin voi tutustua myös eduskunnan kirjastossa, joka toimii julkisena oikeudellista tietoa, yhteiskuntatietoa ja eduskuntatietoa välittävänä keskuskirjastona. ( http://www.eduskunta.fi/kirjasto/ )
Eduskunnan kotisivuilta ( http://www.eduskunta.fi/ ) pääsee vasemmalla ylhäällä olevaa "asiat ja asiakirjat" tekstiä painamalla alavalikkoon, josta "asiakirjat" tekstiä painamalla pääsee jälleen uuteen valikkoon.
Avautuvan sivun vasemmassa runassa on lista…
Alla oleva verkkosivu kertoo muun ohessa heinän paalaamisen alkuvaiheista Suomessa. Paalaimet alkoivat voimakkaammin yleistyä Suomessa 1970-luvun kuluessa, vaikka jo tätä aiemmin 1950-luvulta alkaen niitä oli markkinoilla ollut.
https://www.tarinoitajanakkalasta.fi/heinaseipaista-dinosauruksen-munii…
Helsingin Sanomissa uutisoitiin 1972 "maatalouden ehkä raskaimman kesätyön olevan nopeasti koneellistumassa". Uudellamaalla paalattiin jo noin puolet heinäsadosta. Paalaimia hankittiinkin alkuun erityisesti Etelä-Suomen tiloille. Kehityksestä huolimatta vuonna 1974 Hesarissa todettiin kuitenkin suurimman osan maan heinistä koottavan edelleen seipäille.
Helsingin Sanomat 7.7.1972 ja 4.7.1974.
Sinun kannattaa silmäillä läpi ne kirjat, jotka saat kun haet HelMet-tietokannasta Viron historian luokalla 973.1: http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=h&searcharg=973.1&searchsco… Sinun kannattaa rajata yllä olevasta linkistä saatavaa hakutulosta seuraavasti:
1) napsauta painiketta Rajaa/Järjestä hakua,
2) napsauta lokerosta Aineisto: kirjat,
3) napsauta lokerosta Kieli: suomi (paitsi jos haluat nähdäksesi myös muut kielet),
4) napsauta lokerosta Järjestys: uusimmat ensin,
5) napsauta painiketta Jatka.
Suoraa linkkiä valmiiksi rajattuun hakutulokseen ei valitettavasti voi antaa.
Tuosta nimekejoukosta löytynee sinua kiinnostavia kirjoja. Valitsin niistä muutaman hiukan erilaisen kirjan, joiden kuvittelisin olevan…
Länsimaiden historia, uskonto ja sittemmin osittainen luopuminen pääasiallisesta uskonnosta selittävät asiaa pitkälti. Jo kreikkalaiseen ja roomalaiseen kulttuuriin sisältyi kirosanoja, joskin nykypäivän vinkkelistä ne pääosin melko merkillisiä. Meillä länsimaissahan on ollut käsitteitä, kuten 'helvetti' ja 'paholainen' (ja lukuisat samaa tarkoittavat sanat), jotka käsitteet puuttuvat valtaosasta muita kulttuureja ja näin ollen lisäävät huomattavasti mahdollisia kirosanoja. Useimmissa muissa kulttuureissa auktoriteettien kunnioitus sekä yleinen häveliäisyys on suurempaa kuin länsimaissa, jotka seikat myös osaltaan selittävät asiaa.
Rajan veto siinä, mikä on oikeasti kirosana ja mikä on vain sana, jota voi tarvittaessa käyttää…
Tietoa aiheesta löytyy seuraavista teoksista:
Suomen maatalouden historia 2: Kasvun ja kriisien aika 1870-luvulta 1950-luvulle (2004)
Sata Sarkaa: Varsinaissuomalainen maaseutu ja maatalous 1904 – 2004 (2004)
Niemelä: Talonpoika toimessaan (2008)
Ranta: Naisten työt (2012)
Raija Kourin artikkeli Työssäoppiminen maalaistalossa: maatilalla riitti työtä ja touhua artikkeli on julkaistu Saviseudun Joulussa nro 23 (2011). Artikkelissa kuvataan maatalon elämää Loimaalla 1930-50-luvuilla.
Teppo Korhosen artikkeli Satakuntalaisen maatilan perinteinen työvuosi, yhteisö luonnon reaaliajassa sisältyy Laari 2012 –teokseen. Artikkeli käsittelee laajasti maatilan töitä 1800-luvulla.
Kaikki mainitut teokset löytyvät Loimaan pääkirjaston…
Kirjojen sosiaalista luettelointia varten voi käyttää esimerkiksi Goodreadsia tai LibraryThingiä, jos listaamiseen haetaan tässä nyt jotakin musiikkitietokanta Discogsin kaltaista alustaa eikä esimerkiksi kirjablogeja, muistiinpanosovelluksia tai Instagramin kirjatilejä.
Amazonin omistamalla Goodreadsilla on eniten käyttäjiä ja eniten nimekkeitä. Käyttäjät kuvaavat Goodreadsin toimivan enemmän sosiaalisen median kaltaisena kanavana, kun taas LibraryThing sopii paremmin kirjojen katalogisointiin ja kuvailutietojen järjestelyyn. Molemmista palveluista löytyy hyvin myös suomenkielisten kirjojen kuvailutietoja. Näiden kahden todennäköisesti eniten käytetyn palvelun lisäksi on olemassa pienempiäkin alustoja, kuten esimerkiksi The…
Hiski-tietokannan mukaan Björkengren-sukunimiä löytyy muun muassa Mikkelistä, Juvalta ja Puumalasta. Karjalatietokanta tietää kertoa, että luovutetun Karjalan puolelta löytyy myös muutama Björkengren (Jaakkima ja Jääski), mutta henkilöiden syntymäpaikaksi on merkitty Mikkeli. Mikkelistä löytyykin varhaisimmat merkinnät Björkengren-nimestä.
