Palveluasumisesta Espanjassa on tehty opinnäyte: Eläkepäivät Espanjassa vaihtoehtona palveluasuminen Las Palmasissa (Vaalikivi-Lindholm, Johanna, Turun ammattikorkeakoulu, 2008). Opinnäyte on myös vapaasti verkossa luettavissa:
https://www.finna.fi/Record/theseus_tuamk.10024_1461
Opinnäyte kertoo tilanteesta noin kymmenen vuoden takaa ja nimensä mukaisesti pääasiassa Gran Canariasta. Sen mukaan suomalaisilla ei ollut silloin palveluasumismahdollisuutta Gran Canarilla. Manner-Espanjan puolella toimi Perhekoti Helena Espanjan Fuengirolassa. Kirjassa Pakkasen pakolaiset: tarinoita aurinkorannoilta (Anu Valve 2012) kerrotaan perhekoti Helenan olevan ainoa suomalaisia varten oleva sairaiden ja vanhusten…
Tässä poimintoja:
Päivi Alasalmi, Tampereelle sijoittuva dekkarisarja
Saara Kesävuori, tamperelainen kirjailija
Terttu Autere, hämeenlinnalainen kirjailija.
Pirkko Arhippa, vaikuttanut Forssassa
Leena Lehtolainen, syntynyt Vesannolla
Eppu Nuotio, syntynyt Iisalmessa
Susanna Yliluoma, asuu tai on asunut Kangasalalla
Kannattaa lisäksi tutustua Kirjasampoon https://www.kirjasampo.fi/fi/genre/j%C3%A4nnityskirjallisuus
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta löytyy melkoinen määrä tietoa etunimistä. Kannattaa käydä kurkistamassa.
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sanat Krista etunimet.
Krista-nimeäkin on tiedusteltu aikaisemmin. Lainaan vastausta tähän: "Nimi on alkuaan kreikkaa ja se on tullut latinan kautta nimistöömme. Nimi tarkoittaa alkuaan 'Kristukselle kuuluvaa, kristittyä'. Nimi Kristus on kreikkalainen käännös 'khristos' ('voideltu') heprean samaa merkitsevästä sanasta 'mashiah', messias."
Yolanda-nimeä en arkistosta löytänyt. Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja antaa seuraavan selityksen:
Jolanda on kreikankielinen vastine orvokki-sanalle. Se on mahdollisesti johdos Violan ranskankielisestä…
Kustannusyhtiöt valitsevat, mitkä kirjat käännetään suomeksi ja mistä otetaan uusia painoksia. Tolkienin kustantaja on WSOY ja lähetin kysymyksesi edelleen heille. Sieltä tuli seuraavanlainen vastaus:
WSOY julkaisee ensi syksynä Tolkienin Kirjeitä Joulupukilta, joka on kokoelma Tolkienin omille lapsilleen Joulupukin ominaisuudessa kirjoittamia
ja kuvittamia kirjeitä.
Toivottavasti tästä syksyllä ilmestyvästä kirjasta on Sinulle iloa!
Lapsena seksuaalista hyväksikäyttöä kohdanneille aikuisille löytyy apua ainakin Suomen Delfins ry:n kautta puhelinpäivystyksestä, ryhmäkeskusteluista tai henkilökohtaisesta keskustelusta sekä keskustelupalstalta.
Lisäksi apua saa esimerkiksi Suomen Mielenterveysseuran sekä Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kautta.
Hyväksikäytön uhrin kannattaa myös pyytää apua oman paikkakuntansa mielenterveysseuralta tai kriisikeskukselta.
Internetissä on myös erilaisia vertaistukifoorumeita esim. Sininen: Seksuaalista hyväksikäyttöä / -väkivaltaa kokeneiden vertaistukifoorumi
http://www.sininentuki.info/foorumi/index.php
Suomen DELFINS ry http://www.suomendelfins.fi/index.php?option=com_content&view=article&i…
Suomen Mielenterveysseura
http://www…
Tarkoittiko kysymyksesi sitä, että haluaisit lukea uusia kirjoja netistä ennenkuin ne hankitaan kirjastoon? Yleensä kirjoja ei julkaista netissä ennenkuin tekijänoikeuden suoja-aika on kulunut umpeen tai asia on muuten sovittu tekijän kanssa. Tekijänoikeusasioihin voit tutustua esim. Kopioston sivuilla:
http://www.kopiosto.fi/cgi-bin/iisi3.plcid=kopiosto&mid=231&sid=20081.
