Runo Saatana ja hänen tyttärensä vaikuttaa hyvin suorasanaiselta tarinalta. Runon ”Saatana” on isä ja ”huora” on tytär. Lapsi elää täydellisessä perhehelvetissä. Äiti on lähtenyt pois. Runon tytär on vaikeassa tilanteessa, ei voi mennä kotiin, istuu yksin rapussa. Isä riehuu humalassa ja on uhkaava. Sitten isä kuitenkin tulee ulos asunnosta veitsen kanssa.
Erään tulkinnan mukaan Teräsmies saattaa olla kuolema tai ”kuoleman enkeli”, joka tulee hakemaan tytön pois sen jälkeen kun isä on surmannut tämän (hänellä on mainio leipäveitsi…kova sana lähitaistelussa).
Toisaalta Teräsmies voisi olla tytön mielikuvitusta ”pelastaja”, sarjakuvien hahmo, johon hän turvaa kun katoaa omaan mielikuvitusmaailmaansa ollakseen kokematta isän aiheuttamia…
Kyseessä ei taida olla mikään "oikea" laulu. Tuntematon sotilas -kirjassa kohta menee näin:
"Sitten hän veti raitista ilmaa keuhkonsa täyteen, aivan kuin tuulettaakseen itsestään turhan mietiskelyn, ja alkoi laulaa. Hän keräsi sanoja yhteen, miten sattui muistamaan, ja teki itse säveltä sitä mukaa kuin laulu eteni:
Ikkunasta katselin kun höyrylaiva seilaa
Aurajoen siliätä pintaa.
Sano hei hei juu vai seilailee
tuota Aurajoen siliätä pintaa.
Ja polle polle polle älä aisalles kaki
sillä huomenna on markkinapäivä.
Hili rimpsis jolkuta hiljalleen
vai huomenna markkinapäivä."
Edvin Laineen versioon Tuntemattomasta sotilaasta on musiikin säveltänyt Ahti Sonninen, lukuunottamatta tietenkin Sibeliuksen Finlandiaa. Hän on ehkä sitten kehitellyt…
Johan Bäckvallin Saarijärven Paavo -suomennoksessa esiintyvän sanan "sitkaimitten" ("tuli syksy, sivu sitkaimitten / meni vilun vaino vaarallinen / aivan koskematta kultapäihin") perusmuoto on sitkain. Sitkaimet olivat maahan pistettyjä merkkitikkuja, joilla kylvetty ala merkittiin maahan.
"Tähkäpää", joka esiintyy sekä Paavo Cajanderin että Otto Mannisen suomennoksissa, tarkoittaa jyvällä olevaa viljan tähkää.
"Perkas" (Cajander) tulee verbistä perata, joka kirjaimellisesti tarkoittaa jonkin tarpeettoman, tiellä olevan poistamista jostakin, jotta se tulisi käyttökelpoiseksi, pellon, laitumen tms. raivaamista.
"Silkko" (Cajander, Manninen) on petäjän kuoren alaisesta pehmeästä kerroksesta valmistetuista pettujauhoista leivottua hätäleipää…
Korttipelit ovat tiettävästi Kiinalainen keksintö. Keksintöjen kirja mainitsee, että varhaisin tieto pelikorteista on peräisin juuri Kiinasta jo vuodelta 969 jKr. Tarinan mukaan kiinalaiset haareminaiset keksivät pelikortit ikävystymisensä karkoittamiseksi.
Lisää tietoa pelikorttien historiasta löytyy osoitteesta
http://inventors.about.com/library/inventors/blpuzzles.htm kohdasta "cards"
Eurooppaan pelikortit tulivat tiettävästi kotiin palaavien ristiretkeilijöiden mukana, eikä kaikkien tahojen suhtautuminen pelaamiseen ollut lainkaan suopea. Esim. Ranskassa säädettiin vuonna 1397 laki kortinpelaamista vastaan.
