Suomen laki mahdollistaa monikansalaisuuden eli sen, että henkilöllä on samanaikaisesti kahden tai useamman maan kansalaisuus. Viron laki sen sijaan ei anna tällaista mahdollisuutta, vaan Viron kansalaisuuden menettää ottaessaan vastaan jonkun muun maan kansalaisuuden.
Tietoa Suomen kansalaisuuslaista: https://migri.fi/documents/5202425/6162908/Suomen+kansalaisuuslaki+%28f…
Tietoa Viron kansalaisuudesta: https://www.eesti.ee/en/citizenship-and-documents/citizenship/estonian-…
Alla on linkkejä verkkosivuille, joissa voit lahjoittaa muuta kuin tavaraa, vaikkapa aikaa vanhukselle tai poliorokotteen kehitysmaan lapselle.
https://www.annajotainmuuta.fi/
https://www.helsinkimissio.fi/lahjoita/
https://www.toisenlainenlahja.fi/
https://www.fingo.fi/osallistu/eettiset-joululahjat
https://www.unicef.fi/lahjoita/
Lisäksi lahjakortteja voi askarrella itsekin ja lahjoittaa niissä omaa aikaa vaikkapa piknikin muodossa tai tarjoamalla elokuvareissu.
Kaivattu kirja on Malachy Doylen Eikunkeikkulan linna (Kustannus-Mäkelä, 1999). Siinä tarinan viisivuotias poika tapaa ensi kerran vaarinsa, joka kutsuu hänet vierailulle kotiinsa. Käy ilmi, että itseään Hikkori Hepokatiksi kutsuvan vaarin luona ei käytetä mistään asiasta sen tuttua nimeä: talo on Eikunkeikkulan linna, tuli on Hohkahehku, kissa on Taskumatti, vesi on Litsistippaa, kengät ovat Hiekkalinnan Linttaajat, silinteri on Aivokoppa Ananas, portaat Puumäki, sänky Torkkuohjaamo. Neuvokas poika omaksuu uudet nimitykset nopeasti ja herättää yöllä isoisänsä sujuvasti, kun takan ääressä viihtyvän kissan hännänpää on syttynyt tuleen: "Hikkori Hepokatti! Nouse heti Torkkuohjaamosta, pane Hiekkalinnan Linttaajat jalkaan ja Aivokoppa Ananas…
Mainitsemiesi satukirjojen lisäksi Weilin + Göös julkaisi 1970-luvulla myös nämä isokokoiset satukirjat:
- Afrikkalaisia satuja (1973)
- Pohjoismaisia satuja (1974)
- Satuja Etelämeren saarilta (1980)
- Intiaanisatuja (2. ja 3. painos ilmestyi 70-luvulla)
- Eläinsatuja (1973)
Osa kirjoista kuuluu Maailman satuaarteita -sarjaan.
Vuonna 1968 ilmestyi Satukaruselli, jossa on moderneja tsekkiläisiä satuja.
Aasialaisia kansansatuja ilmestyi vuonna 1978, mutta se on hieman pienikokoisempi kuin edellä mainitut kirjat.
Voisikohan kyseessä olla teos nimeltä Itkevä tuuli? Sen on kirjoittanut Linda Davison Stafford eli Crying Wind ja sitä on luonnehdittu omaelämäkerralliseksi romaaniksi. Päähenkilö on 15-vuotias, ja sekä isoäiti että Ukkoskavio-hevonen ovat tärkeässä roolissa hänen elämässään. Kirja ilmestyi alkukielellä vuonna 1977 ja suomeksi 1980. Tietoa kirjailijasta mm. Wikipediassa (https://en.wikipedia.org/wiki/Crying_Wind) ja kuvailua kirjasta sekä kansikuva Sheferijm - Ajatuksia kirjoista -blogissa: http://sheferijm.blogspot.com/2016/12/crying-wind-itkeva-tuuli.html.
Kirjojen etsiminen tuntomerkkien perusteella voi olla joskus hankalaa, mutta aina kannattaa kokeilla. Juoneen, päähenkilöihin ym. liittyviä sanoja voi käyttää Google-haussa…
Siluurikausi, liitukausi ja pleistoseenikausi ovat kaikki geologisia aikakausia. Siluurikausi ja liitukausi ovat geologisia kausia, ja pleistoseenikausi on geologinen epookki. Geologinen ajanlasku perustuu geologisten muodostumien tutkimiseen sekä ajoittamiseen (stratigrafia), ja sitä käytetään etenkin geologiassa ja paleontologiassa. Geologisten ajanjaksojen pituus saattaa olla useita miljoonia vuosia. Nämä ajanjaksot luokitellaan suuruusjärjestyksessä eoneihin, maailmankausiin, kausiin ja epookkeihin. Myös epookit voidaan jakaa lyhyempiin ajanjaksoihin.