Muuten e-kirjoja koskevaan kysymykseen on jo vastattu ja niitä löytyy esim. osoitteista:
http://www.kirjastot.fi/FI/linklibrary/keyword.asp?asiasana=e%2Dkirjat
http://www.makupalat.fi/kirjat5.htm (kohta Kirjoja verkossa)
http://www.makupalat.fi/kirjat1.htm (kohta Kertomakirjallisuutta verkossa, Runot, sähköiset säkeet, Kansanrunous)
Tikkurilan musiikkiosaston soittohuoneessa on Singa Pro karaokepalvelun kautta yli 20 000 kappaleen valikoima kotimaista ja ulkomaista musiikkia. Huoneesta löytyy kaikki tarvittavat laitteet kuten mikrofonit. Huone on melko hyvin äänieristetty mutta vaimeaa ääntä voi kuulua.Tilaa voi varata omaan käyttöön Timmi-palvelun kautta tai olemalla yhteydessä musiikkiosaston asiakaspalveluun.Tilan käyttöön tarvitset kirjastokortin.Musiikkiosaston yhteystiedot: p 043 825 0963Linkki Timmi-palveluun.
Suomen ministerit löytyvät Valtioneuvoston sivulta https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/v5s/henkilo.nimi . Siitä poimimalla löysin seitsemän ministeriä, jotka ovat kuolleet kesken ministerikauttaan.
Salkuton ministeri Mikko Luopajärvi kuoli 5.1.1920 sydänhalvaukseen kotonaan Jalasjärvellä. (Maaseutu 8.1.1920)
Sisäasiainministeri Heikki Ritavuori murhattiin kotiovellaan 14.2.1922. https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Ritavuori
Ministeri Henrik Kullberg Maatalousministeriössä menehtyi kuolemaan päättyneeseen sairauteen 4.12.1953 (HS 5.12.1953).
Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Eero Mäkinen kuoli sydänsairauden murtamana Mehiläisen sairaalassa 27.10.1953. (Kaleva 29.10.1953)…
Laulun nimi on Nous tähtönen ja se alkaa sanoilla:
Nous tähtönen kirkas yöhön maan, yön varjot poistavi tuo.
Se löytyy Elsa Kojon toimittamasta nuotista Suuri joululaulukirja (WSOY) ja J. N. Vainion toimittamasta nuotista Valistuksen laulukirjan säestyksiä (3. p. 1927).
Kummassakin nuotissa säveltäjäksi on merkitty A. S-g.
Valistuksen laulukirjan säestyksissä sanoittajaksi on
merkitty A. J. B. ja suomentajaksi I. H. Suuressa joululaulukirjassa sanoittajaa ei mainita.
Smolnan luostarin rakentaminen pantiin alulle Nevan mutkassa, missä Pietari I:n aikoina oli sijainnut ns. Smoljanoi eli Smolnyi dvor, laivaveistämöiden tarpeita palvellut tervahovi. Siitä kaikki myöhemmin pystytetyt rakennukset saivat yhteisen nimen Smolnyi ja koko ympäristöä alettiin sanoa Smolnyin kaupunginosaksi.
Lähde:
V. Schwarz, Leningrad : taiteellisia muistomerkkejä
Olisiko kyseessä tämäntapainen runo:
"... piika aitas peitot potkii, levveet lihat hyllyy, russakka vuan ruminieroo pitkin piian pyllyy. Isäntä nousoo sijaltansa, kessumualle asteloo, itestäsä kiinni pittää, kessumuataan kasteloo. Kuuhutukko, keltanuama, taivaan kantta kamuaa, pojjaan käsi kesäyössä, hammeen alle hamuaa. Lehmänpaska lepikossa, levollisna lötköttää, sinipinta sontiainen, paskan alla pötköttää".
Tämän runon alkuperää on kysytty tässä palvelussa jo aiemminkin, ja siihen on vastattu näin:
"Vuonna 2003 Seppo Kolehmainen oli vieraana Petteri Väänäsen toimittamassa Hyvän päivän jatkot -ohjelmassa (20.7.2003) ja lausui siinä isänsä jäämistöstä löytämänsä, julkaisemattoman Kalle Väänäsen runon 'Maalaiskylän idylli'.…
Kirjassa Suomalaista keramiikkaa, kirjoittanut Heikki Hyvönen ei esiinny yhtään mainintaa Atelier Nordqvistista. Henkilö Saul Nordqvist mainitaan yhtenä Savitorpan, Klaukkalassa vuodesta 1951, hohtajana tai omistajana.
Myöskään en löytänyt mitään 1900-tals keramik i Sverige nimisessa kirjassa.
Kaivattu kirja on Malachy Doylen Eikunkeikkulan linna (Kustannus-Mäkelä, 1999). Siinä tarinan viisivuotias poika tapaa ensi kerran vaarinsa, joka kutsuu hänet vierailulle kotiinsa. Käy ilmi, että itseään Hikkori Hepokatiksi kutsuvan vaarin luona ei käytetä mistään asiasta sen tuttua nimeä: talo on Eikunkeikkulan linna, tuli on Hohkahehku, kissa on Taskumatti, vesi on Litsistippaa, kengät ovat Hiekkalinnan Linttaajat, silinteri on Aivokoppa Ananas, portaat Puumäki, sänky Torkkuohjaamo. Neuvokas poika omaksuu uudet nimitykset nopeasti ja herättää yöllä isoisänsä sujuvasti, kun takan ääressä viihtyvän kissan hännänpää on syttynyt tuleen: "Hikkori Hepokatti! Nouse heti Torkkuohjaamosta, pane Hiekkalinnan Linttaajat jalkaan ja Aivokoppa Ananas…
Ajoneuvokohtaiset rajoitukset, joissa moottoripyörien suurimmaksi sallituksi ajonopeudeksi määrättiin 120 kilometriä tunnissa, tulivat voimaan heinäkuun alussa 1973. Samaan aikaan oli tarkoitus ottaa käyttöön tiekohtaiset nopeusrajoitukset, mutta niiden osalta aikataulu viivästyi kuukaudella.
