Kysymyksen Kivi-sitaatti on peräisin Seitsemän veljeksen seitsemännestä luvusta, Simeonin repliikistä, joka seuraa Aapon kertomaa tarinaa "jalosta uskonsankarista, joka istui muutaman ajan vankina Impivaaran luolissa".
Simeoni. Usko ihmeitä tekee. Olenpa varma siitä, ettei miehellä luolassa ollut yhtään lähdettä eikä hedelmällistä puuta ja ettei mikään maalliselle silmälle paistava valo valaisnutkaan hänen kammiotansa, vaan että luja ja järkähtämätön usko tyydytti kaiken hänen ruumiillisen tarpeensa. Hänen henkensä voima oli hänelle raikkaana lähteenä, maistavana hedelmänä ja säteilevänä valkeutena. Mitä sanoi entinen karjatoverini, Tervakosken Tuomas? "Jos sinulla on uskon kilpi ja hengen miekka, niin mene vaikka perkeleitten kanssa…
Etsitty kirja saattaisi olla Scoular Andersonin Pulmallinen päivä (Otava, 1994).
"Kun Essi ja Jussi saapuvat vierailulle Yli-Pelikaanien sukulinnaan, he eivät arvaa miten jännittävä ja kiireinen päivä heillä on edessään. Oskar-setä lähettää lapset ensi töikseen aarteenetsintään, jonka kuluessa he tutkivat linnan läpikotaisin niin sisältä kuin ulkoakin. Pitkin päivää ilmaantuu yhä uusia pulmia ratkaistavaksi: esineitä on kadoksissa, monet laitteet ovat epäkunnossa, isosetä narraa minkä ehtii (vai narraako?) ja kaiken huipuksi linnassa liikkuu ovela varas. Tule auttamaan Essiä ja Jussia selviämään päivän pulmista. Saa nähdä ovatko sinun silmäsi yhtä tarkat ja hoksottimesi yhtä terävässä kunnossa kuin heillä!"
Juhani Kakkurin Tulivuoret : matkoja vulkaanien maailmaan yksilöi Seruan purkauksen Bandamerellä vuonna 1693 ja samana vuonna Islannissa sattuneen Heklan purkauksen erityisen kohtalokkaiksi maamme kannalta. Niitä seuranneet vuodet 1694 ja 1695 olivat epätavallisen kylmiä, ja katovuodet tappoivat neljäsosan maamme silloisesta väestöstä.
Vulkaaninen toiminta ei kuitenkaan yksin aiheuttanut 1600-luvun lopun nälkävuosia. Pohjois-Euroopassa vallitsi lähes koko vuosisadan ajan maanviljelykselle sangen epäedullinen kylmän ilmaston kausi halloineen ja toistuvine katovuosineen. Suomessa koettiin 1680-luvulla useita ankaria katoja, "jotka uhkasivat hävittää koko kansakunnan". Syksyllä 1690 saatiin hyvä sato, mutta se jäikin vuosikymmenen…
Kiitos palautteesta. Pyrimme jatkossa ottamaan lisää kiinankielistä kirjallisuutta siirtokokoelmaamme. Sitä ei ole Itäkeskuksen omassa kokoelmassa. Ns. harvinaiskielistä kirjallisuutta, mm. kiinankielistä, on eniten Pasilan kirjastossa, jonka kokoelmasta sitä saadaan muihin kirjastoihin määräajaksi ns. siirtokokoelmaan.
Kyseessä on varmaankin Järvenpäässä sijainnut Fauni-Peikkometsä. Peikkometsä avattiin 1960-luvulla ja se suljettiin 1971.
Alla olevista linkeistä voit lukea lisää tietoa Peikkometsästä. Niistä löydät myös kuvia ja esimerkiksi Googlen kuvahaulla (Peikkometsä Järvenpää) löytyy paljon lisää kuvia.
https://www.huvipuisto.net/peikkometsa.html
https://www.rantapallo.fi/tastytravelissimo/2020/05/13/tarinoita-tuusul…
Hyvä johdanto pohjoismaiseen naiskirjallisuuteen on 5-osainen "Nordisk kvinnolitteraturhistoria". Se on tehty pohjoismaisten kirjallisuudentutkijain yhteistyönä.
Kirjailijoiden nimistä tulevat ensimmäisiksi mieleen ruotsalaiset Moa Martinson ja Kerstin Ekman, norjalainen Cora Sandel, tanskalainen Karen Blixen sekä suomenruotsalaiset Edith Södergran, Tove Jansson ja Märta Tikkanen.