Nykyistä maailmankautta kutsutaan kenotsooiseksi maailmankaudeksi. Sen katsotaan alkaneen liitukauden lopulla tapahtuneen joukkosukupuuton jälkeen noin 65 miljoona vuotta sitten.…
Eduskunta säätää uuden lain tai muuttaa vanhaa lakia hallituksen esityksestä tai kansanedustajan aloitteesta. Eduskunta on myös velvollinen ottamaan käsittelyyn kansalaisten tekemä lainsäädäntöaloite (kansalaisaloite), mikäli vähintään 50 000 kansalaista kannattaa aloitetta.
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/eduskunnan_tehtavat/lak…
Kansalaisaloitteen tekemisestä lisää täällä:
https://www.suomi.fi/kansalaiselle/oikeudet-ja-velvollisuudet/perusoike…
Ruuvilla kiinnitettäviä ja irrotettavissa olevia päitä en valitettavasti onnistunut löytämään, mutta korvikkeeksi tarjoan Erno Paasilinnan satiiria Päitä ja ruumiita, jossa ollaan saman aiheen parissa.
"On saavutettu uusi edistysaskel. Ihmisen pää voidaan kiinnittää toiseen ruumiiseen. Ensikokeilut on tehty eläimillä. Seuraava askel on menetelmän siirtäminen ihmiseen.
Nähtävästi voidaan menetellä myös päinvastoin: vieras pää voidaan liittää oman pään tilalle. Maallikon mielestä tämä ei voi tuntua ylivoimaiselta.
Eikö tunnukin jonkinlaista kutinaa kaulan tienoilla? Harva meistä on aivan tyytyväinen omaan ruumiiseensa. Saattaisi olla piristävää vapautua sen vaivoista ja saada tilalle paljon mallikelpoisempi olemus.
--
Tietenkin…
Anni on Annan rinnakkaisnimi ja puhuttelumuoto. Nimi on ollut suomen almanakassa vuodesta 1950. Myös ortodoksisessa kalenterissa viitataan Annin kohdalla Annaan. Anna taas on kreikkalainen muoto heprean sanasta hannah, armo.
Annika on saksalaisperäinen Annan hellittelymuoto.
Elisabeth on muunnos heprealaisesta nimestä Eliseba, joka tarkoittaa Jumala on valani tai Jumala antaa avun. Siitä on käytössä monia eri kirjoitusmuotoja. Nimen on tuonut tietoon Johannes Kastajan äiti Elisabet. Elisabet ja Maria ovat kristikunnan laajimmalle levinneitä naisen nimiä.
Maria on heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Tutkijat ovat esittäneet arvailuja nimen merkityksestä, mm. toivottu lapsi, näkijätär ja herratar.
Lisää tietoa saat esim…
Lyhyesti Tunturipyörän historiaa löytyy Turun kaupungin historia -sarjan osasta 1918-1970:ensimmäinen nide (kirjoittanut Veikko Laakso). Kotimaisten artikkelin viitetietokannasta Artosta löytyy 5 viitettä: Perttu, Paavo: Robotin myötä työ inhimillistynyt - Tuottavuus 1989: 3; Kuva, Heikki: Virkamiehen valinta - Tekniikan maailma 1984; Kuva, Heikki: Tunturi terästää otettaan - Finn sport 1983: 8; Tunturipyörä oy ketterä 60-vuotias - Finn sport 1989: 9; Repo, Elias: Tunturipyörän uusi toimitusjohtaja Pekka Pystynen - Kauppalehti-optio 1966: 7. Yrityksellä näyttää olevan oma lehti Tunturipyörä 1991-.
Googlen avulla hakien löytyi tieto, että Turun maakuntamuseo on saanut tehtaan aineistoa kokoelmiinsa ja siinä yhteydessä dokumentoinut tehtaan…
Islamilaisessa maailmassa naiset eivät rukoile, paastoa tai mene moskeijaan kuukautisten tai lapsivuodeajan aikana. Yhdyntä, kuukautiset ja synnytys saattavat ihmisen ns. suureen epäpuhtauden tilaan, ja muslimin tulee olla rituaalisesti puhdas suorittaessaan uskonnollisia velvoitteitaan.
Vaikka nainen on kuukautisten aikana rituaalisesti epäpuhdas, häntä ei tarvitse sinä aikana muutoin välttää. Uskonnollisten rituaalien lisäksi vain yhdyntä on kuukautisten aikana kielletty, muuten nainen elää tänä aikana yleensä aivan normaalia elämää. Joissakin muslimiyhteisöissä nainen ei kuitenkaan saa kuukautisten aikana leipoa tai laittaa ruokaa.
Rituaalisessa puhtaudessa erotetaan suuri puhdistautuminen (ghusl), jossa…
Kyse lienee niin sanotuista väärin kuulluista laulunsanoista: tosiasiassa Arto Tamminen laulaa tulevansa Utopiasta.
