Osmonmäen nimen alkuperä ei valitettavasti selvinnyt tutkimistani lähteistä. Kaikki vastaani tulleet aluetta käsittelevät kirjoitukset tuntuvat ottavan nimen annettuna, yrittämättä sitä taustoittaa, mikä viittaa vahvasti siihen, ettei nimen syntyhistoriaa tunneta: se on "vanha paikallisnimi", aluetta "on kutsuttu" tällä nimellä jne. Ei kuitenkaan vaikuta siltä, että Osmonmäki olisi saanut nimensä tilan tai torpan mukaan – tällaisesta ei käyttämässäni lähdekirjallisuudessa puhuttu eikä Osmoon assosioituvia nimiä löytynyt tilojen eikä torppien listauksista.
Ensimmäinen runo on Pallen eli Reino Hirvisepän kupletti Löylyä lissää, joka on ainakin teoksessa Pallen parhaat (Alea-kirja 1986).
Toinen runo on Kalle Vihtori Väänäsen Rienooja tulloo, joka on teoksessa Sanarrieskoo (Karisto 1976).
Molemman teokset ovat Porin kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Nimistötutkimuksessa on esitetty, että sanoilla on yhteys. Tosin niin päin, että nimi Jomala on johdettu sanasta jumala. Sana jumala on voinut tarkoittaa jonkinlaista (jumalan)kuvaa, jolla on merkitty suojaisaa satamapaikkaa. Jomala-nimi voi siis juontua suomenkielisestä lahdennimestä Jumalanlaksi. On myös esitetty, että Jomala on tietoisesti luotu nimi, joka otettiin käyttöön pitäjän perustamisen yhteydessä, mahdollisesti 1200-luvulla.
Jumala-sanalla on vastineita kaikissa itämerensuomalaisissa kielissä.
Kielitieteilijöiden parissa on näkemyseroja sanan alkuperästä. Sen on arveltu olevan lainasana jostain ei-suomensukuisesta kielestä. Tosin monet kielitieteilijät ovat suhtautuneet tähän olettamukseen epäillen tai…
Hei,
sukunimesi onkin aika harvinainen,Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan sukunimeä Siik on tällä hetkellä käytössä seuraavasti:
Nykyisenä nimenä suomalaisilla:
yhteensä 221
miehillä 109
naisilla 112
Suomessa 189
ulkomailla 32
Siik tulee ruotsinkielen sanasta sik joka tarjoittaa siikaa. Siika-alkuisia suku- ja paikannimiähän on Suomessa runsaasti, mutta sinun nimesi on siis alkuperäisessä muodossaan. Meillä on valitettavasti lähes kaikki nimikirjat kirjastosta lainassa, joten en saanut ihmeemmin tietoa kirjallisia lähteistä. Pitjo Mikkosen kirjassa Sukunimet ei ole nimestä mitään, johtuu varmaan se harvinaisuudesta/vierasperäisyydestä.
Netissä on sukututkimusharrastajien sivustoja, joilla nimi vilahtaa. Tässä eräs esimerkki:
"…
Hei,Nyt on tekoäly antanut harhaanjohtavaa tietoa. Vaara-kirjastolla ei ole asiakkaille lainattavia kameroita. Muutamia kameroita on vain henkilökunnan käyttöön tapahtumien yhteydessä jne. Lainattava kamera vaatisi aika paljon resurssia ja osaamista huollon, tarkistuksen osalta lainauksien jälkeen puhumattakaan itse kameran ostoon tarvittavasta kertainvestoinnista. Esineet tulevat kirjastojen kokoelmiin pitkälti eri hankkeiden yhteistyökumppanien kautta eikä niitä hankita omasta aineistomäärärahasta.Helmet-kirjastoissakaan ei näyttäisi olevan asiakkaille lainattavia kameroita ainakaan tietokannassa. Ainoastaan muutama webkamera kirjastossa käytettäväksi esim. Teams-videokokouksiin tai vastaavaan.Kameroita voi hakea eri kirjastokimppojen…
Northanger Abbey ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi Eila Pennasen kääntämänä vuonna 1953 nimellä Neito vanhassa linnassa (viimeisin painos on vuodelta 2001). Pennasen suomennoksessa kysymyksen sitaatti kuuluu seuraavasti: "Puvut olivat hänen intohimonsa. Hän iloitsi viattomasti siitä että saattoi pukeutua hienosti; -- ."
Vuonna 1999 kirjasta ilmestyi Paula Merjamaan uusi suomennos Northanger Abbey -nimisenä. Merjamaa on tulkinnut kysymyksessä siteeratun tekstikohdan näin: "Vaatteet olivat hänen intohimonsa. Hänellä oli enimmäkseen harmiton mieltymys koreiluun, -- ."