Oulun kaupunginkirjastossa on tutkittu lehtisalin käyttöä vuonna 1993, Mäki-Ainali: Lehtisalin käyttötutkimus Oulun kaupungin pääkirjastossa sekä 1995 pro gradu -työ: Virpi Tervo, Oulun kaupunginkirjaston lehtilukusalin käyttö- ja käyttäjätutkimus, Oulun yliopisto.
Tampereen yliopistossa tehty pro gradu -työ: Anne Kauranen, Sirpa Rojola: Yleisen kirjaston asiakas aikakauslehtien lukijana : käyttäjätutkimus Tampereen kaupunginkirjasto-Pirkanmaan maakuntakirjaston käsikirjastossa ja lehtilukusalissa, 1991.
Kirjastojen käyttäjätutkimuksissa on myös lehtisalien käytöstä. Esimerkiksi: Laitamäki, Susanne: Ilman asiakkaita ei ole kirjastoa: kyselytutkimus asiakastyytyväisyydestä ja kirjastonkäytöstä Jalasjärvellä, 2012 Seinäjoen…
Suomen Rautatiemuseolta kerrotaan, että 187 kilometrin matka II luokassa on vuonna 1910 maksanut 9 mk 30 penniä. Matka on kestänyt kesän 1910 virka-aikataulun mukaan postijunassa tai matkustajajunassa 5h 1min - 5h 35min junasta riippuen. Kuitenkin niin, että Helsingistä Tampereelle yleensä kauemmin kuin Tampereelta Helsinkiin vastaavalla junaparilla.
Löysin Burdan sivuilta, englanninkielinen versio http://www.burdafashion.com/en/index.html , haulla dirndl useamman mallin. Kolme mallia oli lehdestä, niissä luki seuraavat numerot Burda modemagazine 10/2004, 9/2006, 9/2008. Mallit ovat hieman modernisoidun näköisiä (ks. kuvat haulla). Mallit 7870 ja 8448 ovat traditionaalisen mallin kaavoja, mutta ne näyttävät olevan ostettavia kaavoja. Kaavat voi ostaa tästä palvelusta, löysin myös toisen portaalin Mode-schnitte.de, josta niitä voi tilata (Burda 7870
http://www.burdaschnitte.de/product_info.php?info=p309_7870-Burda-Schni…
Burda 8448,
http://www.burda-schnitte.de/product_info.php?info=p308_8448-Burda-Schn…)
Löytyi myös englantilainen nettikaavakauppa Habithat, jossa oli dirndl-kaava…
Kirjaston ruokakirjoista vain ani harvasta löytyy porkkanakakun resepti. Kotiruoka-kirjassa vuodelta 1976 ohjetta ei ole. Vuoden 2000 painoksesta ohje löytyy, ja siinä sulatejuusto ja tuorejuusto ovat vaihtoehtoisia ainesosia. Vuonna 2011 ilmestyneessä Kotileipuri-kirjassa kehotetaan käyttämään kuorrutteessa Philadelphia-tuorejuustoa. Satakunta vuotta sitten ilmestyneissä lehdissä on julkaistu porkkanakakun ohjeita, mutta niissä ei ole ollut minkäänlaista kuorrutusta.Sana "porkkanakakku" esiintyy suomalaisissa sanomalehdissä silloin tällöin 1900-luvulla, mutta sanan esiintyminen lähtee nousuun 1970-luvun lopulla ja varsinainen huippu saavutetaan 2010-luvulla. Ruotsalaisista lehdistä saadaan samansuuntainen tulos sanalla "morotskaka".…
Kyseessä voisi olla Dan Brownin teos Meteoriitti (WSOY 2006, alkuperäisteos Deception Point 2001). Muistaisin, että kirjassa kaksi tutkijaa päätyy arktiselle jäätikölle. He joutuvat pakenemaan vaarallisia ihmisiä juoksemalla petollisella jäällä ja lopulta pelastautuvat katabaattisen tuulen avulla jonkinlaisella liitovarjolla ja liitävät jäätikön reunalta mereen. Meressä he kamppailevat selviytyäkseen jäälautalle.