Väki-sanan alkuperäinen merkitys on ollut voima. Tässä merkityksessä se on mm. väkivalta-sanassa, ja myös joissakin muissa yhdyssanoissa ja sanonnoissa, vaikkapa väellä ja voimalla, väkijuoma ja väkivasara. Sana on useimmissa suomen sukukielissä. Suomen, inkeroisen ja karjalan kielissä pääsi myöhemmin vallalle sen nykyinen ihmisjoukon merkitys. (Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004).
Avoin asianajovaltakirja esim. perunkirjoitustilaisuuteen on yksinkertainen asiakirja jonka voi laatia itse, jopa käsin kirjoittamalla.
"Avoin asianajovaltakirja" -otsikoinnin lisäksi siinä on valtuutuksen antajan allekirjoitus, nimenselvennys sekä valtuutuksen antamispaikka ja -aika.
(Kodin lakitieto I, s. 148, WSOY, 1999). Todistajia ei välttämättä tarvita.
Tilanteen mukaan voidaan laatia myös yksilöity valtakirja.
Lisätietoja löytyy helposti. Esim. Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa (2.krs.) on luokassa 33.03 erilaisia asiakirjakaavoja sisältäviä teoksia.
Suhmura on paikka Pyhäselän Hammaslahdessa. Se on pieni Haapajärveen, Laivanpäähän ja Salokylään rajoittuva perämaa. Suhmura ei ole kylä vaan Hammaslahden yksi nurkka, joka ulottuu Pyhäselkä-järven rantaan.
Suhmura-nimen alkuperästä ei ole tarkaa tietoa, mutta Terho Könönen, "Suhmuran Santra" -laulun tekijä olettaa paikan nimen juontuvan kahdesta venäjän sanasta: suhoi=kuiva ja smura=nurmi, siis suhoismura=kuivanurmi. Alueella on ollut venäläisvaikutusta.
Ks. TUOMINEN, Vesa: Pyhäselän partailta. 1995.
MAAKUOPPAMÖKKEJÄ ja suakkunoita Suhmurasta : Suhmuran
historiikki. 1995.
"Suhmuran Santra" -laulun on säveltänyt ja sanoittanut Terho Könönen.
Terho Könönen kertoo laulun synnystä seuraavaa:
"Kyllä Santra aikoinaan tavattiin. Kävin…
Jean Marc Norbert Emile Brigen säveltämän kappaleen Läähätän ja läkähdyn ( alkuperäinen nimi: Je ne suis pas un garçon façile) levytti Suomessa ensimmäisenä Markku Karjalainen 1972. Yle:n äänilevystön tietokannan ja Violan (musiikkiaineistojen yhteistietokanta) mukaan kappaletta ovat esittäneet myös Timo Tervo, Tiikeri (yhtye?), A. Aallon rytmiorkesteri, Zetor, Osmo's Cosmos sekä Pate Mustajärvi.
(Ja Oulun kaupunginkirjastosta kappale löytyy ainakin seuraavilta cd-levyiltä:
*70-luku : suurten hittienvuosikymmen, 2000
*A. Aallon Rytmiorkesteri : Parhaat & Live, 1999
*Toiveiskelmiä 4 : 20 suosikkia, 1999
*Huumorimiehiä 2 : 20 suosikkia, 1998
*70-luvun parhaat 2: 20 hittiä vuosilta 1972-1973, 1995)
Maija Louhivaara esittää kirjassaan Tampereen kadunnimet (Tampereen kaupunki, 1999), että synkältä kuulostavan Ristinarkku-nimen pohjana on ollut nimi Ristinorko. Nimen alkuosa viittaa kylän teiden risteykseen, "raitinristiin", ja loppuosa sen viereiseen notkoon raivattuun peltoon, "orkoon". Orko, "notko, notkoon raivattu niitty tai pelto", oli yleinen sana keskiaikaisissa kylännimissä. Orko-sanan muuttumisessa arkuksi lienee kyse ns. kirjurinetymologiasta: kirjuri, jolle sana orko oli tuntematon, korvasi sen mielestään ymmärrettävämmällä sanalla arkku. Louhivaara kertoo vastaavasta tapauksesta Vuoksen alueelta, jossa paikannimi Arkuntanhua esiintyy asiakirjoissa ensin muodossa Orkotanhua ja myöhemmin muodossa Arku(n)tanhua, joka sitten…
Keltavuokko on monivuotinen, Suomessa alkuperäinen kasvi, joka kukkii valkovuokon tavoin aikaisin keväällä. Keltavuokko ei ole suomessa rauhoitettu mutta Ruotsissa on.