Hei!
Eversti ja rouva Sladen olivat Pelastusarmeijan ylijohtajat. Vastaajan mielestä sanamuoto viittaisi siihen, että artikkeli olisi ollut mahdollisesti jossain Pelastusarmeijan omassa lehdessä, esimerkiksi Pelastusarmeijan nuori sotilas tai Helmiä syvyydestä.
Molempien lehtien numeroita on digitoitu. Digitoidut numerot ovat vapaasti luettavissa verkossa vuoteen 1939 saakka osoitteessa https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu. Vuodesta 1940 eteenpäin julkaistut lehdet ovat luettavissa Kansalliskirjaston erikoislukusalissa tai vapaakappaletyöasemilla. Lisätietoja Kansalliskirjaston lukusalilainauksesta saat täältä
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/aineistot-ja-kokoelmat/aineiston-sa…;
Lisätietoa…
Tarkoitat varmaankin Dr. Philin (Phillip C. McGraw) teosta ”The ultimate weight solution cookbook”, julkaistu vuonna 2004.
Harmillista kyllä, kyseistä keittokirjaa ei löytynyt pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä hankintatietokannasta. Teosta ei siis ole tällä hetkellä niillä listoilla, joista aineistoa kirjastoihin valitaan. Voit toki tehdä tästä Dr. Philin opuksesta hankintaehdotuksen vaikkapa Helsingin kaupunginkirjaston sähköisellä lomakkeella: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.aspx.
Kirjaa ei muuten taida olla ainakaan englanninkielisenä missään suomalaisessa yleisessä tai korkeakoulun kirjastossa. Ruotsia taitavat voivat kysellä tätä teosta Turun kaupunginkirjastosta:
McGraw, Phillip C.: Sjustegsmetoden…
Vastaus kysymykseesi vaatii vastausta ainakin muutamaan rajatumpaan kysymykseen: Kuinka suuret ovat patruunan tuotannossa ja kuljetuksessa syntyvät päästöt? Kuinka suuret ovat patruunan varsinaisen ampumisen päästöt? Ja kuinka suuret ovat ammutun patruunan kierrätyksen/luontoon jättämisen päästöt? Ja tarkan vastauksen määrittäminen jokaiseen näistä kysymyksistä riippuu puolestaan sekin monesta tekijästä: Millaista patruunaa käytettiin? Mitä ammutulle patruunalle tehdään? Millaisella aseella patruuna ammuttiin? Esimerkiksi Wingfors et. al. (2014): Emission factors for gases and particle-bound substances produced by firing lead-free small-caliber ammunition. J Occup Environ Hyg,11(5). käsittelee erityisesti erilaisten ammustyyppien…
Laitan tähän sitaatit Paavo Cajanderin klassisina suomennoksina, koska ne ovat helposti saatavilla ja tekijänoikeuksien suojan ulkopuolella, sillä Cajanderin kuolemasta on kulunut enemmän kuin 70 vuotta.
Cajanderin suomennos ”Julius Caesarista” löytyy Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/etext/16893. Cajander suomentaa sitaatin (ja sitä seuraavat rivit) seuraavasti:
”Vuoks’ on ja luode ihmiskohtaloissa:
Jos vaarin otat nousun, vie se onneen,
Jos laiminlyöt sen, koko elinjuoksus st [sic]
Kareihin takeltuu ja kurjuuteen.”
Cajanderin suomentama ”Macbeth” on luettavissa osoitteesta http://www.gutenberg.org/etext/16893. Hän on riimitellyt katkelman suomeksi seuraavasti:
”On kaunis tämä linnan paikka; ilma
Suloinen, vieno…
Asiakkaat voivat soittaa kirjaston pianoa Helsingissä Kirjasto 10:ssä (sähköpiano), Vantaalla Tikkurilassa ja Espoossa Sellon kirjastossa (piano, flyygeli ja urkuharmoni).
Varaa aika etukäteen:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/yhteystiedot/
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;217;464;476
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;17370;17389
Olet ymmärtänyt aivan oikein. Jos olet tallentanut tietojasi etukäteen kirjaston asiakasrekisteriin alla olevasta linkistä aukeavalla lomakkeella, voit käydä hakemassa kirjastokortin mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Lomakkeen täyttäminen etukäteen nopeuttaa kirjastokortin saamista. Ota voimassaoleva henkilöllisyystodistus mukaan. Jos kirjastokorttia ei ole haettu kolmen kuukauden kuluessa lomakkeen täyttämisestä, tiedot poistetaan.