Voisiko etsimäsi olla Julia Donnerin ja Taneli Eskolan kirja Löytöretki Helsinkiin – Paikkoja, polkuja, puutarhoja? Se kertoo Helsingin "salaisista puutarhoista", huomaamattomista pienistä paikoista eri puolilla kaupunkia. kirja on ilmestynyt vuonna 2008. Kirjan mainos löytyy täältä:
http://www.multikustannus.fi/Products.asp?document_id=263
Kirjaa löytyy ainakin suurimmista kirjakaupoista. Sen voi myös lainata kirjastoista: http://www.helmet.fi tai http://monihaku.kirjastot.fi
Kysymykseen sopiva kirja olisi myös viime vuonna ilmestynyt Jussi Tiaisen ja Jussi Vepsäläisen Helsinki-tiloja (Parvs Publishing, 2009). Kirjassa esitellään yleisölle suljettuja, tavalla tai toisella kiinnostavia tiloja Helsingissä. Lisäksi löytyy tällainen kirja:…
Kysyin asiaa Sukeltajaliitosta. Heidän mukaansa sukeltaessa voi normaalisti aivastaa regulaattorin läpi, Aivastamisen aikana maskiin saattaa kuitenkin mennä jonkin verran vettä. Tällöin maski tulee tyhjentää vedestä aivastamisen jälkeen.
Waltarin Konstantinopoli-romaani on vuonna 1952 ilmestynyt Johannes Angelos, "salaperäisen muukalaisen päiväkirja Konstantinopolin valloituksesta vuonna 1453".
Waltarin aiheesta tekemä ensimmäinen käsikirjoitus julkaistiin Nuori Johannes -nimisenä kirjailijan kuoleman jälkeen vuonna 1981.
George H.W.Bush on käynyt kolme kertaa Suomessa. Kerran varapresidenttinä, kaksi kertaa presidenttinä.
varapresidentti George H. W. Bush 1. heinäkuuta – 3. heinäkuuta 1983, Naantali
presidentti George H. W. Bush 8. syyskuuta – 9. syyskuuta 1990, Helsinki
presidentti George H. W. Bush 8. heinäkuuta – 10. heinäkuuta 1992, Helsinki
George W. Bush ei ole käynyt Suomessa valtiovierailulla.
Laulu on nimeltään "Dong Hoin tyttö". Se on alun perin japanilainen iskelmä "Yume wa yoru hiraku", jonka on säveltänyt Komei Sone. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Juha Vainio. Laulu alkaa: "Kun Tonkin-lahden ylle nousee täysikuu ja lahteen raunioista liekit heijastuu". Sen ovat levyttäneet vuonna 1969 Kaija Pohjola (nimellä Kaija Keinänen) ja Tarja Helen. Laulun sanat sisältyvät vihkoseen "Toivelauluja : iskelmien aarreaitta. 81, 3 - 1969" (Musiikki Fazer, 1969).Laulusta kerrotaan lyhyesti Harto Hännisen kirjassa "Itamailla jossakin : toiseus, rasismi ja eksotismi 1920–1960-luvun suomalaisissa Afrikkaan ja Orienttiin sijoittuvissa iskelmäsanoituksissa" (Jyväskylän yliopisto, 2025, s. 468):https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/…
Tähän päivään mennessä yhteensä 10 suomalaista kapellimestaria on tehnyt Sibeliuksen sinfonioiden kokonaislevytykset. Tässä tiedot kapellimestareista ja levyttäneistä orkestereista äänitysvuosineen:
Paavo Berglund
Bournemouthin sinfoniaorkesteri 1972-1978
Helsingin kaupunginorkesteri 1984-1987
Euroopan kamariorkesteri 1995-1997
Jukka-Pekka Saraste
Radion sinfoniaorkesteri 1987–1989
Radion sinfoniaorkesteri 1993
Leif Segerstam
Tanskan kansallinen sinfoniaorkesteri 1990–1992
Helsingin kaupunginorkesteri 2002-2004
Osmo Vänskä
Sinfonia Lahti 1996-1997
Minnesotan sinfoniaorkesteri 2011-2015
Okko Kamu
Sinfonia Lahti 2012-2014
Hannu Lintu
Radion sinfoniaorkesteri 2012-2014
Petri Sakari
Islannin sinfoniaorkesteri 1996–2000…
Booknetin sivuilla on luettelo ja tietoa kotimaisista kirjoituskilpailuista osoitteessa http://www.booknet.fi/kalenteri/kirjoituskilpailut.htm
Lukukeskuksen verkkosivuilla on lista vireillä olevista kirjoituskilpailuista osoitteessa http://www.lukukeskus.fi/kehyskilpa.html
Hyvä yleisjohdatus perinteisiin ja perinteiden merkitykseen on esimerkiksi Leea Virtasen kirja Suomalainen kansanperinne (SKS, 1988).
Perinneleikkejä ja niiden taustaa valottavat mm. Pelit ja leikit [Kalevalaseuran vuosikirja 61] (SKS, 1981), johon sisältyy myös seikkaperäinen kansanleikkien bibliografia. Leikkejä ja niiden uskonnollista taustaa käsitellään myös Pirjo Hämäläinen-Forslundin kirjassa Maammon marjat : entisaikain lasten elämää (WSOY, 1987).