Rauhoitetuista kasveista ja eläimistä on luettelo Ympäristöministeriön sivuilla:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1728&lan=fi#a1
http://www.environment.fi/default.asp?contentid=72990&lan=fi
Sekä vielä
http://www.wwf.fi/ymparisto/uhanalaiset_lajit/
Animaatiotaiteilija, kirjailija ja kuvittaja Mikko Kunnas on lastenkirjailija Mauri Kunnaksen veljenpoika. Mauri Kunnas ja Kirsi Kunnas eivät ole sukua toisilleen. Kirsi Kunnaksen vanhemmat olivat taiteilija Väinö Kunnas ja Sylvi Karlsson (ja hänen poikiaan ovat Eppu Normaali -yhtyeen Martti Syrjä ja Mikko Syrjä). Mauri Kunnaksen vanhemmat ovat Martti Kunnas ja Martta Lastunen.
Lähteet:
Kuka kukin on 100 vuotta (Otava, 2008)
Wikipedia: Mikko Kunnas. https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikko_Kunnas. Luettu 4.2.2019.
Lönnrotin sanakirjan mukaan sanoilla urho ja urhea on seuraavat merkitykset: rohkea, rivakka, tuima, eloisa, hilpeä, iloinen, suruton, miehekäs.
Nimi Urho tuli Kansanvalistusseuran kalenteriin vuonna 1883. Nimi Urho katsottiin käännökseksi vanhemmasta nimestä Botolf, jonka nimipäivä on tämä sama päivä, kuin Urho-nimellä. Botolf tarkoittaa 'sankari', 'sotilas', sananmukaisesti 'hallitseva susi'.
Urho-nimi oli kansan keskuudessa käytössä jo aikaisemmin. Nimeä käytettiin jo ainakin vuonna 1879.
Kyseessä on tunnus, jolla ilmoitetaan ohjelman sisältävän tuotesijoittelua.
"Tuotesijoittelulla tarkoitetaan tuotteen, palvelun tai tavaramerkin sijoittamista audiovisuaaliseen ohjelmaan vastiketta vastaan. Tuotesijoittelu on yleensä kiellettyä. Tuotesijoittelu on kuitenkin sallittua elokuvateoksissa, sarjoissa, urheiluohjelmissa ja kevyissä viihdeohjelmissa.
Katsojille on selkeästi ilmoitettava, että ohjelmassa on tuotesijoittelua. Ilmoituksen voi tehdä joko tekstillä tai ohjelmatoimijoiden yhtenäisesti käyttämällä tuotesijoittelutunnuksella."
https://www.traficom.fi/fi/viestinta/tv-ja-radio/markkinointi-sponsorointi-ja-tuotesijoittelu
Kyseessä lienee portugalilainen runoilija Fernando Pessoa. Pentti Saaritsan suomentamasta Hetkien vaellus (Otava 1974) runokirjasta löytyy seuraavanlainen runo.
" Ollaksesi suuri ole kokonainen: älä mitään itsessäsi liioittele, äläkä sulje pois. Ole kaikki kaikessa. Pane kaikki mitä olet pienimpäänkin mitä teet. Niin koko kuukin mahtuu joka lampeen koska se loistaa korkealta. "
Pessoan teoksia on saatavilla kirjaston kokoelmissa, myös Hetkien vaellus.