Pirjo Mikkosen Sukunimet -kirjan mukaan sukunimi Björkengren nimi on juuri Jääskessä muutettu Koivuseksi. Koivu (Björk) kuuluu sekä vanhimpiin että nuorimpiin talon- ja kylännimiin eri puolella maata.
Väestöliiton nimipalvelun mukaan Björkengren-nimeä on ollut yhteensä 31 henkilöllä, joista 18 on ollut jo kuolleilla.
Historiallisen sanomalehtikirjaston haussa (http://digi-old.kansalliskirjasto.fi/index.…
Opettajista kertovia romaaneja löytyy paljon. Tässä niistä joitakin, sekä kotimaisia että käännöksiä.
Brontë, Charlotte: Kotiopettajattaren romaani; Professori
Coetzee, J. M.; Häpeäpaalu
Hakalahti, Niina: Sydänystävä
Hayden, Torey: Lapsi muiden joukossa; Nukkelapsi; Toisten lapset
Hämeen-Anttila, Virpi: Suden vuosi
Levo, Tuula: Hyppytunti
Luther, Annika: Opettajainhuone
Pulkkinen, Riikka: Raja
Schalansky, Judith: Kirahvin kaula
Tossavainen, Jouni: Koulu
Tuominen, Pirjo: Kotiopettaja
Tyler, Anne: Nooan kompassi
Valtonen, Hilja: Nuoren opettajattaren varaventtiili
Valtonen, Jussi: Siipien kantamat
Williams, John: Stoner
Turkka Malin esittämä ja sanoittama kappale Uudet äänet on Mikael Wiehen sävellys Ska nya röster sjunga.
Kirkes-kirjastojen kokoelmista löytyy kolme nuottijulkaisua, joista löytyvät Wiehen laulun nuotti. Julkaisut ovat Våra vackraste visor & ballader (2204), Andliga önskesångboken (2000) ja Den svenska sångboken / urval och kommentarer: Anders Palm, Johan Stenström (1997) . Verkkokirjastosta voit tarkistaa julkaisujen tarkemmat tiedot ja voit tilata nuottijulkaisut omaan lähikirjastoosi.
https://kerava.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Korkatti-nimen on arveltu olevan lappilaisperäinen, mutta sen etymologiasta ei löytynyt tarkempaa varmuutta tai selitystä. Kylännimeksi Ainali on tullut, kun Ainali(nen) -niminen asukas on asettunut asumaan Ainalijärven rannalle 1500-luvun puolivälissä. Ainali-nimen etymologia on mahdollisesti saksalaisperäinen (Aginald / Ainald). Osmanki puolestaan perustuu sanaan osma, joka on seudulla tarkoittanut karhua. LähteetPirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)Suomalainen paikannimikirja: https://kotus.fi/nimistonhuolto/nimijulkaisut/kotimaisia-paikannimia-ka…
Hei!
Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 löytyy asiasanoilla valehtelu ja kuvakirjat
kuusi teosta: Campanella, Marco: Hermanni Hiiri huijaa, Eriksson, Eva: Helmi käy kaupassa, Harainen, Pirkko: Älä narraa, Emma!, Rankin, Laura: Roosan pikku valhe, Robberecht, Thierry: Saara ja pikku kummitukset ja Mayfield, Sue: Neljä Jaakkoa (tämä on tosin helppolukuinen kirja, mutta siinä on paljon kuvitusta).
Lisäksi Tampereen kirjastoissa on luettavissa (ei siis kotiin lainattavissa) Mervi Kosken 3-osainen hakuteos: Kuvakirjojen aihepiirit aakkosissa. Näistä Kosken kirjoista löytyy aiheesta seuraavat teokset: Huhta, Marja-Liisa: Hilarius ja Loru-Liisa,
Ryden, Inger: Miian karkumatka, Tharlett, Eve: Samuel…
Et mainitse kysymyksessäsi näiden kansalliseläinten englanninkielisiä nimiä, mutta netitä löytyi seuraavia tietoja:
Marokon kansalliseläin on englanniksi Barbary lion. Sen latinankielinen nimi on Panthera leo leo, josta löytyy wikipedia-artikkeli: https://fi.wikipedia.org/wiki/Barbarileijona . Suomeksi eläin on siis barbarileijona ja se on hävinnyt luonnosta jo 1920-luvulla.
Tunisian kansalliseläin on Cream coloured courser, jonka latinankielinen nimi on cursorius cursor. Sillä hakiessa löytyy myös suomenkielinen wikipedian artikkeli: https://fi.wikipedia.org/wiki/Aavikkojuoksija. Kyseessä on siis aavikkojuoksija-niminen lintu.
Kun kysymyksessä ei ole mitään viitettä siihen, miten laajaa barokkimusiikin esittelyä kaivataan, suosittelen ainakin aloittamaan Wikipedian artikkelilla (http://fi.wikipedia.org/wiki/Barokkimusiikki), joka on mielestäni varsin onnistunut tiivistelmä, josta myös pääsee yksittäisiin säveltäjiin, jos on tarvetta.
Sen päättäminen, mikä on "tärkeätä" jossain taidemusiikin tyylikaudessa, on aina jossain määrin tulkinnanvarainen asia. Kun arkisesti puhutaan barokkimusiikista, sillä viitataan usein aikakaudella yleiseen konserttoon ja sen rakenteeseen (nopea - hidas - nopea), mutta myös tyylillisiin ominaispiirteisiin, kuten runsaaseen koristeluun ja bassolinjan (basso continuo) keskeiseen merkitykseen.
Musiikinteorian näkökulmasta asiaa…