Arto Tamminen – Utopia (1997, CD) - Discogs
Mainitsemasi tuntomerkit sopivat teokseen
"Haavoittunut sydämeni" : Lilli Jahnin elämä 1900-1944 / Martin Doerry. Plataani 2003. - Doerryn Haavoittunut sydämeni on eräs vaikuttavimmista natsiaikojen päiväkirjoista.
Hyvin lähelle tulee myös Victor Klempererin kirja Haluan todistaa : päiväkirjat 1933-1945. WSOY 2001. Kirjoittaja oli Dresdenissä kirjallisuuden professori, joka menetti ensin opetustyönsä, sitten käännöstyönsä, julkaisulupansa, kotinsa jne. Hän oli juutalaisesta perheestä, muttei tunnustanut uskontoa, ei edes
tuntenut juutalaisia tapoja. Hänen vaimonsa oli saksalainen, jonka vuoksi hän säästyi keskitysleiriltä aina vuoteen 1945 saakka. Lopulta sai kutsun ilmoittautua, mutta Dresdenin pommitukset koituivat hänen "…
Kirjavälityksestä kerrottiin, että heillä on käytössään Hollannissa heitä varten tehty Combiplast-merkkinen muovituskone. Lisää tietoa täältä:
http://www.nbdbiblion.nl/tools/Default.asp?leesanoniem=/nbdbiblion/Docu…
Kyllä, voit palauttaa Jyväskylästä lainatut kirjat mihin tahansa Keski-kirjastoon. Poikkeuksena voi olla kuntakohtaisesti joitain aineistoja (esim. soittimet ja liikuntavälineet), joita ei voi palauttaa toisen kunnan kirjastoon.
Helmet-kirjastoissa (Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Vantaan kaupunginkirjastot) ei valitettavasti säilytetä näin vanhoja Hämeen sanomia. Kansalliskirjasto säilyttää kaikkia Suomessa ilmestyviä sanomalehtiä mikrofilmeinä.
Kansalliskirjasto
PL 15 (Unioninkatu 36)
00014 HELSINGIN YLIOPISTO
puh. (09) 191 23196
fax (09) 191 22719
KK-palvelu@helsinki.fi
Avoinna:
ma-pe 9-20
la 9-16, su suljettu
Aiheesta löytyy runsaastikin tietoa.
Pukeutumishistorian kannalta erityisiä ranskalaisia piirteitä on havaittavissa vasta keskiajan alettua 400-luvulla. Roomalaisten valloittaman Gallian asukkaat olivat omaksuneet roomalaisten kulttuurin piirteitä, joten tuolta ajalta ei ole mielekästä tarkastella pukeutumishistoriaa erityisesti ranskalaiselta kantilta.
Hakemalla HelMet-verkkokirjastosta sanoilla "pukeutuminen Ranska" viitteiksi tulee mm. seuraavat teokset:
Giafferri, Paul Louis de: Costumes - French female 1037-1870, Rooma : Belvedere, cop. 1981.
Ribeiro, Aileen: The art of dress - fashion in England and France 1750 to 1820, New Haven : Yale University, 1997.
Aiheesta löytyy tietoa myös seuraavista teoksista:
Laver, James: Costume and…
Sota-ajan tuntolevyistä on tietoa Kansallisarkiston Arkistojen Portti -palvelussa. Numerosarjan merkitystä ei artikkelissa avata, mutta tekstistä voisi päätellä, että tuntolevyn numerosarja on satunnainen eikä sisällä yksilöiviä tietoja. Ruotuväki-lehden artikkelissa 20.9.1988 puolestaan mainitaan, että uudet, sosiaaliturvatunnuksella varustetut tunnuslevyt otettiin käyttöön syksyllä 1986, ja aiemmin käytössä olleet ja hankaliksi osoittautuneet tuntolevyt perustuivat juoksevaan numerosarjaan. Juoksevaan numerointiin jatkosodan aikana viittaa myös Kansallisarkiston ylitarkastaja Raija Ylönen-Peltosen twiittaama tieto, jonka mukaan jatkosodan tuntolevy numero 1 kuului Mannerheimille.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa tuntolevyihin…
Varaukset ovat noudettavissa vasta, kun olet saanut noutoilmoituksen. Sen jälkeen noutoaikaa on viikon verran, noutoilmoituksessa näkyy viimeinen noutopäivä.
Jos olet ensimmäisenä jonossa, saat seuraavaksi palautuvan teoksen. Jos teos on hyllyssä, saat sen ensimmäisenä.
Varaukset vanhentuvat yhden vuoden jälkeen, eli tänään 26.1.2021 tehty varaus poistuu 26.1.2022, jos sitä ei ole voitu siihen mennessä toimittaa.