Aurelia on naispuolinen muoto roomalaisesta sukunimestä Aurelius, pohjana sana aureus, kultainen. Katolisessa kirkossa kolmella pyhimyksellä on nimi Aurelia. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan 232 tyttöä Suomessa on saanut Aurelia nimen joko ensimmäiseksi tai toiseksi nimekseen 2000-luvulla ja 11 tyttöä tänä vuonna.
Kirjastosi nimikirjoista saat selville muidenkin nimien alkuperän ja merkityksen.
Lauri Pohjanpäältä löytyy runo nimeltä
"Päivännousu kuultaa kirkkomaan"
sekä
"Käy kirkkomaata illoin vanhat mummot"
Alla molempien teksti, ne löytyvät esim. Lauri Pohjanpään Valitut runot kirjasta. Päivännousu -runo on myös suosittu lauluna, säveltänyt Oskar Merikanto.
Päivännousu kuultaa kirkkomaan,
linnut havahtuvat unestaan,
katso, aamukaste haudoilla jo kiiltää.
Päivän hymyyn ummut aukeaa,
niinkuin vasta olis luotu maa,
katso, aamukaste haudoilla jo kiiltää.
niinkuin kuolo olis uni vaan,
elämä ei pääty milloinkaan.
Katso, aamukaste haudoilla jo kiiltää.
Riemulla käy kohti kuolemaas,
kuolemasta nousee elo taas.
Katso, aamukaste haudoilla jo kiiltää.
******************
Käy kirkkomaata illoin vanhat mummot
ja myssyn alta välkkyy…
Runo tunnetaan jostain syystä nimellä Eino Leinon juomalaulu. Eino Leino ei sitä kuitenkaan ole kirjoittanut vaan Heikki Asunta. Runo on oikealta nimeltään Pieni episodi ja se löytyy kokoelmasta Mustaa ja kultaa vuodelta 1929. Näin menee ensimmäinen säkeistö:
Monta päivää juotuaan,
pessimisti tuskissaan,
tuumii: on jo, jukoliste,
saavutettu päätepiste.
Koko runo on luettavissa mm. Jarkko Laineen toimittamassa teoksessa Putelille puhelen: viinavirsiä. Otava 1978.
Laulusta on sittemmin tehty monta versiota. Joskus 80-luvulla tavaksi on tullut myös ottaa kossuryyppy jo kahden viimeisen sanan välissä odottamatta laulun loppua. Sävel on sama kuin laulussa "Piiri pieni pyörii".
Finanssitalous tarkoittaa markkinoita, joilla ostetaan ja myydään rahoitusta, reaalitalous puolestaan todellisten tuotteiden ja kiinteiden investointien (kiinteistöt, työvälineet jne.) tuottamista ja kuluttamista. Alun perin finanssimarkkinoiden tarkoitus oli yksinkertaisesti mahdollistaa tavaroiden ja palveluiden tuottaminen rahoittamalla sitä - esim. lainaamalla tietyillä ehdoilla yrittäjälle alkupääoma, jotta tuotanto on mahdollista käynnistää. Rahoitus on siis tuotannon välttämätön osa. Nykyään arvopaperikaupasta itsestään on muodostunut merkittävä talouden osa-alue, joka ei välttämättä enää ole yhteydessä konkreettiseen tuotantoon.
Lähteet:
http://www.maailmantalous.net/?q=fi/node/60
Koskela, Mirjam: Kansantalous tutuksi (WSOYpro Oy,…
Lastenkirjainstituutin tietokannan mukaan loru on englantilainen kansanruno:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=…
Runo löytyy mm. kirjoista Peukaloputti: meidän vauvan lorut / (toimittanut Katriina Kauppila, kuvittanut Timo Kästämä) ja Suomen lasten runotar / toimittanut Kaarina Helakisa, kuvittanut Leena Lumme