Moottoripyörien ajoneuvokohtaisen nopeusrajoituksen voimaantulon tarkka päivämäärä oli siis 1.7.1973.
Lähteet:
Mitä missä milloin 1974: kansalaisen vuosikirja (Helsinki: Otava, 1973), s. 331-332.
"Nopeusrajoitus hillitsee moottoripyörien vauhtia", Helsingin Sanomat, 29.6.1973, s. 9.
Siluurikausi, liitukausi ja pleistoseenikausi ovat kaikki geologisia aikakausia. Siluurikausi ja liitukausi ovat geologisia kausia, ja pleistoseenikausi on geologinen epookki. Geologinen ajanlasku perustuu geologisten muodostumien tutkimiseen sekä ajoittamiseen (stratigrafia), ja sitä käytetään etenkin geologiassa ja paleontologiassa. Geologisten ajanjaksojen pituus saattaa olla useita miljoonia vuosia. Nämä ajanjaksot luokitellaan suuruusjärjestyksessä eoneihin, maailmankausiin, kausiin ja epookkeihin. Myös epookit voidaan jakaa lyhyempiin ajanjaksoihin.
Nykyistä maailmankautta kutsutaan kenotsooiseksi maailmankaudeksi. Sen katsotaan alkaneen liitukauden lopulla tapahtuneen joukkosukupuuton jälkeen noin 65 miljoona vuotta sitten.…
Satakuntalaisen osakunnan laulukirja 1968 on oikea kirja,
laulu löytyy sivulta 198, Sanat alkavat "Auk-auki" jne. Kirjasta löytyvät sanat, ei nuotteja. Kirjan saa käteensä esim. kaukolainaamalla sen oman kirjaston kautta.
Ateenassa oli Platonin ja Aristoteleen aikana pakollinen kaksivuotinen sotapalvelus miespuolisille kansalaisille, ja Platonia koskevissa fragmentaarisissa elämäkertatiedoissa hänen armeija-aikansa usein mainitaankin. Hänen palvelusaikansa sijoitetaan tavallisimmin vuosiin 409–404. Albert Liliuksen Sivistystyön historian henkilöhahmoja arvelee lisäksi, että "Platon lienee saanut sotilaskasvatuksensa ratsuväessä".
Lilius viittaa Ateenan – ja yleensä Kreikan – miespuolisen nuorison "muusillis-gymniseen" kasvatukseen, jolla tarkoitettiin ruumiin ja sen voimien sopusointuista kehittämistä, jota täydennettiin sotilaallisilla erikoisharjoituksilla, sekä kreikkalaisen runouden tarkan tuntemuksen hankkimista. Aristoteleen…
Kappaleen nimi on "Kalevi kyselee" ja esittäjä on Vieno Kekkonen. Levytys on vuodelta 1963. Laulu alkaa: "Äiti, äiti, hei äiti mitä teet ja miks sä sitä teet". Laulussa toistuu lause: "Nyt Kalevi haluaa tuon raketin punaisen." Tämän jazziskelmän on sanoittanut suomeksi Kari Tuomisaari. Kappaleen alkuperäinen nimi on "Dat dere", ja sen on säveltänyt Bobby Timmons ja sanoittanut Oscar Brown Jr.
En löytänyt suomenkielistä sanoitusta mistään painettuna, mutta sanat voi kuunnella äänitteeltä.
Lähteitä:
Vieno Kekkonen: Kalevi kyselee (YouTubessa):
https://www.youtube.com/watch?v=OgfVACrZ1qM
Fenno - suomalaiset äänitteet 1901-1999:
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy muutama teos, joista saattaisi olla apua. Kaikissa näissä
on mm. luetteloita hopea- ja kultaseppien mestarimerkeistä, nimikirjaimista, vuosileimoista yms.
Mårtensson, Gunnar: "Hopeakirja: Suomen hopea- ja kultaseppätaidon vaiheita keskiajalta 1870-luvulle" v. 1966.
Fagerström, Raimo: "Hopean hohdetta: Oululaista hopeaa 1600-luvulta 1900-luvulle" v. 1996
Hohto: suomalainen hopea 1600-1830, Kansallismuseon julkaisuja, v. 2018
Halutessanne voitte varata nämä teokset, varaaminen onnistuu verkkokirjastossa, puhelimitse tai paikan päällä.
Verkkosivustoja löytyy mm. tällainen linkki https://www.helander.com/fi/blog/osaatko-tulkita-suomalaisten-hopeaesineiden-leimoja-lue-…