Ensimmäinen kortti on ilmainen. Kadonneen kortin tilalle tehdystä kortista veloitetaan. Uusi aikuisten kortti maksaa kolme euroa ja lasten kortti kaksi euroa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
http://www.helmet.fi/fi-FI
Mikäli kortin omistajalla ei ole kirjalainoja eikä hänellä ole kirjastoon maksettavia maksuja, kortti voidaan pyynnöstä poistaa. Lainakortin omistajan henkilöllisyyden varmistamiseksi pyyntöön voi lisätä sen henkilön yhteystiedot, joka hakee jäsenyyden poistamista. Lainakortti kannattaa vielä hävittää.
Jos kirjastokorttia ei ole käytetty kolmeen vuoteen, eikä asiakkaalla ole kirjastoon maksettavia maksuja tai kirjaston kirjoja lainassa, kortti saatetaan käyttämättömänä poistaa järjestelmästä.
Tässä muutama vinkki.
Bertényi, Patricia G.: Salaisuuksien galleria
Kuusisto, Stephen: Kuulokuvia : muistoja sokeudesta ja kuuntelemisesta
Mai, Jia: Pimeä voima
Maupin, Armistead: Yön kuuntelijat
Šiškin, Mihail: Neidonhius
H.G.Porthanin kirjoitus Försök at uplysa konung Aelfreds geografiska beskrifning öfver den Europeiska Norden sisältyy sarjaan "Kongliga Vitterhets-, Historie- och Antiqvitets-Akademiens Handlingar". osa 6, 37-106. 1800.
ks.
Teos Porthan: Opera Omnia. VI. Turku 1978, sivu xxxxviii. Julk. Porthan seura.
Ks. myös
http://www.lysator.liu.se/runeberg/transmin/c0408.html
sekä
http://www.vitterhetsakad.se/
Tämän palvelun ylläpitäjä ei selvästikään halua kertoa itsestään yhtään mitään. Sivustolla ei ole näkyvissä eikä HTML-koodiin piilotettuna mitään vihjettä siitä, kuka sivuston takana on. Yhteystietojen täydellinen puuttuminen viittaa siihen, ettei ylläpitäjä ehkä pidä sivustoaan täysin laillisena. Ylläpitäjä on myös sulkenut kommentointimahdollisuuden eli ei halua sivuille keskustelua palvelun toiminnasta. Etusivun alareunassa näkyvät "Kerro Kavereille!" napit on tarkoitettu vain siihen, että käyttäjä levittäisi sanaa palvelusta. Niiden kautta ei saa ylläpitäjään yhteyttä.
Äkkikatsomalla sivuston ohjeet ja vinkit ovat pääosin ihan järkeviä. Mitään omaa tuotantoahan sivustolla ei näytä olevan, se vain vinkkaa netistä löytyviin…
Pääkaupunkiseudun kirjastoista sekä muista Suomen kirjastoista ei valitettavasti löytynyt juuri lainkaan Christoph Heinin kirjallisuutta käsittelevää aineistoa, esim. tutkimuksia. Helsingin yliopiston kirjastosta http://finna.fi löytyivät seuraavat 2 julkaisua:
Vancea, Georgeta:
Der narrative Diskurs in Christoph Heins "Der fremde Freund". Uppsala : Uppsala universitet, 1993.
Sijainti: Yliopiston kirjasto, Pääkirjasto (Unionink. 36, puh. 19123196)
Bonner, Witold:
Ein Bild, mir unreichbar? : zur Analyse der Metaphern in Christoph Heins Novelle "Der fremde Freund". Helsinki : Helsingin yliopisto, 1991. Pro gradu, Germaaninen filologia.
Sijainti: Hum tdk kirjasto Metsätalo opinnäyt., ei kotilainaan
Mutta kaukolainaksi on mahdollista tilata…
Ruila on yksi n. 1 300 peniksen nimityksestä Raimo Jussilan ja Maija Länsimäen hakuteoksessa Seksisanat : suuri suomalainen seksisanakirja (Prometheus, 2010). Lähdeviitteeksi teos ilmoittaa Peppi Helinin Isojen poikien laulukirjan (Gummerus, 1994), joka sisältää "rehvakkaita ja remsseitä ralleja ja rekilauluja Suomen kansan suusta". Tästä "ruila" löytyy Ryynipussi-nimisestä laulusta, josta on olemassa levytys vuonna 1972 julkaistulla albumilla Isojen poikien lauluja 2. Levyn takakannessa Pekka Gronow taustoittaa lauluja seuraavasti: "Tieteellisen tutkimuksen puuttuessa näiden laulujen alkuperästä ei voida sanoa paljoakaan. Sävelmistä päätellen ne ovat syntyneet joskus vuosisadan vaihteen molemmin puolin. -- Näiden laulujen tekijät ovat…
